Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunta valitsi avoterveydenhuollon palvelujohtajaksi Hanna Vihavaisen. Varalle lautakunta valitsi Anu Mutkan.

Avoterveydenhuollon palvelujohtajan virkaan valittiin Hanna Vihavainen 

Perusturvalautakunta valitsi avoterveydenhuollon palvelujohtajaksi kauppatieteiden maisteri Hanna Vihavaisen. Päätös syntyi yksimielisesti. Varalle lautakunta valitsi tehtävää tällä hetkellä hoitavan sairaanhoitaja (yamk) Anu Mutkan. 

Avoterveydenhuollon palvelujohtajan virkaa haki määräaikaan mennessä 6 hakijaa, joista yksi perui hakemuksensa ennen valintaa. Valinta suoritettiin siten viiden mukana olleen hakijan joukosta. Valitun ja varahenkilön lisäksi vaalissa olivat mukana erikoishammaslääkäri Pirkko Koskela, terveydenhuollon maisteri Leila Ruusila ja terveystieteiden maisteri Timo Tolppanen.  

Vanhuspalveluiden kotihoidon palveluiden tuottaminen vuonna 2020

Perusturvalautakunta päätti, että ikääntyneiden kotihoidon palvelut ostopalveluiden tuottajilta irtisanotaan ja kotihoito tuotetaan Jyväskylän kaupungin vanhuspalveluiden omana toimintana 1.6.2020 Jyvässeudun Hoivapalvelut Oy:n osalta, 1.9.2020 Attendo Oy:n ja 1.4.2020 Mehiläinen Oy:n osalta. 

Päätöksen myötä koko kaupungin kotihoito siirtyy kaupungin tuottamaksi. Asiakkaita kotihoidossa on vuosittain noin 1500. Kaupungin oman tuotannon rinnalle on lokakuun kokouksessa päätetty ottaa käyttöön palveluseteli. Asiakas saakin jatkossa päättää, tuottaako hänen kotihoidon palveluitaan kaupungin yksiköt vai jokin palvelusetelituottajaksi valittu yksityinen tuottaja. Nyt irtisanottavien sopimusten osalta henkilöstö siirtyy kaupungille liikkeenluovutuksella. Tämä tarkoittaa sitä, että kotihoidon asiakkaan olevien asiakkaiden luona käy jatkossakin tutut hoitajat. 

Ostopalvelusopimusten purkaminen aiheuttaa kaupungille vuositasolla noin 1 750 000 euron lisäkustannuksen. Muutostarpeet on huomioitu talousarviovalmistelussa.  

Ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon myöntämisen perusteet ja soveltamisohjeet 1.1.2020 alkaen

Lautakunta hyväksyi ikäihmisten ja pitkäaikaissairaiden kotihoidon myöntämisen perusteet ja soveltamisohjeet 1.1.2020 alkaen. Ohje ei juurikaan muuttunut viime vuodesta, mutta siihen oli tehty tarkennuksia mm. lääkehoidosta sekä koneellista lääkejakelua. Uutena kohtana ohjeeseen on kirjattu se, että kotihoidon asiakkaalla on mahdollisuus tilanteen niin vaatiessa saattohoitoa kotiin, jolloin asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmassa kuvataan työntekijöiden ja läheisten roolit saattohoidon toteuttamisessa. 

Ohjeeseen tarkennettiin myös syitä, joiden perusteella säännöllistä kotihoitoa ei asiakkaalle voida myöntää. Näitä ovat esimerkiksi tilanteet, joissa asiakas kieltää kotihoidon palveluiden tulemisen kotiinsa, hänen terveydentilansa paranee niin, ettei hän tarvitse enää kotihoitoa, kotihoidon palvelujen tarve kohoaa pysyvästi yli 70 tuntiin kuukaudessa tai tilanteet, joissa asiakas tai hänen omaisensa käyttäytyvät toistuvasti epäasiallisesti tai aggressiivisesti hoitajia kohtaan. 

Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain 15 ja 20 §:n muuttamisesta sekä 20 §:n väliaikaisesta muuttamisesta

Perusturvalautakunta antoi huomionsa ikääntyneen väestön toimintakykyä koskevasta lakimuutoksesta, jolla säädetään ikääntyneiden asumispalveluiden mitoituksesta. Lautakunnan mukaan 0,7 mitoitus on hyvä peruslähtökohta, mutta ei takaa sitä, saavatko asiakkaat tarpeensa mukaista hoitoa. Hoitoisuuden arviointi on vaativaa ja tehostetun palveluasumisen osalta eri kunnissa on erilaiset kriteerit 24/7- palveluasumisesta. Kriteerit pitääkin yhdenmukaistaa valtakunnallisesti. Lautakunta toteaa myös, että mitoituksen muutokset tarkoittavat kunnille lisäkustannuksia. Hoitajamitoituksen muutokset tuleekin huomioida valtionosuuksissa täysimääräisesti lain voimaantulosta lähtien. 

Lakiesitys ei lautakunnan mukaan ota kantaa esimerkiksi psykogeriatristen asiakkaiden hoitoisuuden tarvitsemaan henkilöstöön vaan ainoastaan saattohoitoon. Saattohoitoasiakkaat tarvitsevat enemmän henkilökuntaa ja laissa tulisi määritellä myös heidän osaltaan tarkempi mitoitus. Myös aktiivisessa kuntoutuksessa olevat asiakkaat tarvitsevat enemmän henkilökuntaa, jolloin ei 0,7 resurssi riitä, vaan tarvitaan moniammatillista kuntoutukseen perehtynyttä henkilöstöä. 

Lautakunta kantaa lausunnossaan erityistä huolta osaavan henkilöstön riittävyydestä eri palveluissa mitoituksen voimaantulon myötä. Lakiluonnoksella ja mitoituksen määrittelyllä on lautakunnan mukaan mittavia heijastusvaikutuksia esimerkiksi kuntien kotihoitoon. Valtakunnallisesti on arvioitava, miten voidaan turvata kotihoitoon riittävät resurssit ja annettava selkeä näkemys hoiva-avustajien tai kotiavustajien hyödyntämisestä myös kotihoidossa. Lisäksi lautakunta näkee, että myös tukipalveluun tarvitaan mitoitus, joka voisi olla esimerkiksi 0,1 henkilöä asukasta kohti.

Lautakunnan mukaan toisen asteen oppilaitosten ja työvoimahallinnon pitää tiivistää yhteistyötä lähihoitaja ja hoiva-avustajakoulutusten lisäämiseksi. Oppisopimusluonteista koulutusta tarvitaan valtakunnallisesti lisää ja työelämän opetukseen on varattava riittävä opetushenkilöstö. Tähän myös tarvitaan riittävä korvaus valtion taholta. Hoiva-avustajien määrä tulee lakiluonnoksen myötä nousemaan. Tämän vuoksi on määriteltävä selkeästi hoiva-avustajien kelpoisuus, soveltuvuus ja tehtävään vaadittava koulutus sekä edellytetty kielitaito. Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa asian esityslistatekstistä. 

Kiirevastaanottotoiminnan järjestäminen Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhteistyönä

Perusturvalautakunta hyväksyi kiirevastaanottotoimintaan liittyvän sopimusmuutoksen siten, että jatkossa ilta- ja viikonloppuaikana annettavaa terveyspalveluiden kiireellistä hoitoa järjestetään kaupungin ja sairaanhoitopiirin yhteistyönä. Sopimuksellinen muutos ei vaikuta asukkaiden saamaan palveluun vaan he asioivat kiireellistä hoitoa vaativissa tilanteissa ilta- ja viikonloppuvastaanotolla Keski-Suomen keskussairaalan tiloissa, kuten tähänkin asti. Muutoksella pyritään kuitenkin varmistamaan se, että lääkäriresurssia on ilta- ja viikonloppuvastaanotoilla riittävästi vastaamassa alueiden asukkaiden palvelutarpeeseen. 

Kiirevastaanotolla tarkoitetaan ei päivystyksellistä muuta kiireellistä hoitoa, jota voidaan toteuttaa myös terveyskeskuksissa. Jyväskylän kaupunki on vuonna 2007 siirtänyt kiirevastaanottotoiminnan järjestämisvastuun Keski-Suomen sairaanhoitopiirille. Vuonna 2017 voimaan tulleen päivystysasetuksen myötä kaupunki ei ole enää voinut velvoittaa lääkäreitä toisen työnantajan eli Keski-Suomen sairaanhoitopiirin palvelukseen. Muutoksesta johtuen Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhteispäivystyksessä toteutettavalle kiirevastaanotolle ollut viime vuosina yhä lisääntyvästi vaikeuksia saada riittävästi lääkärityövoimaa. Tilannetta on pyritty ratkaisemaan mm. myöntämällä Jyväskylän kaupungin lääkäreille ylimääräistä palkallista vapaata lisäkorvaukseksi päivystystyöstään sekä kilpailuttamalla ostopalveluresurssia päivystyksen käyttöön. Toimenpiteet eivät ole kuitenkaan riittävästi korjanneet tilannetta. 

Muutoksista johtuen on nähty tarpeelliseksi muuttaa kiirevastaanottotoiminnan järjestämisvastuuta siten, että toiminta on jatkossa Jyväskylän kaupungin ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhteisesti järjestämää palvelua. Toiminta organisoidaan yhteisvastuullisesti siten, että sairaanhoitopiiri osoittaa toiminnalle tilat sekä hoitohenkilökunnan. Jyväskylän kaupunki osoittaa toimintaan riittävän lääkäriresurssin.

Jatkossakin lääkäreiden osallistuminen kiirevastaanottotoiminnan toteuttamiseen perustuu pääsääntöisesti lääkäreiden vapaaehtoisuuteen. Tilanteissa, joissa palveluun ei saada riittävästi lääkäriresurssia, Jyväskylän kaupunki voi viime kädessä määrätä lääkäreitä toimimaan kiirevastaanottotoiminnassa Keski-Suomen sairaanhoitopiirin tiloissa. Palkkauksesta ja korvauksista neuvotellaan lääkäreiden kanssa paikallinen sopimus.

________________________

Lisäksi lautakunta päätti kevään kokousajoista. Perusturvalautakunnan kokoukset pidetään torstaisin alkaen klo 15.00. Kokouspäivät ovat 23.1., 20.2., 26.3., 23.4., 28.5. ja 11.6. Iltakoulut pidetään 6.2., 12.3. ja 7.5. Ylimääräisiä kokouksia ja iltakouluja pidetään tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta.

Kokouksen esityslista ja liitteet (pdf-muoto) ovat luettavissa pöytäkirjan julkaisuun saakka kaupungin verkkosivuilla. 

Lisätietoja: Heidi Rentola, perusturvalautakunnan puheenjohtaja, p. 040 0537 824 ja 
Kati Kallimo, perusturvan toimialajohtaja, p. 050 442 2302