Maapallo on globaalissa kestävyyskriisissä: on ilmastokriisi, luonnonvarojen ylikäyttökriisi ja luonnon monimuotoisuuskriisi.
Mari Pantsar Sitralta.
Mari Pantsar, kuva Hanna Liimatainen.

Maapallo on globaalissa kestävyyskriisissä: on ilmastokriisi, luonnonvarojen ylikäyttökriisi ja luonnon monimuotoisuuskriisi. Sitran Hiilineutraali kiertotalous -teeman johtaja Mari Pantsar uskoo, että maapallon tulevaisuus ratkaistaan kaupungeissa.

- Kaupunkisuunnittelussa tulee ottaa huomioon globaalit haasteet, totesi Pantsar pääpuheevuorossaan Kangas kurottamassa kohti kestävyyttä -seminaarissa 26.9.2019. Seminaari kokosi Jyväskylän Kankaalle alan asiantuntijoita, Kankaan kehittäjiä ja alueesta kiinnostuneita pohtimaan yhdessä kaupunkien roolia hiilineutraalin kiertotalouden kehittämisessä.

Hallituksen asettama tavoite hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä on merkittävä päätös maailmanlaajuisesti. Valtion ja teollisuuden lisäksi kaupungeilla ja kunnilla on tässä kunnianhimoinen tavoite saavutettavana, sillä 70 % hiilidioksidipäästöistä tuotetaan kaupungeissa.

Tavoite vaatii sekä tämän päivän ratkaisuja että huomisen suunnittelua.

- Mitä pidempään toimenpiteiden kanssa viivytellään, sitä radikaalimpia toimenpiteitä joudutaan tekemään myöhemmin, muistutti Pantsar.

Kiertotalous tarjoaa merkittäviä säästöjä

Pantsar korostaa, että hiilineutraali kiertotalous on keskeinen ratkaisu päästöjen vähentämiseen: kaupunkien pitäisi pystyä hyödyntämään entistä paremmin käytössä olevia materiaaleja ja pitämään ne kierrossa. Tämä tuo kaupungeille myös merkittäviä säästöjä.

Sitran esittämät luvut puhuvat karua kieltä. Puolet kasvihuonekaasupäästöistä liittyy materiaaliin, jota Euroopassa käytetään keskimäärin vain kerran: kuluttajatuotteista 80 % heitetään pois ensimmäisen käyttökerran jälkeen ja jopa 15 % rakennusmateriaalista menee jätteeksi jo rakennusaikana.

Kiertotaloudessa kaikki toimet suunnitellaan niin, että materiaalin käyttö saadaan maksimoitua ja lopputuotteen arvo säilyy mahdollisimman pitkään. Tällainen elinkaariajattelu mahdollistaa uusia liiketoimintamalleja, tuo lisäarvoa ja luo uusia työpaikkoja – puhumattakaan bisnes-mahdollisuuksista, joita osaamisen ja ratkaisujen vieminen maailmalle tarjoaa! Elinkaariajattelusta puhui myös seminaaria luotsannut Green Building Council Finlandin toimitusjohtaja Mikko Nousiainen.

- Rakentamisessa on aina kaksi puolta: toinen on rakennusmateriaalien päästöjen minimointi ja toinen on käyttövaihe valittuine ratkaisuineen, Nousiainen valotti.

Suomen ympäristöministeriö ja rakennusala luovat yhdessä Suomeen rakentamisen hiilijalanjäljen laskentamenetelmää, joka auttaa vaiheittain siirtymään vähähiiliseen rakentamiseen.

- Alan visio on tehdä kaikista rakennuksista nollapäästöisiä vuoteen 2050 mennessä, Nousiainen kertoi.

Vähemmän päästöjä, laadukkaampaa elämää

Liikkumisen, maankäytön, kaavoituksen ja hankinnan päätökset ovat merkittäviä sekä päästöjen että elämisen laadun kannalta.

- Päästöjen vähentämisen tavoitteet tarkoittavat muutoksia kaupunkien energiantuotantoon ja liikkumiseen, Pantsar painottaa.

Suurten kaupunkien pinta-alasta jopa puolet on valjastettu yksityisautoiluun: tiet, kadut ja parkkipaikat vievät ison osan elinalueista kaupungeissa myös Suomessa.

- Jos yksityisautoilun määrää saadaan vähennettyä, saadaan arvokasta kaupunkitilaa muuhun käyttöön – esimerkiksi viher- ja virkistysalueiksi, pohtii Pantsar.

Kankaalla nämä näkökulmat on huomioitu jo suunnitteluvaiheessa: alue on suunniteltu autottomaksi ja kevyen liikenteen mahdollisuuksia korostaen. Alueella on panostettu myös viheralueisiin: Tourujoen kunnostus, luonnonniityt ja hyönteishotellit lisäävät viihtyvyyttä, fyysistä terveyttä ja alentavat kaupunkien lämpötilaa. Vaikutukset tuntuvat niin yksilö- kuin yhteisötasolla.

- Hiilijalanjäljen pienentämisen lisäksi meidän tulee maksimoida hiilikädenjälkemme: ne ratkaisut, valinnat ja teot, joilla voimme tehdä hyvää, Pantsar muistuttaa.

Innovaatiot kasvavat kaupungeissa

Haasteet ovat valtavia, joten Pantsar korostaa asiantuntijoiden roolia ja kykyä viestiä muutoksen tarpeesta.

- Meidän pitäisi muodostaa positiivinen visio kiertotaloudesta, haastaa Pantsar asiantuntijoita.

Hän rohkaisee maalaamaan positiivisen kuvan siitä, että tulevaisuus on parempi kuin nykyisyys – vain näin saadaan ihmiset mukaan. Sitran mukaan kiertotalous voi luoda Suomeen useiden miljardien vuosittaisen arvonlisän, parantaa yritysten kilpailukykyä, synnyttää globaalia liiketoimintaa ja luoda jopa kymmeniä tuhansia uusia työpaikkoja. Parhaimmillaan haasteeseen luodut ratkaisut tuovat tullessaan onnistumisia ja hyvinvointia.

Kaupunkien rooli korostuu myös uusien ratkaisujen luomisessa.

- Mikään uusi innovaatio ei pääse markkinoille ilman ensimmäistä referenssiä. Kaupungeilla on tässä tärkeä rooli, Pantsar muistuttaa.

- Esimerkiksi kaupunkien infra pitäisi avata yrityksille, jotta ne pääsevät aidosti visioimaan uusia ratkaisuja, Pantsar ehdottaa.


Teksti: Hanna Liimatainen
Kuvat: Taija Lappeteläinen, Hanna Liimatainen

Asiasanat: