Lastensuojelun sijais- ja jälkihuollon sosiaalityössä tärkein henkilö on asiakkaana oleva lapsi tai nuori. Sijaishuollon tehtävänä on varmistaa lasten hyvinvointi ja lapsenuorin mielipiteen kuuleminen hänen omissa asioissaan, mutta myös palveluiden kehittämisessä.

Lastensuojelun jälkihuolto tukee ja auttaa nuorta itsenäistymisessä ja aikuistumisessa sijoituksen jälkeen. Tämän vuoden alusta sijoitettujen nuorten jälkihuollon ikäraja nousi 21 vuodesta 25 vuoteen. Jyväskylän kaupungin lastensuojelussa muutos on otettu vastaan positiivisena. 
– Nuoren elämän rakentamiseen, avun ja tuen antamiseen on enemmän aikaa. Myös nuoret ovat pitäneet ikärajan muutosta hyvänä, sanoo johtava sosiaalityöntekijä Tuija Oikari lastensuojelun sijais- ja jälkihuollosta.
– Näen ikärajamuutoksen mahdollisuutena. Jos esimerkiksi jatkaa opintoja ja kouluttautuu, on mahdollisuus saada pidempään tukea ja apua, jälkihuollon asiakkaana oleva 18-vuotias nuori kertoo.
– Jälkihuollosta olen saanut apua ja ohjausta muun muassa itsenäistymiseen ja kun muutin ensimmäiseen omaan asuntoon. Ja rohkaisua ja uskallusta tehdä asioita. Oman sosiaalityöntekijän ja ohjaajan kanssa on voinut puhua niin kuin asiat ovat. Ei ole ollut sellaista asiaa, jota ei olisi voinut hoitaa tai keskustella. En ole jäänyt vailla vastauksia, jälkihuollon asiakkaana oleva nuori jatkaa.

Jyväskylän lastensuojelun jälkihuollossa oli vuonna 2019 244 asiakasta ja lisäksi jälkihuolto palveli 16 muun kunnan nuorta. Jälkihuoltoiän nousu tarkoittaa noin 40-50 nuoren lisäystä vuosittaiseen asiakaskuntaan.

Valtaosa lapsista tyytyväisiä sijaishuoltopaikkoihinsa

Sijaishuolto huolehtii huostaan otettujen lasten tai nuorten hoidon ja kasvatuksen järjestämisestä kodin ulkopuolella. Lapsi voidaan sijoittaa perhehoitoon, ammatilliseen perhekotiin, lastensuojelulaitokseen tai muuhun lapsen tarpeen mukaiseen hoitoon.

– Valtaosa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä sijaishuollon paikkoihinsa. Lapset elävät sijaishuoltopaikoissa normaalia elämää: käyvät koulua, harrastavat ja pitävät yhteyttä läheisiinsä. Kun lapsi on sijaishuollossa, lapsen biologisten vanhempien kasvatusvastuuta ovat jakamassa muutkin aikuiset, johtava sosiaalityöntekijä Tuija Oikari lastensuojelun sijais- ja jälkihuollosta selvittää.

Vuonna 2019 Jyväskylässä huostaanotettiin ja sijoitettiin 308 lasta ja nuorta. Sijoituspaikkoja on Keski-Suomessa, mutta myös eri puolilla Suomea.

Sijaisperheenä toimiminen on antoisaa

Vaikka sijaisperheenä toimiminen on usein hyppy tuntemattomaan, se kannattaa. 
– Arki lapsen kanssa on parasta; tutustuminen lapseen, luottamuksen syntyminen, leikkiminen, lukeminen tai ulkoilu. Ja on hienoa, että on hyvät välit lapsen biologiseen perheeseen - homma toimii, toteaa sijaisperheen äiti Elina.

– Voin suositella sijaisperheeksi ryhtymistä. Jos vähänkään miettii, että olisiko meistä, niin kannattaa hypätä kelkkaan. Haasteet ovat pieniä iloon verrattuna, Elina kannustaa.

Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikkö rekrytoi, valmentaa ja tukee sijais- ja tukiperheitä.

Kansainvälistä sijaishuollon Care Day -juhlapäivää vietetään myös Jyväskylässä

Care Day 21.2. on kansainvälinen sijaishuollon juhlapäivä ja sitä juhlitaan ensimmäistä kertaa Suomessakin ja myös Jyväskylän kaupungin lastensuojelussa. Care Day juhlistaa sijaishuollossa asuvia tai asuneita lapsia ja nuoria sekä heistä välittäviä henkilöitä. Suomessa tapahtumaa koordinoi Pesäpuu ry.

pesapuu.fi/careday/
www.jyvaskyla.fi/sosiaalipalvelut/perheet/lastensuojelu/sijais-ja-tukiperheet 
www.jyvaskyla.fi/sosiaalipalvelut/perheet/lastensuojelu/sijaishuollon-sosiaalityo

Lisätietoja:
johtava sosiaalityöntekijä Tuija Oikari, p. 014 266 3471, Jyväskylän kaupungin lastensuojelun sijais- ja jälkihuolto
sosiaalityöntekijä Päivi Soikkeli-Jakoaho, p. 014 266 3522, Jyväskylän kaupungin lastensuojelun sijais- ja jälkihuolto