Jyväskylän kaupungin osakkuus Suomi-rata Oy -hankeyhtiössä

Talouspoliittisen ministerivaliokunnan 10.9.2019 tekemän päätöksen mukaisesti Liikenne- ja viestintäministeriö (LVM) käynnisti loppuvuodesta Suomi-rata -hankeyhtiö neuvottelut, joihin kutsui mukaan 20 kuntaa. Taustalla on valtion tavoite saada valtion budjetin ulkopuolisia rahoituseriä suurten ratahankkeiden suunnitteluun. Hankeyhtiön tehtävänä on Helsingin ja Tampereen välisen Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta kulkevan raideyhteyden suunnittelu rakentamisvalmiuteen asti. Jyväskylän kaupunki on suhtautunut hankeyhtiömalliin lähtökohtaisesti kriittisesti, koska kyseessä olisi uusi kustannuserä kunnille kunta-valtio kustannustenjakosuhteessa.

Suomi-rata on kansallisesti merkittävä hanke ja parantaisi toteutuessaan myös Jyväskylän kaupungin liikenneyhteyksiä. Hanke hyödyttää Jyväskylän asukkaita ja koko Keski-Suomen elinkeinotoimintaa tarjoamalla nopeampia ja häiriöttömämpiä raideliikenneyhteyksiä Jyväskylästä Helsinkiin. Näin ollen hankeyhtiöön osallistuminen kuuluu Jyväskylän kaupungin yleiseen toimialaan.
Kuluvan vuoden osalta Jyväskylän arvioitu rahoitusosuus olisi 28.000 euroa, eli yhtiön perustamiseen liittyvä osakkeiden merkintähinta.

Konserniohjausryhmän lausunto:
Jyväskylän kaupungin tulee edellyttää hankeyhtiöön sitoutumisen osalta, että suunnitteluvaiheen ja rakentamisvaiheen rahoitus eriytetään selkeästi toisistaan. Jyväskylän osalta alustava neuvottelutulos on taloudellisesti perusteltu, sillä Jyväskylän suhteellinen rahoitusosuus on pienempi kuin radan välittömässä vaikutuspiirissä olevilla kunnilla. Hankkeeseen osallistumisen myötä Jyväskylän kaupunki olisi mukana yhdessä merkittävimmässä liikennepoliittisessa uudistuksessa ja samalla edistäisi Jyväskylä-Tampere-Helsinki raideyhteyden kehittymistä kokonaisuutena. Hankeyhtiömallia tulee kuitenkin arvioida kriittisesti, sillä se tuo Jyväskylän kaupungille ja koko kuntasektorille uusia kustannuseriä, joista aiemmin valtio on kunta-valtio kustannusjakosuhteen mukaisesti vastannut.

Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että
1.Jyväskylän kaupunki lähtee osakkaaksi Suomi-rata Oy -hankeyhtiöön esitystekstissä mainituin perustein
2.Perustettavan yhtiön pääomarahoitukseen sitoudutaan enintään 2,1 miljoonalla eurolla, joka sisältää mahdollisen Kanta-Hämeen kuntien irtautumisen hankeyhtiöstä
3.Jyväskylän kaupunki sitoutuu tällä päätöksellä ainoastaan hankkeen suunnitteluun nyt päätettävällä sijoituksella
4.Kaupunginvaltuusto valtuuttaa kaupunginhallituksen hyväksymään lopullisen järjestelyn sekä osakkaiden kesken solmittavan osakassopimuksen erikseen myöhemmin.

Hallintosäännön tarkistaminen

Hallintosääntö on kunnan hallinnon ja toiminnan keskeinen ohjausväline.
Hallintosääntöön tehtiin mm. seuraavia tarkennuksia:

Tiedonhallintalakiin liittyen esitetään useita täydennyksiä ja tarkistuksia hallintosäännön 7. lukuun.
Kaupunginhallituksen tehtävät ja toimivalta kohtaan (10 §) esitetään seuraavaa täydennystä:
-konsernihallinnon avustusten ja vastaavan luonteisten yhteistyösopimusten periaatteista sekä viranhaltijoiden oikeudesta myöntää avustuksia ja tehdä kyseisiä yhteistyösopimuksia
Lautakuntien tehtävät ja toimivalta kohtaan (15 §) esitetään seuraavaa täydennystä:
-tehtäväalueensa avustusten ja vastaavan luonteisten yhteistyösopimusten periaatteista sekä viranhaltijoiden oikeudesta myöntää avustuksia ja tehdä kyseisiä yhteistyösopimuksia
Rakennus- ja ympäristöjaoston kohtaan (16 §) esitetään täydennystä siten, että rakennus- ja ympäristöjaosto antaa ympäristönsuojelulain 202 §:n mukaiset kunnan ympäristönsuojelumääräykset.
Asiakirjojen antamista ja tutkimusluvista päättämisen kohtaan (38 §) esitetään muutettavaksi tutkimuslupien osalta seuraavaan muotoon: Tehtäväalueensa tutkimusluvat antaa asianomainen palvelujohtaja tai hänen määräämänsä henkilö.
Hallintosäännön liitteeseen 3, Luottamushenkilöiden palkkiot ja korvaukset, esitetään tarkennettavaksi nuorisovaltuuston edustajien kokouspalkkioita siten, että kaupunginvaltuustoon, lautakuntiin ja mahdollisiin muihin toimielimiin nimetyille nuorisovaltuuston edustajille maksetaan puolet kyseisen toimielimen jäsenen kokouspalkkiosta ja matkakustannusten korvaus kyseisen toimielimen työskentelyyn osallistumisesta. Toinen puoli kokouspalkkiosta lisätään nuorisovaltuuston toimintarahaan.

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy tarkistetun hallintosäännön liitteineen siten, että se tulee voimaan 1.4.2020 alkaen.

Kevään 2020 talousarviomuutokset

Kevään talousarviomuutokset heikentävät toimintakatetta -1,1 miljoonaa euroa ja valtionosuudet alenevat -2,9 miljoonalla euroa vuoden 2020 alkuperäisestä talousarviosta. Investointitulot lisääntyvät 72.000 euroa ja investointimenot kasvavat 13,7 miljoonaa euroa. Talousarviomuutokset heikentävät vuosikatetta -4,1 miljoonaa euroa ja vuosikate on talousarviomuutosten jälkeen 50,5 miljoonaa euroa. Vuosikate kattaa poistoista 92,1 %. Tilikauden alijäämä on talousarviomuutosten jälkeen -4,0 miljoonaa euroa.

Kevään 2020 talousarviomuutokset lisäävät rahoitustarvetta 17,7 miljoonaa euroa alkuperäiseen talousarvioon nähden ja kaupungin lainakannan kasvuksi ennustetaan 45,4 miljoonaa euroa.

Vuoden 2020 talousarvion toteutumisen tilanne käytiin läpi kaupungin johtoryhmän kokouksessa 2.3.2020. Tavoitteeksi asetetiin se, että kuluvan vuoden talousarvioon ei tehdä kevään teknisten muutoksien jälkeen lisätalousarviota, vaan toimialat sopeuttavat kuluvan vuoden toimintansa lautakuntakohtaisiin määrärahoihin. Tämä siitä syystä, että kaupungin taloudellinen asema on heikentynyt ja tulevien vuosien talouden kehityskuvaan liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä liittyen mm. yleisen talous- ja työllisyystilanteen kehitykseen, kevään työmarkkinatilanteeseen, mahdollisiin valtion toimenpiteisiin ja uusiin kuntatalouden tehtäviin sekä Sairaala Novan käyttöönottoon ja sen heijastusvaikutuksiin.

Kestävän talouspolitiikan näkökulmasta keskeisintä on ennakoidusti varmistaa kuluvan vuoden talousarvion toteutuminen tasapainoisena ja käyttötalouden osalta alkuperäisen talousarvion mukaisena.

Vuoden 2021 talousarvion laadinnan yhteydessä laaditaan talousohjelma vuosille 2021-2025, jossa kuvataan kaupungin taloudellinen raami seuraavalle valtuustokaudelle ja kootaan toimenpiteet, joilla tilikauden tulosta ja ylijäämäkertymää voidaan vahvistaa.

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy esitetyt kevään 2020 talousarviomuutokset.

Kaupunkistrategian kärkien ohjelmatyön käynnistäminen

Jyväskylän kaupungin vuoden 2020 talousarviossa linjataan, että kaupungin palvelujärjestelmää lähdetään kehittämään poikkihallinnollisesti, asiakaslähtöisesti ja monialaisesti laaja-alaisen kaupungin strategian kärkiä toteuttavan ohjelmatyön kautta.

Talousarviossa määritellyt kärjet vuoden 2020 osalta ovat:
-resurssien viisas käyttö ja
-osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat; nuorten palveluprosessit.
Lisäksi talousarviossa linjataan, että kevään 2020 aikana arvioidaan muiden kaupunkistrategian kärkien ohjelmatyön käynnistäminen.

Ohjelmatyötä kahdessa kokonaisuudessa tullaan johtamaan luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden yhteistyönä. Työtä ohjaa luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuvat ohjausryhmät. Asioita ohjausryhmille valmistelevat laaja-alaiset työryhmät, joissa on tarvittava poikkihallinnollinen edustus eri toimialoilta ja palveluista. Työ jatkuu kuluvan valtuustokauden loppuun asti.

Resurssien viisas käyttö ohjelmatyöllä edistetään luonnonvarojen viisasta käyttöä ja luodaan edellytyksiä kestävälle, elinvoimaiselle kaupungille, asukkaiden hyvinvoinnille sekä tulevaisuuden menestykselle innovaatioita ja yritysten kilpailukykyä lisäämällä. Ohjausryhmän esittelijänä toimii ympäristöjohtaja Päivi Pietarinen ja sihteerinä resurssiviisauden projektipäällikkö.

Nuorten palvelut ovat Jyväskylässä jakautuneet sivistyspalveluiden ja sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialalle. Nuorten palveluiden ohjelmatyöllä tavoitellaan eri palveluiden sujuvaa yhteistyötä nuorten hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi sekä varhaisen tuen tarpeen tunnistamiseksi. Ohjelmatyöllä tavoitellaan palveluiden entistä parempaa vaikuttavuutta ja palvelutarpeisiin vastaamista sekä lisätään ammattilaisten yhteistyötä ja osaamista nuorten asioissa.
Ohjelmakaudella nuorten palveluiden yhteistyötä tullaan tiivistämään perustamalla nuorten palveluiden työryhmällä, jonka puheenjohtajana toimii nuorisopäällikkö Katariina Soanjärvi. Työryhmään pyydetään asiantuntijajäsenet kaupungin eri toimialoilta sekä keskeisistä sidosryhmistä.

Lisäksi perustetaan nuorten palvelutyön ohjausryhmä, johon kaupunginhallitus nimeää 2-3 edustajaa, joista yksi toimii ohjausryhmän puheenjohtajana. Asiat ohjausryhmälle valmistellaan nuorten palveluiden työryhmässä.
Ohjausryhmän esittelijänä toimii sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja Kati Kallimo ja sihteerinä Katariina Soanjärvi sivistyspalveluista. Lisäksi toimialoilta ohjausryhmään nimetään perheiden ennaltaehkäisevien palveluiden palvelujohtaja Päivi Kalilainen sekä sivistyspalveluiden toimialajohtaja Eino Leisimo.

Kaupunginhallitus päätti käynnistää talousarviossa määritellyn ohjelmatyön kahden strategiakärjen osalta:
-resurssien viisas käyttö ja
-nuorten palveluprosessit
Työtä ohjataan luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuvissa ohjausryhmissä edellä kuvatun mukaisesti.

Kaupunginhallitus nimesi
-resurssien viisaan käytön ohjausryhmään edustajiksi: Ilona Helle, pj., Kati-Erika Timperi ja Matleena Käppi ja
-nuorten palvelutyön ohjausryhmään edustajiksi: Johanna Karjula, pj., Caius Forsberg ja Arto Lampila.

Ennen päätöstä Teemu Torssonen (Jyhy) esitti, että Jyväskyläläisten hyväksi -valtuustoryhmällä olisi tullut olla myös paikka ohjausryhmässä. Esitys raukesi kannattamattomana ja Torssonen jätti eriävän mielipiteen strategisten kärkien ohjausryhmiin.

Osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat strategiakärjen ohjelmatyön käynnistäminen

Jyväskylän kaupungin talousarviossa 2020 linjattiin, että kaupungin palvelujärjestelmää lähdetään kehittämään poikkihallinnollisesti, asiakaslähtöisesti ja monialaisesti laaja-alaisena kaupungin strategian kärkiä toteuttavan ohjelmatyön kautta. Yksi näistä kärjistä on ”Osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat”.

Ohjelmatyön keskeinen tavoite on kirkastaa valtuustokausittaiset hyvinvointityön painopisteet ja varmistaa poikkihallinnollisen hyvinvointityön toteutuminen. Ohjelmatyö toteuttaa myös kunnan velvollisuutta seurata ja raportoida asukkaidensa hyvinvointia.
Ohjelman keskeinen tuotos on hyvinvointikertomus ja sen pohjalta laadittu hyvinvointisuunnitelma. Laaja hyvinvointikertomus laaditaan kunkin valtuustokauden viimeisenä keväänä ja siihen liittyvä hyvinvointisuunnitelma kunkin valtuustokauden ensimmäisenä syksynä ja ne tuodaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi samaa aikataulua noudattaen. Ohjausryhmässä käsitellään myös muita poikkihallinnollisia hyvinvointityöhön liittyviä ohjelmia ja pyritään kirkastamaan hyvinvointityön keskeinen ydin.

Ohjelmatyön johtamisen tueksi perustetaan ohjausryhmä, johon kaupunginhallitus nimeää 2-3 luottamushenkilöä, joista yksi toimii ohjausryhmän puheenjohtajana. Toimialat nimeävät kukin yhden virkamiesedustajan. Ohjausryhmän esittelijänä toimii talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä ja sihteerinä hyvinvointikoordinaattori Sari Välimäki.

Kaupunginhallitus päätti käynnistää ohjelmatyön osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat strategiakärkeen liittyen. Työtä ohjataan luottamushenkilöistä ja viranhaltijoista koostuvassa ohjausryhmässä edellä kuvatun mukaisesti.
Kaupunginhallitus nimesi ohjausryhmään edustajat: Jukka Hämäläinen, pj., Eila Tiainen ja Marika Visakorpi.

Kaupunginhallituksen edustajien nimeäminen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntaneuvotteluihin vuonna 2020

Kaupunginhallitus nimesi edustajiksi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntaneuvotteluihin vuodeksi 2020 kaupunginhallituksen puheenjohtajiston Meri Lumela, Juha Suonperä ja Eila Tiainen.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän yhtymävaltuuston kokous 13.3.2020

Esityslista on nähtävänä sairaanhoitopiirin internetsivulla: Kokouksen
http://www.ksshp.fi/fi-FI/Sairaanhoitopiiri/Hallinto/Valtuusto

Kaupunginhallitus antaa kaupungin edustajille ohjeeksi, että kuntayhtymän hallituksen ehdotukset hyväksytään.

Virheellinen menettely luottamustoimessa

Sanomalehti Keskisuomalaisessa on 24.1.2020 julkaistu mielipidekirjoitus Ovatko selvitykset Alvasta puolueettomia? Allekirjoittajina on kaksi kaupunginvaltuutettua. Mielipidekirjoitukseen on sisällytetty tietoa, joka on merkitty kaupunginhallituksen iltakoulumateriaalissa luottamukselliseksi ja salassa pidettäväksi tiedoksi.

Asian arviointi ja säännöksen tarkoittamiin toimenpiteisiin ryhtyminen on ensisijaisesti kaupunginhallituksen tehtävä. Kun kaupunginhallituksen tietoon on tullut epäily kuntalain 85 §:n 2 momentissa kuvatusta menettelystä, kaupunginhallituksen on vaadittava asianomaisilta luottamushenkilöiltä selitys. Asianosaisilta pyydettävän kirjallisen selityksen antamiselle on varattava kohtuullinen määräaika.

Kaupunginjohtaja Koivisto muutti päätösehdotuksensa seuraavaksi:

Kaupunginhallitus päätti, että Aila Paloniemeltä ja Kirsi Knuuttilalta vaaditaan kirjallinen selitys ja että heille varataan kohtuullinen määräaika selityksen antamiselle.

Selityksessä pyydetään ottamaan kantaa ainakin seuraaviin asiakokonaisuuksiin:

1) Mistä Paloniemi ja Knuuttila ovat saaneet tiedon toimeksiantosopimuksen sisällöstä;
2) Ovatko Paloniemi ja Knuuttila mielipidekirjoituksen laatiessaan olleet tietoisia, että toimeksiantosopimuksen sisältö on kerrottu kaupunginhallituksen iltakoulussa kaupunginhallituksen jäsenille luottamuksellisesti ja salassa pidettävänä tietona (yksityinen liikesalaisuus);
3) Miksi Paloniemi ja Knuuttila ovat katsoneet, että he voivat tulkita tiedon salassapitoa toisin kuin asiaa valmistellut viranomainen;
4) Miksi Paloniemi ja Knuuttila eivät ole käyttäneet Alva-yhtiöiden vähemmistöosuuden myyntiselvitystä koskevassa asiassa valtuutetun oikeutta saada toimensa hoitamisessa tarpeellisia tietoja ja siihen liittyvää menettelyä;
5) Julkisuudessa on esitetty väitteitä, että Paloniemeä ja Knuuttilaa on uhkailtu. Selityksessä pyydetään kannanottoa myös siihen, kuka on uhkaillut ja millä tavalla, jotta kaupunki voi arvioida, onko kaupungin mahdollista osaltaan puuttua asiaan.


Kaupunginhallituksen esityslistan julkinen versio on pöytäkirjan julkaisuun saakka luettavissa kaupungin verkkosivuilta
https://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.h...


Lisätietoja:
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Juha Suonperä, p. 045 2668089
kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Eila Tiainen, p. 050 5120353
kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501

Asiasanat: