Lisätietoja:
kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Juha Suonperä, p. 045 2668089
kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Eila Tiainen, p. 050 5120353
kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501

Kaupunginhallitus otti esityslistalla olleiden asioiden lisäksi käsittelyyn jatkolistalta Jyväskylän kaupungin kannanoton luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä annetun asetuksen muuttamisesta. Kaupungin kannanotto on tiedotteen lopussa.

Sairaala Novan tuotantokeittiö- ja ruokapalvelutilojen vuokrasopimus

Kylän Kattaus ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin Caterina-liikelaitos yhdistyivät 1.1.2016 alkaen. Jyväskylän kaupunki/Tilapalvelu-liikelaitos sekä Kylän Kattaus -liikelaitos ovat yhteistyössä neuvotelleet Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kanssa palvelusopimukseen tarvittavien tilojen vuokraamisesta Sairaala Novan tiloista, joita ovat tuotantokeittiö sekä henkilöstöravintola- ja kahvilatilat.

Tuotantokeittiön n. 2 247 htm2 vuokra-aika alkaa 1.3.2020 alkaen tai viimeistään siitä päivästä alkaen, kun tilat ovat käyttäjälle luovutuskunnossa. Kahvila- ja ravintolatilojen, sisältäen ruokasalit, yht. n. 1101 htm2 vuokra-aika alkaa 1.11.2020 alkaen tai viimeistään siitä päivästä alkaen, kun tilat ovat käyttäjälle luovutuskunnossa. Pääomavuokra, 17,59 €/m2, sidotaan indeksiin. Ylläpitovuokraa, 30,46 €/m2, on mahdollista tarkastella toteuman mukaan.

Kaupunginhallitus päätti, että Jyväskylän kaupunki/Tilapalvelu-liikelaitos vuokraa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymältä Kylän Kattaus -liikelaitoksen toimintaan liitteen mukaisesti Sairaala Novasta tuotantokeittiö-, henkilöstöravintola- ja kahvilatilat ruoka- ja palvelutoiminnan harjoittamiseen. Kaupunginhallitus valtuuttaa kiinteistöjohtajan tekemään vuokrasopimukseen tarvittaessa teknisluonteisia korjauksia.

Jyväskylän kaupungin osallistuminen Horisontti2020-ohjelman Smart Cities and Communities Lighthouse -hakuun (LC-SC3-SCC-1-2018-2019-2020)

EU:n Horisontti 2020 -ohjelman ”Smart Cities and Communities Lighthouse” -haku päättyy tammikuussa. Haun teema on energiatehokkuuden parantaminen luomalla uusia energiapositiivisia alueita kaupunkeihin.

Hanke-ehdotus on nimeltään “Sustainable Community Action Leading to Energy Surplus” (SCALES) ja toinen edelläkävijäkaupunki (Lighthouse) on Dublin Irlannista. Muut partnerikaupungit ovat ns. seuraajakaupunkeja, jotka eivät toteuta samoja ratkaisuja, mutta ottavat niistä oppia hankkeen aikana. Näitä ovat Seixal (Portugali), Genova (Italia), Bottrop (Saksa), Koprivnica (Kroatia), Sosnowiec (Puola) ja Brasov (Romania). Hankkeessa on mukana yhteensä 35 partneria yhdeksästä Euroopan maasta. VTT toimii koko hankkeen koordinaattorina.

Kankaalla toteutettavia ratkaisuja ovat erilaiset aurinkoenergiatoteutukset, maalämmön hyödyntäminen keskisyvän lämpökaivon kautta sekä matalalämpötila kaukolämpöverkko, joka mahdollistaa erilaisten lämpöpumppujen ja muiden uusien ratkaisujen hyödyntämisen. Hippoksella toteutettavat ratkaisut ovat pääosin samoja, mutta toimintaympäristön erilaisuudesta johtuen painottuvat eri tavoin. Myös kumppaniyritykset Alvaa lukuun ottamatta ovat toiset. Eteläportti toimii sisäisenä seuraaja-alueena, jossa voidaan valikoiden toteuttaa hankkeessa kokeiltuja hyviksi havaittuja ratkaisuja.

Hankkeen toteutusaika on 5 vuotta. Hankkeen budjetti on vielä keskeneräinen, mutta EU-tuen kokonaismäärä on yhteensä noin 20 milj. euroa, mistä Jyväskylän kaupungin osuus on noin 1 milj. euroa sisältäen kaksi henkilötyövuotta hankkeen koko toteutusajalle.

Kaupunginhallitus päätti, että Jyväskylän kaupunki osallistuu EU:n Horisontti2020-ohjelman rahoitushakuun VTT:n johtamassa partnerikonsortiossa. Hankkeen valmistelijat valtuutetaan viimeistelemään hakemus, jossa Business Jyväskylän hallinnoitavaksi tuleva budjetti on noin 1 miljoona euroa ajalle 2020-2026.

Lausunto jätehuoltomääräysten päivittämisestä

Kaupunginhallitus päätti antaa jätehuoltomääräysten päivittämisestä Jyväskylän seudun jätelautakunnalle esityslistalla esitetyn lausunnon. Keskeisimmät muutosehdotukset voimassa olevaan jätehuoltomääräykseen liittyvät muovipakkausten keräyksen laajenemiseen ja jäteastioiden tyhjennysväleihin.

Tikkalan osayleiskaavan muutos

Osayleiskaavan muutos sijoittuu Korpilahden Tikkalan kylälle, Tikkalan päiväkotikoulun alueelle. Kaavamuutoksen kohteena on Tikkalan osayleiskaava, joka on saanut lainvoiman vuonna 2009. Osayleiskaavan muutos koskee kiinteistöä Uusi-Tikkala. Kiinteistö on Jyväskylän kaupungin omistuksessa. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa yhteisöllisen asumisen mahdollistavan senioritalokokonaisuuden toteuttaminen.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla.

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy Tikkalan osayleiskaavan muutoksen 25.11.2019 päivätyssä muodossa.

Savulahti II asemakaavan laajennus ja muutos sekä tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

Kaavan tavoitteena on uuden asunto- ja rakennustyypeiltään monipuolisen asuinalueen rakentaminen noin 700-800 asukkaalle Palokkaan Savulahden alueelle. Jyväskylän kaavoitusohjelman mukaisen kaavan on tarkoitus valmistua kevään 2019 aikana. Asemakaavan laajennus ja muutos koskee 43. kaupunginosan asemakaavaa (Palokka).

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla.

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy asemakaavan laajennus- ja muutosehdotuksen sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon 29.11.2019 tarkistetussa muodossa.

Väliaitankatu 7 asemakaavan muutos ja tonttijaon hyväksyminen asemakaavan yhteydessä

Kaava-alue sijaitsee Halssilassa Väliaitankadun varressa. Kaavamuutokseen on ryhdytty yksityisen maanomistajan hakemuksesta. Kaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa lähiympäristöön sopivan asuinkerrostalon rakentaminen nykyisen yksikerroksisen asuntolarakennuksen paikalle.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla.

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen sekä siihen liittyvän sitovan tonttijaon 30.12.2019 tarkistetussa muodossa.

Eron myöntäminen Jani Närhelle (SDP) kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäsenen tehtävästä

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Jani Närhelle eron kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäsenen tehtävästä ja valitsee hänen tilalleen uuden jäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Eron myöntäminen Sonja Aukeelle (Kok.) luottamustehtävistä

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
1.Kaupunginvaltuusto myöntää Sonja Aukeelle eron varavaltuutetun tehtävästä.
2.Kaupunginvaltuusto myöntää Sonja Aukeelle eron kulttuuri- ja liikuntalautakunnan varajäsenen tehtävästä ja valitsee hänen tilalleen uuden varajäsenen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Teemu Torssosen (PS) ym. valtuutettujen valtuustoaloite kaupungin on ryhdyttävä välittömiin toimiin ulkomaalaistaustaisten tekemien seksuaalirikosten ehkäisemiseksi

Teemu Torssonen (PS) ja kaksi muuta valtuutettua esittävät valtuustoaloitteessaan (4.2.2019/14), että Jyväskylän kaupungissa on ryhdyttävä välittömiin toimiin ulkomaalaistaustaisten tekemien seksuaalirikosten ehkäisemiseksi.

Vastauksessa todettiin mm. että vuoden 2019 aikana toteutettiin Jyväskylän kaupungissa maahanmuuttajapalveluita koskeva laaja selvitys. Selvitys tunnisti maahanmuuttajille suunnattujen palvelujen monipuolisuuden ja vahvuudet, mutta kiinnitti huomiota myös hajanaisuuteen ja yhteisen koordinaation vähäisyyteen. Parannettavaa on siis eri organisaatioiden tuottamien palveluiden yhteensovittamisessa ja sitä kautta paremman vaikuttavuuden aikaansaamisessa.

Teemu Torssonen esitti asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi, mutta esitys raukesi kannattamattomana.

Kaupunginhallitus päätti saattaa esitetyn selvityksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle ja ehdottaa, että se toteaa annetun vastauksen riittäväksi.

Kaupunginvaltuuston kokoukset 1.1.-31.7.2020

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se päättää seuraavaa: Valtuuston seminaari 20.1.2020 siirretään pidettäväksi 17.2.2020.

Kannanotto luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä annetun asetuksen muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt mm. sairaanhoitopiireiltä lausuntoa luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä annetun asetuksen muuttamisesta. Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen sairaanhoitopiirin suurimpana omistajana esittää kannanottonsa asetuksen muuttamisesta.

Kaupunginhallitus päätti ottaa asian pöydältä kiireellisenä käsiteltäväksi. Kaupunginhallitus antaa oheisen kannanoton sosiaali- ja terveysministeriölle luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä annetun asetuksen muuttamisesta.

Jyväskylän kaupungin kannanotto lakiluonnoksesta

Jyväskylä on kasvava ja kehittyvä kaupunki, jonka väkiluvun kasvu ja muuttovoitto on suurinta KYSin erva-alueella. Jyväskylä on myös KYSin erva-alueen suurin kaupunki. Kaupungin väestö on yli puolet Keski-Suomen maakunnan väestöstä. Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen suurimpana kuntana on tehnyt tiivistä yhteistyötä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa uuden modernin sairaalan eli sairaala Novan rakentamiseksi Jyväskylään. Jyväskylä on myös sitoutunut osaltaan edistämään uuden asiakas- ja potilastietojärjestelmän käyttöönottoa maakunnassa. Jyväskylän kaupunki on molempien investointien suurin maksaja.

Keski-Suomi on maamme 5. suurin maakunta ja se on jakautunut maantieteellisesti laajalle alueelle. Maakunnassa on yksi keskussairaala, joka sijaitsee maakunnan keskellä Jyväskylässä. Yhteydet sairaalaan ovat maakuntaa halkovan nelostien ansiosta hyvät ja ympärivuorokautinen päivystys on nopeasti saavutettavissa eri puolilta maakuntaa.

Maakunta- ja sote-uudistuksen valmistelu on osoittanut, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyö maakunnassa on saumatonta ja yhteisillä hoitomalleilla on pystytty saavuttamaan kustannustehokkuus, joissa terveydenhuollon yhteenlasketut kustannukset ovat maan edullisimpia. Erikoissairaanhoidon kustannukset ovat sairaanhoitopiirejä tarkasteltaessa maan toiseksi alhaisimmat, painopisteen ollessa hallitusohjelmankin kirjausten mukaisesti perusterveydenhuollon palveluissa. Hoitoketjut on laadittu keskussairaalan ja kuntien tai kuntayhtymien välillä yhteisesti siten, että kotiuttaminen keskussairaalasta jatkohoitoon voidaan tehdä tehokkaasti ja potilaan tarpeet huomioiden.

Lausunnoilla oleva lakimuutos vaarantaa Keski-Suomessa vuosikymmenien aikana tehtyä kehittämistyötä syöpäkirurgiassa. Kaikkien leikkauksien keskittäminen KYS:iin kaventaa keskussairaalan mahdollisuuksia toimia. Keskittämisasetuksen mukaisen muutoksen myötä keskussairaalasta häviäisi mahdollisesti keskeistä osaamista, joka vaarantaa myös päivystystoimintana tehtävän kiireellisen leikkaustoiminnan.

Ministeriön tulee huomioida, että muutos tulee nostamaan Keski-Suomen erikoissairaanhoidon kustannuksia miljoonilla euroilla vuosittain. Tämä arvio perustuu mm. Kuopion yliopistollisen sairaalan leikkaustoiminnan keskihintoihin verrattuna Keski-Suomen sairaanhoitopiirin toimintaan. Hoitovuorokausien määrä on lisäksi Kuopiossa pitempi kuin Keski-Suomessa, jossa kotiuttamisprosessia on suunniteltu vuosikymmenten ajan yhteistyössä peruskuntien kanssa.

Korkeampien hoitokustannusten ohella Keski-Suomen kunnat maksavat tulevina vuosina Jyväskylään rakentuvan uuden sairaalan investointia, voimatta kuitenkaan käyttää sen tarjoamaa huippumodernia kapasiteettia täydellä teholla investointipäätöksissä kaavaillulla tavalla. Tilojen tyhjäkäyttö aiheuttaa tehottomuutta ja heikentää kuntien mahdollisuutta panostaa ennalta ehkäiseviin palveluihin peruspalveluissa.

Hallitusohjelmassa puhutaan vahvasti peruspalveluiden vahvistamisesta, nopeasta hoitoon pääsystä sekä alueiden elinvoimaisuuden vahvistamisesta. Kaavailtu leikkaustoiminnan keskittäminen on näiden periaatteiden vastaisia. Investointeihin, kallistuviin hoitokustannuksiin, potilaiden siirtämiseen sekä eri maakuntiin nähden vaihteleviin hoitoketjuihin nähden keskittäminen tuottaa tehottomuutta ja kustannusten kasvua. Kustannusten muutos on pois peruspalveluiden kehittämisestä ja heijastuu siten jälleen palveluiden saavutettavuuteen. Hallintokeskeinen ajattelu ei edistä palveluiden saavutettavuutta eikä maakuntien elinvoimaisuutta vaan palvelee ainoastaan yliopistollisten sairaaloiden aseman vahvistamista.

Edellä kuvatuin perustein Jyväskylän kaupunki ei pidä asetuksen 6 § esitettyä muutosta hyväksyttävänä. Jyväskylä pitää sen sijaan järkevänä sitä, että tiettyjen potilasryhmien leikkaustoimintaa ja niiden keskittämistä voidaan pohtia aidon yhteistyön pohjalta KYSin erva-alueen sisällä. Arvioinnissa tulee huomioida väestömäärän kasvu, joka Jyväskylän alueella on erva-alueen suurinta, sairaaloiden ammattilaisten osaaminen ja resurssointi, hoidon laatu, tehdyt investoinnit sekä erikoissairaanhoidon kustannukset eri sairaanhoitopiirien osalta.

Ministeriön tulee jatkossa ohjata sairaanhoitopiirejä etsimään asukaslähtöisiä ja kustannustehokkaita työnjakomalleja erikoissairaanhoidossa sen sijaan, että laitetaan nykyiset sairaanhoitopiirit kilpailemaan keskenään tai toimimaan toisiaan vastaan hallinnollisesti luotujen erva-alueiden sisällä.

Esityslista on pöytäkirjan julkaisuun saakka luettavissa kaupungin verkkosivulta

Asiasanat: