Hyvät kaupunkilaiset! Arvoisat uuden vuoden vastaanottajat!

Yksi päättyvän vuoden kestopuheenaiheista oli väestön keskittyminen yhä harvemmille kaupunkiseuduille. Itse asiassa edes kaikissa kymmenessä suurimmassa kaupungissa ei väkimäärä ole vuosiin noussut. Samaan aikaan pääkaupunkiseudun kasvu on kovempaa kuin koskaan. Kaupungistumisen sijaan toteutunutta kehitystä kuvaakin paremmin termi suurkaupungistuminen.

Tilastokeskus julkisti syyskuun lopussa uuden ennusteensa maamme tulevasta väestökehityksestä. Joku luonnehti sitä veret seisahduttavaksi, mutta keskustelua se vain vauhditti. Ennusteen mukaan nimittäin keskittyminen kiihtyy ja jatkossa maassamme on enää viisi vahvasti kasvavaa kaupunkiseutua. Koko maan väkimäärä kääntyy laskuun vuonna 2031.

Keskeinen tekijä ennusteen taustalla on Suomen ongelmallinen ikärakenne. Aihetta huoleen antaa nimenomaan syntyvyys, joka on suoraan sanottuna romahtanut. Sen sijaan kääntyminen, joka välillä nähdään ongelmaksi, ei sitä todellakaan ole. Päinvastoin se, että yhä useampi suomalainen elää entistä vanhemmaksi, on osoitus hyvinvointiyhteiskuntamme onnistumisesta, sen hieno saavutus.

Jyväskylä on jo pitkään kuulunut väestökehityksen voittajiin. Itse asiassa kaupunkimme on vuodesta 1960 aina tähän vuoteen asti kasvanut maamme neljänneksi nopeimmin. Jyväskylän väkiluku on tuona aikana lähes kaksinkertaistunut 74 000:sta nykyiseen reiluun 142 000:en. Vain Vantaalla, Espoossa ja Oulussa vauhti on ollut kovempaa.

Kasvumme on jatkunut, vaikka syntyvyys on täälläkin parin viime vuoden aikana laskenut rajusti. Sitä on korvannut vahva maan sisäinen muuttovoitto. Viime vuonna tehtiin tässä suhteessa jopa kaikkien aikojen ennätys: Jyväskylään muutti noin 900 henkeä enemmän kuin täältä pois. Myös nyt päättyvänä vuonna pääsemme kutakuinkin samoihin lukemiin. Kaupunkimme vetovoima on siis kunnossa. Tänne halutaan tulla.

Toteutunut väestönkasvu on siis ollut vahvaa, mutta myös Tilastokeskuksen ennuste oli Jyväskylälle voittopuolisesti positiivinen. Olemme yksi sen esiin nostamasta viidestä voimakkaasti kasvavasta kaupunkiseudusta, ja asemamme maan seitsemänneksi suurimpana kaupunkina vahvistuu. Seuraavaksi suurimpien kasvu on nimittäin jo selvästi hitaampaa.  

Miksi kasvu sitten on tärkeää? Siksi, että se antaa erinomaisen perustan kaikelle talouden toimeliaisuudelle. Kasvu tuo palveluille kysyntää. Ja kun on kysyntää, on palveluita myös tarjolla. Tämä taas tekee kaupungista houkuttelevamman ja mielenkiintoisemman. Kasvu aikaansaa rakentamista ja kasvavassa kaupungissa se, mitä rakennetaan, pitää arvonsa. Näistäkin syistä kasvukaupunkiin on myös helpompi houkutella osaavaa työvoimaa.   

Kasvulla on toki myös kääntöpuolensa. Sen lieveilmiöitä ovat asumisen kalleus, keskimääräistä korkeampi työttömyys, syrjäytyminen ja osattomuus. Näihin ongelmiin on jatkossa puututtava entistä määrätietoisemmin.

Vahvan väestönkasvun ylläpitäminen on mielestäni kaupunkimme tärkein strateginen tavoite. Helppoa sen toteuttaminen ei ole. Pääkaupunkiseutu ja Tampere muodostavat jatkossa entistä yhtenäisemmän työssäkäyntialueen, mikä ei ainakaan vähennä niiden kilpailukykyä. Oulun asema Pohjoisen Suomen keskuksena on vahva. Jyväskylän tavoitteen voisi konkretisoida niin, että meidän on jatkossakin oltava – kuten olemme jo pitkään olleet - Tampereen ja Oulun välisen Suomen vetovoimaisin kasvukeskus.

Tässäkin maakunnan ja keskuskaupungin edut yhtyvät. Moni Jyväskylään opiskelemaan saapuva perustaa perheensä muualle Keski-Suomeen. Lisäksi osa nyt Jyväskylään suuntautuvasta maakunnan sisäisestä muuttoliikkeestä valuisi muuten muualle. Toisaalta Jyväskylän elinvoima on myös vahvasti riippuvainen ympäröivän maakunnan elinvoimasta. Tästä konkreettinen esimerkki on vaikkapa biotuotetehdas Äänekoskella. Se oli lähtölaukaus taantuman jälkeiselle talouskasvulle koko Keski-Suomessa ja vaikuttaa monella tavoin myös Jyväskylään.  

Miten kasvun ja elinvoiman ylläpidossa sitten onnistutaan? Ennusteet ovat nimittäin vain ennusteita. Niihin pääsemiseksi ja niiden ylittämiseksi pitää tehdä työtä.

Jyväskylän muuttovoiton perusta on, että olemme erittäin vetovoimainen opiskelijakaupunki. Erityisesti yliopisto ja ammattikorkeakoulu tuovat tänne uusia ihmisiä Keski-Suomen ulkopuolelta. Meidän pitää siis tehdä kaikkemme, että oppilaitoksemme ja kaupunki niiden ympärillä ovat jatkossakin houkuttelevia, kun nuoret valitsevat opiskelupaikkaansa.

Toinen keskeinen syy muuttaa Jyväskylään on täältä saatu työpaikka. Työpaikka on myös parasta pitovoimaa, kun opintonsa päättäneet miettivät asuinpaikkaansa. Työpaikkakehityksemme onkin ollut erittäin hyvä: vuosina 2014 – 2017 jyväskyläläisiin yrityksiin syntyi suhteellisesti enemmän työpaikkoja kuin missään muussa suuressa kaupungissa. Tämä on tärkeää muistaa myös tulevaisuudessa: ei ole elinvoimaisia kaupunkeja ilman elinvoimaisia yrityksiä.

Hyvät liikenneyhteydet ja saavutettavuus ovat myös välttämättömiä elinvoimatekijöitä. Hallituksen päätös käynnistää nopeamman raideyhteyden suunnittelu Jyväskylän ja Tampereen välille olikin tervetullut uutinen. Myös Jyväskylän seudun pääsy mukaan MAL-sopimusmenettelyyn ja näin samalle viivalle kuuden suurimman kaupungin kanssa on merkittävä edistysaskel.

Nämä niin sanotut kovat vetovoimatekijät eivät kuitenkaan vielä riitä tekemään kaupungista houkuttelevaa. Viihtyisä ympäristö, kulttuuripalvelut, tapahtumat ja muut hauskaa kaupunkia luovat elämykset ovat entistä tärkeämpiä, kun asuinpaikkaa valitaan. Näissä pärjäämme jo hyvin. Olemme kärjessä kaikissa kyselyissä, joissa vertaillaan kaupunkeja hyvinä elinympäristöinä.  

Ehdoton vahvuutemme on kaupungin avoin ilmapiiri. Jyväskylään on helppo tulla. Avoimen ja suvaitsevan ilmapiirin merkitys vain korostuu jatkossa. On nimittäin päivänselvää, että kasvun ylläpitäminen vaatii maahanmuuton merkittävää lisäämistä.

Jokainen menestyvä kaupunki tarvitsee myös jotain omaperäistä. Jotain koukuttavaa, mikä erottaa sen muista kaupungeista. Hippos2020-hanke olisi meille todella vahva erottautumistekijä. Rakentuuhan siinä Pohjoismaidenkin mittakaavassa ainutlaatuinen liikuntatilojen kokonaisuus, joka lisäksi hyödyntää kaupunkimme erityisvahvuutta: huippuosaamista liikunnassa ja urheilussa. Jyväskylän Sydän -hankkeessa meillä on puolestaan mahdollisuus saada aikaan jotain erityistä kulttuurin saralla.

Arvoisat uuden vuoden juhlijat, hyvät kaupunkilaiset!

Joku joskus totesi, että hyvä puhe vaatii vähintään yhden sitaatin Winston Churchillilta. Olkoon tämä ensimmäinen puheeni, joka täyttää tuon kriteerin.

Kuluneen vuoden uutisotsikoista niin maailmalta kuin Suomestakin muistuvat mieleeni erilaiset ristiriidat, sekasotkut ja tahallinen toisten väärinymmärtäminen. Kun tähän vertaa Jyväskylän tilannetta ja vaikkapa erinomaista ilmapiiriä kaupunkimme päätöksenteossa, voi huoletta siteerata Churchillia, joka sanoi: ”Mitä minuun tulee – olen optimisti. Toisenlaisella asenteella ei juuri taida olla käyttöä.”

Hyvää uutta vuotta teille kaikille!

Puhe uuden vuoden aattona 31.12.2019
Kaupunginjohtaja Timo Koivisto, Jyväskylän kaupunki

Asiasanat: