Jyväskylän sivistyslautakunta esittää kaupunginhallitukselle ensi vuoden talousarvioon 6,42 miljoonaa euroa annetun talousarviokehyksen päälle, pyytää lisätalousarviossa 2,6 miljoonan lisämäärärahaa tälle vuodelle ja antoi vastaukset kolmeen valtuustoaloitteeseen: perusopetuksen erityisestä tuesta, kotihoidon tuen korottamisesta sekä varhaiskasvatuksen alimman maksuluokan tulorajan korottamisesta.

Sivistyslautakunnan esitti lisäyksiä ensi vuoden talousarvioon

Sivistyslautakunta päätti yksimielisesti esittää kaupunginhallitukselle, että kasvun ja oppimisen palveluiden vuoden 2020 käyttötalouden menoihin varataan 6,42 miljoonaa euroa lisää kehykseen nähden, jotta lainsäädännön edellyttämät toimenpiteet pystytään toteuttamaan, palvelutaso säilyttämään nykytasolla, vastaamaan palvelutarpeen kasvuun sekä toteuttamaan kehittämistarpeista johtuvat lisäykset. Summan tulee sisältää opetusryhmien laskennallisen koon säilyttämisen vuoden 2019 tasolla. Sivistyslautakunta perustaa esityksensä kaupunkistrategiaan, jossa on päätetty lisätä lasten ja nuorten mahdollisuuksia terveeseen kasvuun ja hyvään oppimiseen.

Kaupungin 2020 talousarvion valmisteluohjeen mukaan sivistyksen toimialan nettomenot saisivat olla ensi vuonna 263 miljoonaa euroa, josta kasvun ja oppimisen palvelujen (varhaiskasvatus, perusopetus, iltapäivätoiminta, oppilashuolto ja nuorisopalvelut) osuus on noin 221 miljoonaa euroa ja kulttuuri- ja liikuntapalvelujen 42 miljoonaa euroa. Lautakunnan esittää kasvun ja oppimisen osuuteen 6,42 miljoonaa euroa lisärahoitusta.

Annettu kehys kattaa vain pienen osan kasvutarpeesta

Toimialalle talousarviokehykseen alun perin myönnetystä 4,5 miljoonan euron kohdentamattomasta kasvunvarasta on ohjattu 500 000 kulttuuri- ja liikuntapalvelujen tarpeisiin ja noin 3,3 miljoonaa euroa on sidottu kuluvan vuoden talousarviolaskelmien oikaisuun, kun muun muassa henkilöstömenojen, kuljetuskustannusten, palvelusetelimenojen ja palvelujen ostojen ylitys kuluvana vuonna pitää oikaista ensi vuoden talousarviossa. Lisäksi summalla voidaan kattaa subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden palautuksesta ja uuden Cygnaeuksen päiväkodin esimiesalueesta syntyvät kustannukset sekä 1.8.2019 alkaen käyttöön otettu alle 3-vuotaiden ryhmäkoon laskentaperusteista johtuva lisäresurssitarve.

Lautakunnan esitys 6,42 miljoonaa euroa yli kehyksen

Sivistyslautakunta päätti yksimielisesti, että se esittää talousarvion jatkovalmisteluun 6,42 miljoonaa euroa toimialajohtajan pohjaesitystä enemmän.

Esitykseen sisältyvät jo vuonna 2019 aloittaneiden uusien yksiköiden ja ryhmien kustannukset, jotka tarvitsee saada ensi vuoden talousarvioon. Näitä ovat Kangasvuoren ja Savulahden päiväkodit, Polttolinjan, Wessmanninmäen ja Kotimäen lapsiryhmien kustannukset sekä pidennetyn oppivelvollisuuden ja varhaiserityiskasvatuksen resurssit. Perusopetuksessa syksyllä 2019 aloittaneet perusopetuksen 11 ryhmää sekä oppilashuollossa vuonna 2019 aloittaneet viisi työntekijää.

Jo tehtyihin päätöksiin ja niiden perusteella aloitettuun toimintaan ja muutoksiin sisältyy ensi vuonna subjektiivisen oikeuden rajauksen poisto yksityisissä palveluissa sekä palvelusetelikustannusten nousu, perusopetuksen vuosityöaikakokeilun jatko, Mankolan koulun peruskorjauksesta ja laajennuksesta johtuvat väistökuljetukset, sekä nuorisopalvelujen ankkuritoiminnan käynnistämisen.

Palvelutarpeen ja kustannusten kasvua ovat näköpiirissä olevat syksyllä 2020 aloittavat seitsemän uutta perusopetuksen ryhmää, uusi vaikeimmin kehitysvammaisten lasten ryhmä sekä ja yksi uusi autismiopetusryhmä, oppilashuollon palvelujen lisäys kolmella henkilötyövuodella lakisääteisissä aikarajoissa pysymisen varmistamiseksi, ICT-palvelujen lisenssikustannusten nousuun varautuminen, koulunkäynninohjaajien ja Vertti-toiminnan ohjaajaresurssin lisäys, rehtorin ja apulaisrehtorin virat Keljonkankaalle ja Kuokkalaan, Vivo-pajatoimintojen vakinaistaminen yhdessä Gradian kanssa sekä Liikkuvakoulu -kehittämisprosessin jatkaminen.

Palvelujärjestelmää ja laatua edistäviä toimenpiteitä ei haluttu tässä vaiheessa yksilöidä, koska lautakunta edellyttää talousarvion sisältävän opetusryhmien laskennallisen koon säilyttämisen vuoden 2019 tasolla, mutta se tulee sisällyttää esitettyyn 6,42 miljoonan kehyksen ylitykseen.

Talonrakennusinvestointeihin edelleen iso potti

Suurin talonrakennusinvestointiohjelmassa oleva kasvun ja oppimisen palvelujen kohde on käynnissä oleva ja vuonna 2021 valmistuva Keljonkankaan yhtenäiskoulun uudisrakennuksen rakennustyöt, joihin varaudutaan ensi vuodelle 13, 4 miljoonalla eurolla, seuraavana tulee Kortepohjan päiväkotikoulun uudisrakennus, joka alkaa rakentumaan toden teolla ensi vuonna 11,1 miljoonalla, Kuokkalan koulun muutostyöt (keittiö, opetustilat) jatkuvat 1,6 miljoonalla ja Vesangan päiväkotikoulun laajennus saadaan päätökseen 300 000 eurolla.

Investointitarpeet irtaimeen käyttöomaisuuteen maltilliset 1,6 miljoonaa euroa

Ensi vuonna suurimmat investointitarpeet kohdistuvat ict-laitteiden hankintaan ja uusimiseen (500 000 €). Lisäksi muun muassa Kuokkalan yhtenäiskoulun muutostöissä (475 000 €), Kortepohjan päiväkotikoululla sen väistössä (190 000 €), Keljonkankaan yhtenäiskoulun suunnittelussa (100 000€), Vesangan päiväkotikoulun laajennuksessa (90 000 €) varaudutaan irtaimen käyttöomaisuuden investointikustannuksiin. Myös nuorispalvelujen kohteissa on tarvetta uusille tai korvaaville kalustohankinnoille (75 000 €). Lisäksi kalusteiden hankintaan ja uusintaan on varattu yhteisesti 200 000 euroa.

Talousarvio 2020 siirtyy nyt toimialoilta kaupunginjohtajan ja -hallituksen käsiteltäväksi

Sivistyslautakunnan käsittelyn jälkeen budjetti siirtyy kaupunginjohtajan kautta ja kaupunginhallituksen käsittelyyn. Kaikkien lautakuntien ja johtokuntien tulee jättää talousarvioesityksensä 27.9. mennessä, jonka jälkeen kaupunginjohtaja tekee oman esityksensä 21.10. Kaupunginhallituksen talousarvioseminaari on 7.-8.11. ja hallituksen esitys valtuustolle annetaan 18.11. Valtuuston on määrä käsitellä Jyväskylän kaupungin vuoden 2020 talousarvioesitys 25.11.2019.


Vuoden 2019 talousarvioon tarve 2,6 miljoonan lisämääräraha

Sivistyslautakunta esitti kaupunginhallitukselle 2,6 miljoonan euron määrärahan muutosta vuoden 2019 talousarvioon. Lisärahoitusta tarvitaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilömenoihin 1,4 miljoonaa euroa, perusopetuksen kuljetuskustannuksiin 800 000 euroa, palvelujen ostoon Valteri-koululta 200 000 euroa, varhaiskasvatuksen palvelusetelimenoihin 100 000 euroa ja perusopetuksen hankkeiden omarahoitusosuuksiin 100 000 euroa. Muutoksen jälkeen määrärahan toimintakate on – 216 266 800 euroa.


Lautakunta vastasi valtuustoaloitteeseen perusopetuksen erityisen tuen palveluista

Lautakunta antoi vastauksen valtuustoaloitteeseen erityisen tuen palvelujen järjestämisestä Jyväskylässä ja lähettää vastauksen kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle. Erityisesti aloitteessa edellytetään varmistettavan se, että kaupunkiin perustetaan tarvittava määrä pienryhmiä lähikouluperiaatteella ja pienryhmissä työskentelee erityisluokanopettajia sekä monialaisesti eri ammattiryhmiä oppilaiden tuen tarve huomioon ottaen.

Vastauksessa todetaan muun muassa, että perusopetuksen opetussuunnitelman mukaan tuki annetaan oppilaalle joustavin järjestelyin ensisijaisesti omassa opetusryhmässä ja koulussa, ellei oppilaan etu välttämättä edellytä oppilaan siirtämistä toiseen opetusryhmään tai kouluun.

Lähikouluperiaatteen mukaan perusopetuspalvelut järjestetään siten, että se tukee oppilaan osallisuutta ja oppimista koulun sijainnista, koosta tai muista oppimisympäristöön liittyvistä tekijöistä huolimatta. Pienryhmiä muodostettaessa tulee ratkaisujen perustua diagnoosien sijasta ensisijaisesti oppilaan pedagogisiin tarpeisiin.

Oppimisen ja koulunkäynnin tuen kolme tasoa ovat yleinen, tehostettu ja erityinen tuki. Yleisen tuen muotoja ovat esim. samanaikaisopettajuus, joustavat ryhmittelyt, eriyttäminen ja tukiopetus.

Tehostetun tuen tavoitteena on tukea suunnitelmallisesti oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä sekä ehkäistä ongelmien kasvamista, monimuotoistumista ja kasautumista. Yleisen tuen tukimuotojen lisäksi käytössä on myös osa-aikainen erityisopetus. Luokkamuotoista tehostettua tukea annetaan kaupungin viidessä alueellisessa starttiopetuksen luokassa. Starttiluokat sijaitsevat Kypärämäen, Janakan, Kangasvuoren, Kuokkalan ja Puistokadun kouluissa.

Erityisen tuen oppilas saa tukea kaupungin pienryhmissä ja luokkamuotoisissa erityisryhmissä. Pienryhmiä on eri puolilla kaupunkia 19. Pienryhmät toimivat joko 8-10 oppilaan kiinteänä ryhmänä tai tarjoten joustavasti osa-aikaista erityisopetusta myös tätä suuremmalle oppilasmäärälle. Luokkamuotoisia keskitettyjä erityisopetuksen ryhmiä ovat kahdeksan yksilöllisen opetuksen pienryhmää, autismiopetuksen yhdeksän pienryhmää ja Huhtasuon yhtenäiskoulussa sijaitsevat seitsemän vaativan erityisen tuen ja kolme toiminta-alueittain opiskelevien ryhmää. Lisäksi Kukkulan sairaalakoulu ja Valteri-Onerva erityiskouluina palvelevat Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Keski-Suomen alueelta tulevia oppilaita.

Helmikuussa perustetun oppimisen tuen kehittämisryhmän tavoite on kuvata kolmiportaisen tuen käytänteet ja määrittää tarvittavat muutokset, jotta lasten ja nuorten tarpeisiin voidaan vastata lähikouluperiaatteen mukaisesti. Selvityksessä on ilmennyt oppimisen ja koulunkäynnin tuen tarpeiden muutoksia, joihin ei tällä hetkellä kyetä vastaamaan riittävästi.

Pienryhmätarpeeseen pyritään vastaamaan erityisopetusresurssia kohdentamalla ja muodostamalla tarveharkintaisesti pienempiä ryhmiä. Lisäksi arvioidaan lisäresurssin tarve. Pienryhmiin voidaan myös suositella erityisluokanopettajan työpariksi toista koulunkäynninohjaajaa tai psykiatrista sairaanhoitajaa pienryhmän profiloitumisen mukaan. Osaamisen kehittämisen painopisteenä tulee olemaan aineen- ja luokanopettajien taito kohdata ja tukea eri tuen tasoilla olevia oppilaita. Koulutusta tarvitaan erityisesti Nepsy-osaamiseen, vuosiluokkiin sitomattoman opetuksen järjestämiseen sekä vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen vahvistamiseen. Samanaikaisopetuksen toteuttamista vahvistetaan erityisesti niissä ryhmissä, joissa on tukea tarvitsevia oppilaita. Yhteisöllistä monialaista oppilashuoltoa tullaan vahvistamaan.

Vastaus valtuustoaloitteeseen kotihoidontuen korottamisesta

Lautakunta vastasi valtuustoaloitteeseen, jossa esitetään varhaiskasvatusikäisten lasten kotihoidon tukeen selvää korotusta. Perusteluna muun muassa se, että korotus toisi säästöjä lapsimäärän pienentyessä varhaiskasvatuksen päiväkodeissa. Lisäksi perusteluina on perheiden valinnanvapauden lisääminen, lasten ja vanhempien hyvinvoinnin lisääminen, lapsen sairastelun ennaltaehkäiseminen sekä uusien päiväkotien investointitarpeen väheneminen.

Vastauksessa todetaan muun muassa, että kodin ja perheen merkitys lapsen hyvinvoinnille on kiistaton, mutta joissakin tapauksissa kotihoidon tuen korottaminen voi kannustaa vanhempia jäämään lapsen kanssa kotiin, vaikka lapsen osallistuminen varhaiskasvatuspalveluihin voisi olla tukena elämässä. Aloitteen esitys ei myöskään tue EU:n strategista tavoitetta, että vuonna 2020 osallistumisaste varhaiskasvatukseen 4-vuotiailla olisi vähintään 95 %. Jyväskylässä osallistumisaste varhaiskasvatuspalveluihin on maaliskuussa 2019 ollut 0-6 -vuotiaiden osalta 76,7 % ja ilman kerhotoimintaa 72,3 %.

Kustannuksiin vaikuttaisi kotihoidon tuen piiriin tulevien lasten lukumäärä, kotihoidon tuen korotuksen määrä sekä mahdollinen asiakasmaksutulojen pienentyminen. Lisäksi nykyisiin tila- ja henkilöstökustannuksiin ei välttämättä ole suurta vaikutusta, koska lasten määrän vähentyminen palveluista ei kohdistu johonkin tiettyyn yksikköön, vaan koskisi yksittäisiä lapsia eri yksiköissä. Vastaukseen oli myös laskettu kustannusarvioita erilaisilla kotihoidontuen korotuksilla ja lapsimäärillä. Niiden perusteella vastaukseen on taulukoitu laskelmia, joissa kotihoidon tuen korottamisen kustannukset olisivat korotuksesta ja lapsimäärästä riippuen vuositasolla 1,6 – 4,3 miljoonaa euroa.

Vastaus valtuustoaloitteeseen varhaiskasvatuksen alimman maksuluokan tulorajan korottamisesta

Lautakunta vastasi valtuustoaloitteeseen, jossa esitetään, että Jyväskylässä korotettaisiin alimman, tai kahden alimman päivähoitomaksuluokan vanhempien tulorajaa. Perusteluina esitetään syrjäytymisen väheneminen sekä perheiden tasa-arvoistuminen varhaiskasvatuksen suhteen, kun suurempi määrä perheitä sijoittuisi 0-maksuluokkaan.

Vastauksessa todetaan muun muassa, että nykyisen asiakasmaksulain puitteissa tulorajojen korottamista ei voida rajata tai kohdentaa johonkin maksuluokkaan tai jollekin asiakasryhmälle. Vaihtoehtona on korottaa kaikkia maksun määräytymiseen vaikuttavia asiakasmaksulaissa määriteltyjä tulorajoja.

Tällä hetkellä 28,4 % perheistä ei maksa lainkaan käyttämistään Jyväskylän kunnallisista ja 23,6 % perheistä yksityisistä varhaiskasvatuspalveluista. Kunnallisten varhaiskasvatuspalvelujen maksutulot ovat pienentyneet noin 1,2 miljoonaa euroa, vaikka lasten määrä palvelujen piirissä on lisääntynyt. Lisäksi palvelusetelikulut ovat kasvaneet noin 1,5 miljoonaa euroa.

Tulorajojen muutosten taloudellisten vaikutusten yksityiskohtainen laskeminen tarkoittaisi kaikkien noin 5000 perheen asiakasmaksujen laskemista perhekohtaisesti. Laskeminen ei onnistu nykyisellään tietojärjestelmistä saatavilla tiedoilla, vaan muutoksen vaikutukset jouduttaisiin laskemaan perhekohtaisesti käsin. Kuntaliitolla ei ole tiedossa, että Suomessa olisi kuntia, joissa tulorajat olisivat suuremmat kuin valtakunnallisesti on määritelty. Kuntaliiton mukaan vähimmäistulorajat ovat jo nyt melko korkeat, eikä alle 27 euron maksuja peritä. Tämä tarkoittaa perhekoolla kaksi (2) vähimmäistuloraja on 2102 euroa, mutta yli 27 euron maksu syntyy vasta 2354 euron tuloilla. Vastaavasti perhekoolla kolme (3) vähimmäistuloraja on 2713 euroa, mutta maksua syntyy vasta 2965 euron tuloilla.

Lisäksi avointa varhaiskasvatustoimintaa lisäämällä pyritään löytämään yhä useampia perheitä palvelevia, edullisia tai jopa täysin maksuttomia vaihtoehtoja varhaiskasvatuspalvelujen palvelutarjontaan.

Kokouksen esityslista ja liitteet

Kokouksen esityslista ja liitteet on luettavissa pöytäkirjan julkaisuun saakka tästä linkistä: http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=8542. Materiaali on PDF-tiedostomuodossa.

Hyväksytty pöytäkirja tulee yleisesti nähtäville torstaina 3.10.2019 Jyväskylän kaupungin verkkosivuille osoitteeseen:
http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_tek_tweb.htm.


Lisätietoja:
Jyväskylän kaupunki,
- sivistyslautakunnan puheenjohtaja Irina Tuokko, p. 044 979 1901
- sivistyspalvelujen toimialajohtaja Eino Leisimo, p. 014 266 4033