Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston talousarvioesitys vuodelle 2020.

Jyväskylä on yksi Suomen viidestä kasvukeskuksesta ja vahvistaa entisestään asemaansa Suomen seitsemänneksi suurimpana kaupunkina. Jyväskylän kaupungin talous on ollut vuodet 2016-2018 tasapainoinen ja kaupungin tuloksentekokyky on ollut suurten kaupunkien vertailussa hyvä. Jyväskylän kaupunki on kohtuullisen hyvässä taloudellisessa asemassa verrattuna muihin kuntiin ja moniin suuriin kaupunkeihin.

Vuoden 2019 tilinpäätöksen tulosennuste on negatiivinen peräti kaikissa muissa suurissa kaupungeissa, paitsi Helsingissä. Vuoden 2020 talousarvioasetelma on valtaosassa kaupunkeja alijäämäinen. Valtion verokortti- ja tulorekisteriuudistukset veivät kunnilta tämän vuoden osalta lähes 700 miljoonan euron verotulot ja Jyväskylältä 15-20 miljoonaa euroa, jotka osin jaksottuvat tulevalla vuodelle.

- Jyväskylän kaupungin vuodesta 2019 on tulossa merkittävästi alijäämäinen, mutta uskon sen olevan kertaluontoinen häiriö, joka korjaantuu jo ensi vuonna. Jyväskylän lähtökohta vuoden 2020 talousarvion valmisteluun on verrattain hyvä. Talousarvio on tasapainoinen nykyisillä veroprosenteilla, eikä se sisällä merkittäviä leikkauksia nykyiseen palvelutasoon. Palvelut säilyvät edelleen hyvällä tasolla. Esityksessä on 7,5 miljoonan euron talouden sopeuttamistoimenpiteet suhteessa lautakuntien esityksiin. Tavoitteena on edelleen varmistaa pitkällä aikavälillä tasapainoinen talouden kehitys ja turvata investointikyky kaupungin kasvuun ja kehitykseen. Kaupungin asukasmäärä kasvaa edelleen vahvasti ja arvio ensi vuoden asukasmäärästä on 144 400, sanoo kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

Elinvoimaa vahvistetaan

Jyväskylän seudun MAL-sopimus on tarkoitus hyväksyä ensi vuoden aikana, samoin ensi vuonna on tavoitteena käynnistää Hippos-hankkeen rakentaminen. Kulttuuritilojen Jyväskylän sydän -hanketta käsitellään valtuustossa alkuvuodesta 2020 ja hankkeen suunnittelun jatkamiselle on varattu rahaa. Joukkoliikenteen lisäsatsauksella voidaan siirtyä kahden vyöhykkeen malliin ja alentaa lippuhintoja. Jyväskylä hakee mukaan valtakunnalliseen työllisyyskokeiluun, jotta keväästä 2020 voidaan jatkaa ja laajentaa alueellisia työllisyyskokeiluja. Keskusta-asemanseudun rakennettavuusselvitys valmistuu talven 2020-2021 aikana.

Palvelujen hyvä taso turvataan

Vanhuspalveluissa kotihoidon ostopalveluista luopuminen ja palvelutuotannon siirto omaksi toiminnaksi kasvattaa menoja noin 1,8 miljoonaa euroa. Oman tuotannon rinnalla vanhuspalveluissa kehitetään vahvasti myös palvelusetelitoimintaa, jonka tavoitteena on edesauttaa asiakkaan valinnanvapautta palveluiden valinnassa. Puitesopimusten ja palvelusetelin edellyttämät muutokset tehostetussa palveluasumisessa lisäävät menoja 1,6 miljoonalla eurolla. Suun terveydenhuollon resurssointia vahvistetaan 1,6 miljoonalla eurolla. Hoitoon pääsyä parannetaan tuottamalla palvelu kaikille hoitotakuuajan puitteissa. Tämä toteutetaan omana toimintana tehtävällä lisätyöllä, vuokratyönä ja palveluseteleiden määrää lisäämällä. Avoterveydenhuollossa on tavoitteena saada avoinna olevat lääkärien virat täytetyiksi, ja ostopalvelulääkäreiden käyttöä vähennettyä.

Sosiaali- ja terveyspalveluihin otetaan ulkopuolinen konsultti tukemaan kehittämistyötä, taustalla on mm. maakuntauudistuksen kaatuminen, sairaala Novan valmistuminen ja sen vaikutukset kaupungin peruspalveluihin sekä toiminnan tuottavuuden parantaminen.

Palvelutarpeen lisääntymisen vuoksi Cygnaeuksen, Kuokkalan, Wessmanninmäen ja Kotimäen alueille on perustettu vuoden 2019 aikana lisää lapsiryhmiä ja uusiin tiloihin lisää varhaiskasvatuspaikkoja. Vuoden 2019 elokuussa toimintansa aloittivat myös uudet Savulahden ja Kangasvuoren päiväkotikoulut. Nämä toiminnan laajennukset lisäävät kasvun ja oppimisen määrärahan menoja 3,3 miljoonaa euroa. Subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajauksen poisto sekä palvelusetelikustannusten nousu lisäävät varhaiskasvatuksen menoja 1,1 miljoonalla eurolla. Varhaiskasvatuksen erityishenkilöstön määrää lisätään myös tulevalle vuodelle. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien lasten määrä on lisääntynyt ja lakisääteisten tukitoimien vuoksi erityisavustajien määrää on erityisesti lisättävä. Henkilöstölisäys näkyy kasvun ja oppimisen määrärahan menoissa 0,6 miljoonan euron kasvuna.

Perusopetuksen oppilasmäärä kasvaa 143 oppilaalla lukuvuonna 2020-2021 ja oppilasmäärän kasvu painottuu yläkouluihin. Perusopetusryhmien määrän arvioidaan kasvavan oppilasmäärän kasvun seurauksena noin seitsemällä ryhmällä. Lukuvuodelle 2020-2021 perustetaan myös uusi vaikeimmin kehitysvammaisten lasten ryhmä sekä uusi autismiopetuksen ryhmä. Kasvun ja oppimisen määrärahassa oppilasmäärän kasvu näkyy 0,9 miljoonan euron menolisäyksenä.

Kaupunkirakenteen määrärahaan on yhdistetty Altek Aluetekniikka -liikelaitoksen toimintojen sulauttamisen myötä liikelaitoksen talous. Nettovaikutukseltaan yhdistyminen ei nosta toimialan kuluja. Joukkoliikenteen nettomeno kasvaa 0,8 miljoonaa euroa. Lisärahoituksella pystytään siirtymään kahden lippuvyöhykkeen malliin ja alentamaan lippuhintoja.  Katujen korjausvelan hillitsemiseen sekä talvihoidon tason yhtenäistämiseen varataan yhteensä 1,4 miljoonaa euroa.

Konsernihallinnon toimintamenojen kasvusta 1,1 miljoonaa euroa on seurausta Jyväskylän kaupungin maksuosuuden kasvusta pelastuspalveluiden järjestämiseksi.

Liikelaitosten osalta toimintamenot kasvavat tulevalle vuodelle Tilapalvelu -liikelaitoksessa 1,4 miljoonaa euroa. Menojen kasvu johtuu pääasiassa uusien koulujen ja päiväkotien yläpitokustannuksista.

Kylän Kattaus -liikelaitoksen menojen kasvuksi on arvioitu 1,4 miljoonaa euroa. Liikelaitoksen tavoitteena on toiminnan tehostaminen keskittämällä tuotanto kolmeen keskuskeittiöön kuuden keittiön sijaan. Keittiöverkkomuutosten siirtymävaiheessa toiminnan turvaamiseksi tarvitaan päällekkäistä henkilöstöä myös toimintansa päättäviin keittiöihin. Myös liikelaitoksen asiakasmäärän kasvu erityisesti lasten ja nuorten ruokailussa sekä uudet päivähoidon yksiköt aiheuttavat lisähenkilöstön tarvetta.

Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen toimintamenojen kasvu on 0,9 miljoonaa euroa. Varautuminen sote- ja maakuntauudistukseen kertyneitä ylijäämiä purkamalla on pitänyt kuntien pelastustoimen maksuosuudet menoja alhaisemmalla tasolla viime vuosina. Nyt ylijäämät on purettu ja maksuosuudet nousevat pelastustoiminnan menoja vastaavalle tasolle.

Kunnalliset virka- ja/tai työehtosopimukset ovat päättymässä 31.3.2020. Vuoden 2020 talousarviossa varaudutaan uusien sopimuksien mahdollisesti aiheuttamiin henkilöstömenojen kasvuun 1,0%:lla. Uusiin virka- ja/tai työehtosopimuksiin sekä edellisen vuoden korotuksista aiheutuvaan palkkaperintöön varataan yhteensä 4,2 miljoonaa euroa.

Suurimmat investointikohteet Keljonkankaan yhtenäiskoulu ja Kortepohjan päiväkotikoulu

Investointimenot vuodelle 2020 ovat yhteensä 85,8 miljoonaa euroa, joka on 1,6 miljoonaa euroa (-1,9%) vähemmän kuin vuonna 2019. Kaupungin investointibudjetin ja taseen ulkopuolisia talonrakennushankkeita toteutetaan vuonna 2020 yhteensä arviolta 11,1 miljoonalla eurolla. Näistä merkittävin on uuden sairaalan perusterveydenhuollon tilat. Lainakannan kasvu on 29,8 miljoonaa euroa ja investointien tulorahoitusprosentti on 63,9%. Talonrakennushankkeet ovat yhtensä 34,1 miljoonaa euroa, joista suurimpia ovat Keljonkankaan yhtenäiskoulun (13,4 miljoonaa euroa) ja Kortepohjan päiväkotikoulun (11,4 miljoonaa euroa) uudisrakennukset. Kunnallistekniikan investoinnit ovat yhteensä 22,6 miljoonaa euroa, merkittävimpinä Yliopistonkadun saneeraus välillä Vaasankatu-Kilpisenkatu sekä uuteen sairaalaan liittyvät katutyöt ja Kukkumäen eritasoliittymä. Urheilu- ja retkeilyalueisiin on varattu 4,5 miljoonaa euroa, joista suurimpia investointeja ovat Hippoksen pesäpalostadionin väistö ja liikuntapuiston suunnittelu (2,25 miljoonaa euroa) sekä Viitaniemen kentän olosuhteiden parantaminen (1,0 miljoonaa euroa).

Maa- ja vesialueiden hankintaan on varattu 6,0 miljoonaa euroa ja hankinta on pidetty siten vuoden 2019 tasolla. Irtaimen käyttöomaisuuden hankintaan on varattu 7,8 miljoonaa euroa, josta suurimpia yksittäisiä eriä ovat Jyväskylän kaupunginteatterin suuren näyttämön lavanostinjärjestelmän ja pyörönäyttämön modernisointi (1,3 milj. euroa). Kunnallistekniikan investointeihin varataan yhteensä 22,6 miljoonaa euroa. Maankäyttösopimustulot kattavat menoista 3,1 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 uusia asunto- ja työpaikka-alueita toteutetaan KymppiR- ja Tykki-ohjelman mukaisesti.

Tuloveroprosentti esitetään pidettäväksi ennallaan

Jyväskylän tuloveroprosentti on 15 suurimman kaupungin vertailussa keskitasossa ja kiinteistöveroprosentit ovat hieman keskitason yläpuolella. Kaupungin vuoden 2020 talousarvio on laadittu nykyisen 20,0 tuloveroprosentin mukaan. Vuoden 2020 kunnallisveron kertymäksi arvioidaan 480,0 miljoonaa euroa, mikä on 37,0 miljoonaa euroa (+8,4 prosenttia) kuluvaa vuotta enemmän. Yhteisöverojen tuotoksi arvioidaan 28,4 miljoonaa euroa (+4,2 prosenttia) ja kiinteistöverojen tuotoksi 54,0 miljoonaa euroa (+3,8 prosenttia). Kokonaisverokertymäksi vuodelle 2020 arvioidaan siten 562,4 miljoonaa euroa. Kunnallisverotuoton vertaaminen vuoteen 2019 ei ole perusteltua, sillä verojärjestelmän muutosten takia vuoden 2019 kunnallisverokertymä jää poikkeuksellisen heikoksi ja se osittain jaksottuu vuodelle 2020.

Käyttötalouden menot kasvavat vuoden 2019 muutetun talousarvion tasosta 3,8 % eli 32,2 miljoonaa euroa. Kaupungin toimintakulujen kasvu on sisäiset erät eliminoituna 22,7 miljoonaa euroa eli 2,7 % vuoden 2019 ennustetusta tasosta. Liikelaitokset mukaan lukien menot kasvavat 23,4 miljoonaa euroa (2,4 %).

Vuonna 2020 lainakannan arvioidaan kasvavan 29,8 miljoonaa euroa. Investointien määrän hienoisesta laskusta sekä kohentuneen omarahoitusosuuden takia tämä on selvästi vähemmän kuin arvio vuoden 2019 velan kasvusta, joka on 65,7 miljoonaa euroa. Vuoden 2019 velkamäärän kasvu johtuu erityisesti kuluvan vuoden talousarvion tulopohjan pettäminen verokortti- ja tulorekisteriuudistuksesta sekä Hippos-hankkeen siirtymisestä johtuen.

Uusia pitkäaikaisia talousarviolainoja vuonna 2020 otetaan 50,0 miljoonaa euroa ja kaupungin lainoja lyhennetään 31,6 miljoonaa euroa. Kaupunki selvittää puitesopimusjärjestelyä tarkoituksena lisätä investointipankkirahoituksen osuutta pitkäaikaisesta varainhankinnasta. Lyhytaikaisten lainojen muutokseksi arvioidaan 11,4 miljoonaa euroa.

Kokonaislainamäärän arvioidaan olevan vuoden 2020 lopussa 436,6 miljoonaa euroa ja asukaskohtainen lainamäärä on nousemassa 3 024 euroon (vuoden 2019 lainamäärä on 2 848 euroa per asukas). Kaupungin lainakanta asukasta kohden on kuntasektorin keskiarvon alapuolella.

Tulossuunnitelman mukaan vuonna 2021 kokonaislainamäärän kasvuksi ennakoidaan 38,8 miljoonaa euroa ja 3,7 miljoonaa euroa vuonna 2022.

Talousarvioesityksen jatkokäsittely

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen käsittely jatkuu esittelynä hallitukselle 21.10.2019. Aikataulun mukaisesti kaupunginhallitus tekee esityksensä kunnallisvero- ja kiinteistöveroprosenteiksi kokouksessaan 21.10.2019 ja kaupunginvaltuusto päättää veroprosentit kokouksessaan 28.10.2019. Samassa kokouksessa 28.10. valtuusto käsittelee vuoden 2019 talousarviomuutokset sekä käy talousarviosta lähetekeskustelun. Kaupunginhallitus käsittelee talousarvioesitystä seminaarissaan 7.11.–8.11.2019 ja tekee lopullisen talousarvioesityksensä valtuustolle 18.11.2019. Kaupunginvaltuusto päättää vuoden 2019 talousarviosta kokouksessaan 25.11.2020.

Talousarvio-verkkosivulta löytyy lisätietoja ja video, jossa kaupunginjohtaja kertoo tiiviisti talousarvioesityksestään.

Lisätietoja:
Jyväskylän kaupunki
kaupunginjohtaja Timo Koivisto, puh. 050 336 2819
talous- ja strategiajohtaja Lasse Leppä, puh. 050 599 9545

Asiasanat: