Vuoden 2019 tilinpäätöksen hyväksyminen ja vastuuvapauden myöntäminen tilivelvollisille

Jyväskylän kaupungin tilivuoden 2019 tulos oli 31,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Negatiivisen tuloksen taustalla on ennen kaikkea kaupungin tulopohjan heikko kehitys. Pääosin verokortti- ja tulorekisteriuudistuksen takia verotulot jäivät yli 20 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota pienemmiksi. Myös maan myyntivoittoja kertyi arvioitua vähemmän.

Tarkemmin tilinpäätöksestä
https://www.jyvaskyla.fi/talous/raportointi/tilinpaatos-2019

Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja allekirjoittavat tilinpäätöksen ja jättävät sen tilintarkastajan tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan arvioitavaksi.

Allekirjoituksen jälkeen tilinpäätökseen voidaan tehdä stilistisiä tarkennuksia ja korjauksia, ennen kuin se tuodaan valtuuston hyväksyttäväksi.

Kaupunginhallitus saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi ja esittää valtuustolle, että vuoden 2019 tilinpäätöksen tulosta käsitellään seuraavasti:

1.Poistoeroa puretaan 340 440,74 euroa
2.Sosiaalisen luototuksen rahastosta siirretään sääntöjen mukaisesti tuloslaskelmaan kirjattujen luottotappioiden ja korkotuottojen välinen erotus 75 452,80 euroa
3.Tilikauden alijäämä 31 153 505,46 euroa vähennetään edellisten tilikausien ylijäämästä kuluvan vuoden (2020) kirjanpidossa.

Kaupunginhallitus asetti taloustoimikunnan

Jyväskylän kaupungin taloudellinen asema heikentyi selvästi vuoden 2019 aikana kolmen tasapainoisen tilinpäätöksen jälkeen. Tilikauden tulos oli 31,2 miljoonaa euroa alijäämäinen. Kaupungin taseessa on kertynyttä ylijäämää tilikauden 2019 jälkeen vain 19,9 miljoonaa euroa, joka on pieni kaupungin talouden kokoon suhteutettuna. Heikon ylijäämäkertymän takia kaupungin taloudessa ei ole tällä hetkellä liikkumavaraa tai riskinsietokykyä.

Koronavirusepidemia heikentää kuntataloutta entisestään. Jo nyt sillä tiedetään olevan merkittävä negatiivinen tulosvaikutus Jyväskylän kaupungin vuoden 2020 talouteen. Vaikutukset tulevat näkymään erityisesti talousarvioon nähden pienempinä kunnallis- ja yhteisöverotuottoina sekä toimintatuottoina. Epidemia aiheuttaa myös ylimääräisiä ja suunnittelemattomia kustannuksia sosiaali- ja terveystoimeen sekä poikkeusjärjestelyiden osalta. Vaikutukset jatkuvat myös tuleviin vuosiin. Tässä vaiheessa epidemian taloudellisia vaikutuksia on vielä mahdotonta arvioida, koska sen laajuutta ja kestoa ei tiedetä. Tällä hetkellä ei myöskään tiedetä valtion mahdollisia toimenpiteitä kuntatalouden tukemiseksi näissä poikkeusoloissa.

Koronavirusepidemian aiheuttaman tilanteen lisäksi talouden kehityskuvassa on tulevina vuosina paljon muutoksia ja epävarmuustekijöitä liittyen yleiseen talous- ja työllisyystilanteeseen, mahdollisiin kuntien tehtävien ja velvoitteiden lisäämiseen, työmarkkinatilanteeseen, Sairaala Novan käyttöönottoon ja sen heijastusvaikutuksiin sekä väestörakenteen muutokseen ja sen aiheuttamiin palvelutarpeisiin. Ikäsidonnaisten sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kustannukset kasvavat, mutta saman aikaisesti syntyvyyden alenemisen myötä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kysyntä pienenee.

Nykyisen julkisen talouden suunnitelmaan liittyvän kuntatalousohjelman 2020-2023 mukaisella vero- ja valtionosuuskehityksellä arvioituna kaupungin nykyinen toimintakulujen kasvuvauhti +3,4%/vuosi johtaa siihen, että Jyväskylän kaupungin talous kriisiytyy tulevan valtuustokauden aikana. Nykyinen ylijäämäkertymä menetetään viimeistään vuoden 2022 tilinpäätöksessä. Koronavirusepidemia entisestään heikentää talouden kehitysnäkymää.

Jyväskylän kaupungin on käynnistettävä talousohjelman laatiminen seuraavaksi valtuustokaudeksi, jossa asetetaan tavoitearvot keskeisille talouden tunnusluvuille vuosiksi 2021-2025, tunnistetaan taloudelliset epävarmuustekijät ja esitetään toimenpide-ehdotukset taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Talousohjelmatyö yhteensovitetaan vuosittain vahvistettavaan talousarvioon. Talousohjelmatyötä varten kaupunginhallitus nimeää taloustoimikunnan. Toimikunta ei tee päätöksiä, vaan sen tehtävänä on tavoitteellisen talouden kehityskuvan määrittely ja toimenpide-ehdotusten valmisteleminen kaupunginhallitukselle sen toteuttamiseksi.

Kaupunginhallitus päätti seuraavaa:

1.Kaupunginhallitus asettaa taloustoimikunnan valmistelemaan Jyväskylän kaupungin talousohjelmaa vuosille 2021-2025. Talousohjelmassa asetetaan tavoitearvot keskeisille talouden tunnusluvuille, tunnistetaan taloudelliset epävarmuustekijät ja esitetään toimenpide-ehdotukset kaupunginhallitukselle taloudellisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

2.Kaupunginhallitus nimeää toimikuntaan kaupunginhallituksen puheenjohtajiston, sosiaali- ja terveys-, sivistys-, kulttuuri- ja liikunta- ja kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtajat sekä Perussuomalaisten, Kristillisdemokraattien, Piraattipuolueen ja Jyväskyläläisten hyväksi valtuustoryhmien edustajat.

3.Toimikunnan puheenjohtajaksi nimetään kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Esittelijänä toimii kaupunginjohtaja.

4.Toimikuntaan viranhaltijoista osallistuu toimialajohtajat, talous- ja strategiajohtaja sekä henkilöstöjohtaja. Sihteerinä toimii taloussuunnittelupäällikkö. Taloustoimikuntaan kutsutaan henkilöstön edustaja. Taloustoimikunta voi tarvittaessa täydentää kokoonpanoaan ja kuulla asiantuntijoita.

5.Taloustoimikunnan toimikausi kestää 30.6.2021 saakka.

Taloustoimikunta:

  • Meri Lumela, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, toimikunnan puheenjohtaja
  • Juha Suonperä, kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja
  • Eila Tiainen, kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja
  • Heidi Rentola, sosiaali- ja terveyslautakunnan puheenjohtaja
  • Irina Tuokko, sivistyslautakunnan puheenjohtaja
  • Antti Saleva, kulttuuri- ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja
  • Ahti Ruoppila, kaupunkirakennelautakunnan puheenjohtaja
  • Kauko Isomäki, Perussuomalaisten valtuustoryhmän edustaja
  • Tomi Kuosmanen, Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän edustaja
  • Arto Lampila, Piraattipuolueen valtuustoryhmän edustaja
  • Teemu Torssonen, Jyväskyläläisten hyväksi (Jyhy) -valtuustoryhmän edustaja
  • kaupunginjohtaja Timo Koivisto, esittelijä
  • toimialajohtaja (sosiaali- ja terveyspalvelut) Kati Kallimo
  • toimialajohtaja (sivistyspalvelut) Eino Leisimo
  • toimialajohtaja (kaupunkirakennepalvelut) Erja Saarivaara
  • kansliapäällikkö (konsernihallinto) Heli Leinonkoski
  • talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä
  • henkilöstöjohtaja Arja Aroheinä
  • taloussuunnittelupäällikkö Erikka Saastamoinen, sihteeri

Henkilöstön edustaja täydennetään taloustoimikuntaan erikseen.

Huhtasuon ASA ry:n oikaisuvaatimus elinkeinojohtajan päätökseen 18/2020

Elinkeinojohtajan tekemästä toiminta-avustuspäätöksestä Huhtasuon ASA ry:lle on saapunut kaupunginhallitukselle oikaisuvaatimus 9.3.2020. Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan muutosta myönnetyn toiminta-avustuksen määrään.

Kaupunginhallitus päätti hylätä toiminta-avustuspäätöksestä tehdyn oikaisuvaatimuksen.

Saarenmaan koulun lakkauttaminen 1.8.2020 alkaen eteni kaupunginvaltuustoon

Saarenmaan koulun toiminnan mahdollisen lakkauttamisen vaikutuksia muiden koulujen oppilasmääriin, ryhmäkokoihin ja perusopetukseen kohdistuviin kustannuksiin on tarkasteltu Saarenmaan, Savulahden, Keski-Palokan, Puuppolan, Vesangan, Kuohun ja Mankolan koulujen osalta lukuvuoden 2020-2021 oppilasmäärätietoihin perustuen. Näiden selvitysten perusteella voidaan todeta, että Saarenmaan koulun mahdollisen lakkauttamispäätöksen myötä oppilaiden sijoittaminen Savulahden päiväkotikouluun on pedagogisesti ja kustannusvaikutusten perusteella tarkasteltuna paras vaihtoehto. Saarenmaan koulun oppilaat ovat olleet kevään 2020 väistötiloissa Savulahdessa ja oppimisympäristö on oppilaille jo tuttu. Näin ollen muutos oppilaille on nykytilanteeseen verrattuna mahdollisimman pieni. Säästöt talousarvioon 2019 verrattuna ovat vuodessa noin 174 000 euroa ja vuoden 2020 osaltakin noin 99 000 euroa.

Saarenmaan koulun toiminnan jatkaminen edellyttää vähintään välttämättömien korjausten toteuttamista koulurakennukseen. Kustannusarvio korjaustoimenpiteille on 850 000 euroa. Korjaustoimenpiteet on mahdollista aloittaa aikaisintaan vuoden 2021 alussa ja niiden on arvioitu kestävän noin 12 kuukautta. Tämä toimenpide vaatii lisäbudjetoinnin talousarvioon vuosille 2020 ja 2021. Korjaustoimenpiteiden aikana Saarenmaan koululla ei ole mahdollista järjestää opetusta. Tämä tarkoittaa sitä, että Saarenmaan koulun toiminnat jatkuisivat yhtäjaksoisesti väistössä Savulahden päiväkotikoulussa ennen kuin oppilaat palaisivat takaisin Saarenmaan koululle vuoden 2022 alussa.

Savulahden päiväkotikoulun valmistuttua on Läntisen Palokan alueelle syntynyt 200 oppilaspaikkaa lisää. Saarenmaan koulun oppilaiden sijoittuminen Savulahden päiväkotikouluun nostaa koulun oppilasmäärän noin 140 oppilaaseen. Lisäksi Savulahden koulussa on ainakin syyslukukauden 2020 ajan väistössä noin 50 Mankolan koulun oppilasta.

Jyväskylän kaupungin väestöennusteiden mukaan syntyvyys on laskussa ja syntyvyyden pienentymisen arvioidaan vaikuttavan myös koko Läntisen Palokan lapsimäärään jatkossa. Savulahden päiväkotikoulun mitoitus on tehty tilanteessa, jolloin arviot lapsimäärän kehityksestä ovat olleet nykyistä suurempia. Vaikka uutta rakentamista tulee alueelle merkittävästi lisää, voidaan vanhassa asuntokannassa lapsimäärien kehityksen ennustaa olevan aiempaa arviota pienempää.

Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen poistamisella ja palvelukysynnän kasvulla ei ole vaikutusta Savulahden päiväkotikoulun tilojen riittävyyteen. Päiväkotikoulu on rakennettu oppimisympäristöksi, jossa voidaan joustavasti suunnitella 5 – 8-vuotiaiden lasten tilojen käyttöä ja yhtenäistä opinpolkua lasten iän ja palveluntarpeiden mukaan. Lisäksi pienten lasten tiloissa mitoituksena on ollut suunnitteluvaiheen aikainen varhaiskasvatuksen lainsäädäntö, jolloin yhtä työntekijää kohden on varattu hoitopaikka ja tilat kahdeksalle (8) lapselle. Tällä hetkellä pienten lasten tiloja ja henkilöstöresursseja ei ole otettu täysimääräisesti käyttöön. Syksyn 2020 ajan varhaiskasvatuksen lapsiryhmiä voidaan suunnitella joustavasti Mankolan koulun väistövaihe huomioiden. Ennusteen mukaan syntyvyyden lasku vähentää varhaiskasvatuspalvelujen kysyntää, koska lasten osallisuusaste ei voi nousta nykyisestä niin paljon, että hoitopaikkoja tarvitaan huomattava määrä lisää.

Hallintosäännön 8 §:n mukaan kaupunginvaltuuston toimivaltaan kuuluu palveluverkoista ja palveluverkkomääritelmän mukaisten toimipisteiden perustamisesta ja lakkauttamisesta päättäminen.

Ennen äänestystä Teemu Torssonen (JyHy) esitti, että Saarenmaan koulua ei lakkauteta. Esitystä ei kannatettu, joten se raukesi.

Jari Colliander (Kesk) esitti Johanna Karjulan (Kesk) kannattamana, että Saarenmaan koulun toimintaa tulee jatkaa.

Äänestyksen (10-3) jälkeen kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättää, että Saarenmaan koulu lakkautetaan 1.8.2020 alkaen.

Teemu Torssonen, Jari Colliander ja Johanna Karjula jättivät eriävät mielipiteensä.

Eron myöntäminen Maarit Venäläiselle sivistyslautakunnan varajäsenen tehtävästä ja uuden varajäsenen valitseminen sivistyslautakuntaan

Maarit Venäläinen (Kok.) on pyytänyt 19.3.2020 paikkakunnalta poismuuton vuoksi eroa sivistyslautakunnan varajäsenen tehtävästä.

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Maarit Venäläiselle eron sivistyslautakunnan varajäsenen tehtävästä ja valitsee hänen tilalleen uuden varajäsenen lautakunnan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Koronavirustilanteesta johtuva mahdollinen tarve yhteistoimintamenettelyille sekä kaupunginhallituksen yleiset periaatteet mahdollisten lomautustilanteiden varalle

Koronavirukseen liittyen valtioneuvosto on 16.3.2020 päättänyt, että maassamme vallitsevat valmiuslain (1552/2011) 3 §:n 3 ja 5 kohdassa tarkoitetut poikkeusolot. Kokonaisuutena tilanne on aiheuttanut ja aiheuttaa myös jatkossa merkittäviä vaikutuksia kaupungin palveluihin ja talouteen. Tilanteella on vaikutuksia henkilöstön työn tekemiseen, työn määrään ja jakautumiseen sekä työn organisointiin.

Koronaviruksen aiheuttamien poikkeusolojen vuoksi Jyväskylän kaupungin henkilöstön työ- ja virkatehtävät ja siten myös työ- ja virkatehtäviin tarvittavan henkilöstön määrä on muuttunut aiemmasta hyvin nopealla ja ennakoimattomalla tavalla. Muutos on sellainen, että osassa palveluita henkilöstön tarve on lisääntynyt ja todennäköisesti lisääntyy edelleen. Osassa palveluita henkilöstön työnteko on estynyt tai estyy jatkossa työntekijästä ja työantajasta riippumattomista syistä, lisäksi osassa palveluita työ on vähentynyt ja todennäköisesti edelleen vähenee.

Poikkeusolojen kesto ei ole tiedossa, asiasta on olemassa valtakunnan tasolla erilaisia skenaarioita. Myös siinä tilanteessa, että annetut kiellot päättyisivät 13.4.2020, on koronavirustilanteella lyhyelläkin aikavälillä todennäköisesti sitä pidempiä vaikutuksia kaupungin palvelutarpeeseen, eli edelleen palvelutarve toisaalla on aiempaa vähäisempää ja toisaalla kasvaa. Tilanne on siten poikkeuksellinen, että vaikutusten täsmällinen arviointi on haastavaa. Työnantajan on mahdollisuuksien mukaan ennakoitava vaikutuksia ja ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin.

Tilanteen poikkeuksellisuuden sekä valtion nopeiden toimenpiteiden ja rajoitusten johdosta vaikutukset kohdistuvat eri tavoin kaupungin eri toimintoihin. Tästä syystä on tarkoituksenmukaista, että operatiivinen johto arvioi tarpeen yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiselle, arvioi mahdollisen yhteistoimintalain 15 §:n 1 momentin poikkeusolosuhteiden vallitsemisen, mahdollisen yhteistoimintamenettelyjen laajuuden toiminnoittain ja päättää yhteistoimintamenettelyjen käynnistämisestä ja päättämisestä sekä toimenpiteistä, joihin yhteistoimintamenettely johtaa. Operatiivisen johdon on voitava joustavasti ja nopeasti reagoida tilanteen vaatimalla tavalla. On tarkoituksenmukaista määritellä, että toimivalta mahdollisesti tarvittavien yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämiseen on vallitsevassa tilanteessa kaupunginjohtajalla.

Kaupunginhallitus päätti

1.valtuuttaa kaupunginjohtajan

- käynnistämään tarvittavat yhteystoimintalain 4 §:n 1 momentin edellyttämät yhteistoimintamenettelyt koronavirustilanteen aiheuttamien taloudellisten riskien minimoimiseksi ja henkilöstötilanteeseen reagoimiseksi. Yhteistoimintamenettelyt voivat olla tarpeen toteuttaa vaiheittain kevät-kesän 2020 aikana.
- arvioimaan tilannekohtaisesti yhteistoimintalain 15 §:n 1 momentin mukaisten edellytysten täyttymisen ja huomioimaan sen päätöksenteossa
- saattamaan päätökseen yhteistoimintamenettelyt
- päättämään yhteystoimintamenettelyjen tuloksena toimenpiteistä ja valtuuttamaan toimivaltaiset tahot ryhtymään toimenpiteisiin päätöksen täytäntöönpanemiseksi.

Kaupunginjohtaja informoi kaupunginhallitusta säännöllisesti yhteistoimintamenettelyjen etenemisestä.

2. hyväksyä seuraavat mahdollisen lomautuksen periaatteet

- Työnantaja voi lomauttaa työntekijän/viranhaltijan, mikäli työsopimuslain tai viranhaltijalain mukaiset edellytykset työntekijän/viranhaltijan lomauttamiselle täyttyvät.
- Työnantaja tarkastelee huolellisesti lain edellyttämät mahdollisuudet järjestää työntekijälle/viranhaltijalle muuta työtä tai työnantajan tarpeita vastaavaa koulutusta.
- Ennen mahdollista päätöstä lomauttamisesta, asiasta neuvotellaan yhteistoimintalain mukaisesti, ellei ole yhteistoimintalain 15 §:n 1 momentin mukaisia perusteita poiketa neuvotteluvelvollisuudesta. Osana yhteistoimintaneuvotteluja neuvotellaan mahdollisuudesta lieventää henkilöstövaikutuksia.


Esityslistan julkinen versio liitteineen on pöytäkirjan julkaisuun saakka luettavissa kaupungin verkkosivuilta

https://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.h...

Lisätietoja:

  • kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
  • kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Juha Suonperä, p. 045 2668089
  • kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Eila Tiainen, p. 050 5120353
  • kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501
Asiasanat: