Valtakunnallisen THL:n kouluterveyskyselyn tulokset ovat valmistuneet. Jyväskylässä perusopetusikäiset ja toisen asteen opiskelijat ovat hieman tyytyväisempiä elämäänsä kuin valtakunnallisesti keskimäärin ja kouluviihtyvyyden, luokkien työrauhan ja vuorovaikutuksen opettajien ja vanhempien kanssa koetaan parantuneen.

Lisätietoja: 
palvelupäällikkö Seppo Huhtiniemi, Jyväskylän oppilas- ja opiskeluhuollon yksikkö, p. 014 266 1803 
osastonhoitaja Terhi Seppälä, kouluterveydenhuolto, p. 014 266 3763 
osastonhoitaja Katja Viisanen, opiskeluterveydenhuolto, p. 014 266 2197  

Jyväskylän tulokset kertovat myös, että jatkossa palvelujen suunnittelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota muun muassa nuorten terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien palvelujen saatavuuteen ja päihdetyöhön. 

Valtakunnallinen kouluterveyskysely kerää tietoa perusopetuksen 4.-5. -luokkien ja 8.-9. -luokkien oppilaiden sekä toisten asteen 1. ja 2. vuosikurssin opiskelijoiden hyvinvoinnista, terveydestä, koulunkäynnistä ja opiskelusta sekä osallisuudesta. Kysely kartoittaa myös, kuinka vastaajat kokevat saaneensa apua ja kuinka palvelut vastaavat tuen tarpeeseen. Kysely toteutetaan kahden vuoden välein. 

Suurin osa kyselyyn vastanneista voi hyvin ja viihtyy koulussa 

Kouluterveyskyselyn valtakunnallisten tulosten mukaan lapset ja nuoret ovat pääosin tyytyväisiä elämäänsä ja pitävät koulunkäynnistä, mutta kokemus kouluyhteisöön kuulumattomuudesta on lisääntynyt. Enemmistö 8. ja 9. luokan oppilaista sekä toisen asteen opiskelijoista kokee, että heillä on hyvä keskusteluyhteys vanhempiensa kanssa. Lapset ja nuoret kokevat vaikuttamismahdollisuuksiensa lisääntyneen koulussa.  

Jyväskylän 4.-5. luokkalaiset ovat hieman tyytyväisempiä elämäänsä kuin koko maan keskiarvo. 4. ja 5.- luokkalaiset myös tykkäävät koulunkäynnistä ja keskusteluyhteys vanhempiin ja opettajiin koetaan valtakunnan vertailussa hyväksi. 8.-9. -luokkalaiset pitävät koulunkäynnistä valtakunnan keskiarvon mukaisesti. Yläkouluissa ja toisella asteella opiskelevien kouluviihtyvyys, luokkien työrauha, opettajien kiinnostus oppilaiden kuulumisia kohtaan ja nuorten keskusteluyhteys omien vanhempien kanssa ovat menneet viimeisten vuosien ajan koko ajan parempaan suuntaan. Yläkoululaiset ja toisen asteen oppilaitoksen opiskelijat kokevat myös pystyvänsä vaikuttamaan elinympäristön asioihin paremmin kuin valtakunnallinen keskiarvo. 

Sen sijaan jyväskyläläisten lasten ja nuorten kokemus koulu- ja oppilaitosyhteisöön kuulumisesta on vähentynyt kahden viimeisen vuoden aikana.  Vastaajat kokevat olevansa vähemmän tärkeä osa luokkayhteisöä tai kouluyhteisöä kuin vuonna 2017. Pudotus on noin 10 prosenttia kaikissa vastaajaryhmissä.  

Valtakunnannallisesti aiempaa useampi toisella asteella opiskeleva tyttö kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Jyväskylän 4.-5.-luokkalaisten terveyteen liittyvien asioiden koetaan olevan muuta Suomea paremmalla tasolla ja oppilaat ovat tyytyväisiä elämäänsä. Sen sijaan toisella asteella opiskelevat kokevat terveyteen liittyvien asioiden huonontuneen. Toisen asteen opiskelijoista 2-4 prosenttia kokee terveytensä kohtalaiseksi tai huonommaksi kuin kaksi vuotta sitten.  

Mielialaan liittyviä ongelmia ja koulustressiä koetaan Jyväskylän 4.-5.-luokkalaisten keskuudessa valtakunnan tasoa vähemmän. Mielialan osalta ero muuhun Suomeen on noin 2,5 prosenttia ja koulustressin osalta noin 8 prosenttia.  Yläkoulussa ja toisella asteella huolta omasta mielialastaan kokevien osuus on Jyväskylässä nousussa. Kasvu on 8.-9.-luokkalaisilla noin 4 prosenttia, lukiolaisilla lähes 5 prosenttia ja ammatillisissa opinnoissa lähes 2 prosenttia.  

Nuorten päihteiden käyttö ja fyysisen uhan kokeminen maan keskitasoa 

Valtakunnallisesti ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien humalahakuinen juominen on vähentynyt ja nuuskan käyttö edelleen lisääntynyt. Jyväskylässä 8.-9-luokkalaisten humalahakuinen juominen on lisääntynyt vuoden 2017 tuloksista vajaan prosentin verran.  Nuuskan käyttö on lisääntynyt erityisesti yläkouluikäisten ja ammatillisen koulutuksen tytöillä. Huumeiden saatavuus koetaan edelleen Jyväskylässä muuta valtakuntaa selkeästi helpommaksi.   

Fyysisen väkivallan uhka on lisääntynyt hieman koko maassa. Valtakunnallisesti pojat kokevat fyysistä uhkaa tyttöjä yleisimmin. Tytöt kokevat poikia yleisimmin seksuaalista häirintää ja väkivaltaa perheessä. Tytöt myös kertovat poikia yleisemmin kokemastaan häirinnästä tai väkivallasta aikuiselle. Jyväskylässä fyysisen väkivallan uhkan koetaan lisääntyneen hieman 4.-5.-luokkalaisten keskuudessa. Seksuaalista häirintää on koettu vähemmän kuin muualla Suomessa. 19,4 prosenttia 8.-9.-luokkalaista ilmoittaa joutuneensa häirinnän kohteeksi. Toisella asteella kokemukset seksuaalisen häirinnän suhteen ovat suurin piirtein valtakunnallisen keskitason mukaisia (lukiossa 20,6 prosenttia ja ammatillisissa opinnoissa 17 prosenttia). Perheväkivallan kokemuksia on Jyväskylässä 8.-9.-luokkalaisten ja toisen asteen ikäisten keskuudessa valtakunnan keskiarvon mukaisesti, eli vähän yli 10 prosenttia nuorista on elämänsä aikana kokenut väkivaltaa perheessä. 

Jyväskylässä koulupsykologi- ja terveydenhoitajan palvelut paremmin saavutettavissa, kuraattoripalveluihin enemmän kysyntää kuin palvelua on ollut saatavilla  

Koko maan tuloksissa erityisesti pojat kokevat saaneensa hyvin tukea aikuisilta ja palveluista koulun ulkopuolelta. Jyväskylässä koulupsykologi- ja kouluterveydenhoitajan palvelujen saatavuudessa on menty osittain parempaan suuntaan.  Koulupsykologipalvelujen saatavuus on Jyväskylässä samalla tasolla kuin koko maassa perusopetusikäisillä. Toisella asteella erityisesti lukiolaiset kokevat edelleen psykologipalveluihin pääsemisen hankalaksi. Noin 45 prosenttia vastaajista kokee, ettei ole saanut apua kouluvuoden aikana vaikka olisi tarvinnut. 

Sen sijaan kuraattoripalveluihin olisi ollut Jyväskylässä enemmän kysyntää kuin palvelua on ollut saatavilla. Kuraattorin vastaanotolle päästään myös koko maata heikommin. 10 prosenttia jyväskyläläisistä 8.-9-luokkalaisista ilmoitti, ettei ollut päässyt juttelemaan kuraattorin kanssa lukuvuoden aikana yrityksistä huolimatta. Koko maan vastaava luku on 8 prosenttia. Ammatillisessa koulutuksessa kuraattoripalvelujen koetaan Jyväskylässä olevan hieman heikommin saatavissa kuin vuonna 2017 (ero noin 2 %).   4. ja 5. -luokkalaiset ovat käyttäneet kuraattoripalveluja 6 prosenttia vähemmän kuin koko maassa keskimäärin.  

Jyväskylässä terveydenhoitajan vastaanotolle pääsee toisella asteella valtakunnan tasoa paremmin. Lääkärin vastaanotolle pääsy koettiin samanlaiseksi kuin valtakunnassa keskimäärin. Yläkouluikäiset pääsivät palveluihin nuorten oman kokemuksen mukaan valtakunnan tason mukaisesti niin kouluterveydenhoitajalle kuin koululääkärillekin.