Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunta antoi kaupunginhallitukselle esityksensä toimialan talousarviosta vuodelle 2020. Lautakunta ei pitänyt kehyksessä varattua 13,2 miljoonan euron kasvua riittävänä vaan esitti sen päälle 2,5 miljoonan euron lisäystä.

Lautakunnan kaupunginhallitukselle esittämä 2,5 miljoonan euron lisäys tulee kohdentaa alle 21-vuotiaiden ilmaiseen ehkäisyyn, virka-ajan ulkopuoliseen sosiaalipäivystykseen, kehitysvammaisten lasten asumispalveluiden tarpeen kasvuun, hoitaja lisäykseen terveyskeskussairaalaan, avosairaanhoidon lääkäri-ja hoitajaresurssin vahvistamiseen, vanhuspalveluiden palvelutarpeen kasvuun vastaamiseen, kehitysvammaisten asumisen ohjaajaresurssin lisäykseen, osaamisen tuen vahvistamiseen henkilöstölle lasten mielenterveys- ja päihdetyössä, päihteiden käyttäjien oleskelutila Hanskan henkilöstölisäykseen, sosiaalihuoltolain mukaiseen harkinnanvaraiseen kuljetuspalveluun kotona-asuville vanhuksille ja opiskeluterveydenhuollon psykologiresurssin lisäykseen. Tarkat kohdennukset määrärahan jakautumisesta tehdään toimialan käyttötaloussuunnitelmassa. 

Kaupunginhallituksen 27.5.2019 tekemän kehyspäätöksen mukaisesti perusturvan toimialalle kohdentui valmistelussa 13,2 miljoonan euron kasvu (3,3 %) vuoden 2019 talousarviotasosta. Seuraavassa on kuvattu alkuperäisen kehyksen jako eri palvelualueille. Jako jäi lautakunnan päätöksenteossa voimaan ja siihen lisätään jatkovalmistelussa lautakunnan esittämä 2,5 miljoonan euroa. 

Sosiaalipalveluihin kohdentui kehyksessä 2 350 000 euroa

Sosiaalipalveluissa rahaa esitetään kohdennettavan mm. haastavimmassa tilanteessa olevien asunnottomien tilanteen parantamiseen ja asunnottomuuden ehkäisemiseen. Taustalla on asunnottomuuden lisääntyminen Jyväskylässä. (Vuonna 2017 asunnottomia oli 131 ja vuonna 2018 jo 202.) Aikuissosiaalityö käynnistää yhdessä järjestötoimijoiden kanssa päihteitä käyttävien olohuone Hanskan. Olohuone on tarkoitettu Jyväskylän kaupungin keskustan alueella oleskeleville, päihteitä käyttäville asunnottomille ja palveluiden ulkopuolella oleville yli 18-vuotiaille henkilöille. Aikuissosiaalityön asiakkaille tarjotaan sosiaalista kuntoutusta ja toimintakykyä ylläpitävää kuntouttavaa työtoimintaa. Asumisen tukimuotoja lisätään.

Lastensuojelun palveluiden osalta käynnistyy selvitys palvelun tuottamisesta maakunnallisesti. Myös sosiaalipäivystyksen maakunnallisen toimintamalli käynnistetään. Lastensuojelun jälkihuollon palveluita kehitetään aikuissosiaalityön ja J-Napin kanssa ja ohjataan 18¬–25-vuotiaita laitospalveluista kevyempiin asumismuotoihin. Vuonna 2020 suunnitellaan myös uutta 12–17-vuotiaiden nuorten päivystys- ja vastaanottoyksikköä yhteistyössä nuorisopsykiatrian kanssa.

Vammaispalveluissa päiväaikaista toimintaa kehitetään monimuotoiseksi laajentamalla edelleen henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöä sekä kehittämällä asumisyksiköihin päiväaikaista toimintaa. Henkilökohtaisen avun työnantajamallia kehitetään luomalla avustajapooli. Poolin avulla tarjotaan esimerkiksi avustajien äkillisesti sairastuessa lisätunteja niitä haluaville työntekijöille. Talousarviossa varaudutaan myös henkilökohtaista apua saavien asiakkaiden määrän kasvuun sekä kehitysvammaisten lasten ostettujen asumispalveluiden lisääntymiseen.  

Vanhuspalveluiden lisäys 4 120 000 euroa

Vuoden 2018 lopussa kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus oli 91,5 % ikäluokasta tarkoittaen noin 10 529 jyväskyläläistä asukasta. Ennusteen mukaan vuonna 2020 kaupungissa on arviolta 11 600 yli 75-vuotiasta asukasta. Vuonna 2025 yli 75-vuotiaita arvioidaan olevan 15 400 ja vuonna 2030 jo lähes 17 800. Myös yli 80-vuotiaiden ja yli 85-vuotiaiden asukkaiden määrät lisääntyvät voimakkaasti. Vanhuspalveluissa kotona asumista ja kuntouttavaa hoitoa sekä toimintakyvyn edistämistä tuetaan lisäämällä lyhytaikaishoitoa, kotihoidon kuntouttavia arviointijaksoja sekä kuntouttavan päivätoiminnan ja kehittämällä kotiutustiimin toimintaa. Lisäksi gerontologisen sosiaalityön kehittäminen erityistä tukea tarvitseville asiakkaille jatkuu samoin kuin palveluohjauksen, omaishoidon sekä perhehoidon kehittämistyö. 

Vuonna 2020 merkittävinä muutoksina ovat kotihoidon ostopalveluista luopuminen ja tehostetun palveluasumisen ostopalveluiden uudelleen kilpailuttaminen. Oman tuotannon rinnalla lisätään palvelusetelitoimintaa mm. kotihoidossa. Palvelusetelitoiminnalla halutaan lisätä asukkaiden valinnanvapautta kotihoidon palvelutuotannossa. 

Henkilöstömäärä kotihoidossa kasvaa ostopalvelualueiden omaksi toiminnaksi ottamisen myötä noin sadalla henkilöllä. Siirtyviä henkilöstöryhmiä ovat sairaanhoitajat, fysioterapeutit, lähihoitajat ja ohjaajat.  Kotihoidon toiminnan uudistamisen tueksi lisätään kolmen henkilötyövuoden työpanos toiminnanohjaukseen. Kotihoidon esimiestyötä vahvistetaan viidellä palveluesimiehellä kotihoidon laajentuessa omaksi toiminnaksi. Toiminnalliset muutokset kotihoidossa ja erityisesti palvelusetelitoiminnan laajentamin en edellyttää myös palveluohjaajien määrän lisäämistä kolmella työntekijällä. Myös vanhuspalveluiden tietotuotantoa vahvistetaan yhdellä sovellusneuvojan toimella. 

Tehostetun palveluasumisen yksiköihin lisätään viisi laitoshuoltajaa. Toimenpiteen avulla mahdollistetaan hoitohenkilöstön työajan vapautuminen tukipalvelutehtävästä hoitotyöhön.  Vanhuspalveluiden tehostettu palveluasuminen on tarkoitus kilpailuttaa uudelleen vuonna 2020. Kilpailutuksella haetaan ennen kaikkea palveluiden laatua sekä asiakkaiden hyvää hoitoa. 

Perheiden ennaltaehkäiseviin sosiaali- ja terveyspalveluihin 785 000 euroa

Äitiys- ja lastenneuvoloiden sekä ehkäisy- ja perhesuunnitteluneuvoloiden palvelut toteutetaan vuonna 2020 ympärivuotisesti ja oikea-aikaisesti ilman loma-aikojen palveluiden supistuksia. LAPE-hankkeen kanssa yhteistyössä kehitetty maakunnallinen perhevalmennus vakiinnutetaan ja palveluissa osallistutaan aktiivisesti perhekeskustoiminnan kehittämiseen ja laajentamiseen. Yhtenä kehittämiskohteena ovat englanninkieliset perhevalmennukset. 

Psykososiaalissa palveluissa vahvistetaan lasten mielenterveyspalveluita helpottamalla lapsiperheiden pääsyä perheneuvolapalveluihin ja pikkulapsipsykologien vastaanotoille sekä lisäämällä toimintaympäristöihin vietäviä palveluita ja laajentamalla lasten yksilöllisten tukiterapioiden ja neuropsykologisen tuen saamista. Lasten ja nuorten neuropsykiatristen palveluiden saatavuus varmistetaan palveluissa tiivistämällä moniammatillista yhteistyötä erityisesti perheneuvolassa, Lastentutkimusklinikalla, Nuorisovastaanotolla ja opiskelu- ja kouluterveydenhuollossa sekä käyttämällä oikea-aikaisesti neuropsykiatrisen tuen palveluseteliä.

Kouluterveydenhuoltoa tullaan vahvistamaan yhdellä terveydenhoitajalla ja osastonhoitajalla oppilasmäärän kasvun ja työn monimuotoisuuden vuoksi. Lisäksi varhaisen tuen palveluihin lisätään 2 perhesosiaalityöntekijää tukemaan perheiden kanssa tehtävää työtä. Nuorisovastaanotolla vahvistetaan hoidollista mielenterveys- ja päihdeosaamista sekä vastataan sosiaalihuoltolain mukaisiin velvoitteisiin lisäämällä palveluihin yksi sosiaalityöntekijä. 

Avoterveydenhuoltoon kehyksestä 1 960 000 euroa

Avosairaanhoidossa panostetaan erityisesti lääkärirekrytointiin. Rekrytointipalvelu kilpailutetaan syksyn ja loppuvuoden aikana 2019 aikana ja sopimus tulee voimaan viimeistään vuoden 2020 alussa. Rekrytoinnin kehittämisen kautta ostopalvelulääkäreiden käyttöä terveysasemien vastaanottotyössä pyritään vähentämään. Talousarviossa pysymiseksi arvioidaan myös yhden avosairaanhoidon yksikön palveluiden tuottamista ostopalveluna. Ostopalveluun kuuluvan väestöalueen laajuus tarkennetaan valmistelun edetessä. 

Sähköisten palvelujen saatavuutta ja käyttöä on tarkoitus lisätä niin, että jokaisella terveysasemalla olisi mahdollisuus videovastaanottoon. Terveysasemien ajanvarausvastaanottoa on tarkoitus laajentaa siten, että kaikilta terveysasemilta saa virka-ajan ulkopuolisia, kiireettömän ajanvarauksen vastaanottoaikoja lääkärille ja hoitajalle. 

Puheterapiassa ja lasten toimintaterapiassa jatketaan työtä hoitoon pääsyaikojen supistamiseksi ja hoitotakuun puitteissa palvelun toteutumiseksi. Aluehallintoviraston huomautuksen kannustamana puheterapiaan osoitetaan lisää henkilöresurssia. 

Apuvälineiden ja hoitotarvikkeiden tarpeen kasvu tulee jatkumaan tulevaisuudessa palvelurakenteen muuttuessa ja väestön ikääntyessä. Hoitotarvikkeiden kilpailutusten vaikutusta kustannusten nousuun on vaikea ennustaa. Verensokerin seurantamenetelmän FreeStyle Libren jakelua jatketaan talousarvion rajoissa. Suolistosyöpien seulontojen pilotti Jyväskylässä jatkuu vuonna 2020.

Aluehallintoviraston määräyksen velvoittamana suun terveydenhuoltoon osoitetaan lisää resurssia. Suun terveydenhuollon hoitoon pääsyä parannetaan siten, että palvelu pystytään tuottamaan kaikille hoitotakuuajan puitteissa. Keinoina ovat lisätyöt omassa toiminnassa, vuokratyön hyödyntämisen sekä palveluseteleiden määrän lisääminen. 

Terveyskeskussairaaloiden lisäys on 465 000 euroa

Lisäyksellä katetaan terveyskeskussairaalaan tänä vuonna lisättyjen sairaanhoitajan palkkakustannukset. Lisähenkilöstöä tarvitaan, sillä terveyskeskussairaaloissa hoidetaan entistä monisairaampia ja vaativampihoitoisia potilaita. 

Kotisairaalatoimintaa kehitetään edelleen ja tulevana vuonna toteutetaan mm. kotisairaalan ja ensihoidon yhteistyönä yhden hengen hoidonarviointiyksikön pilotti. Kotisairaalan uutena potilasryhmänä hoidetaan jatkossa myös kotisairaalahoitoa tarvitsevia lapsipotilaita, joiden lääketieteellinen hoitovastuu on keskussairaalalla. Palvelun piiriin tulevat lapsipotilaat arvioidaan kotisairaalan ja keskussairaalan välisenä yhteistyönä.

Sairaala Novaan siirtyy 100 terveyskeskussairaaloiden sairaansijaa, ja samalla terveyskeskussairaaloiden toiminta Palokan sairaalassa loppuu. Muutto sairaala Novaan on suunniteltu terveyskeskussairaaloiden osalta tapahtuvan tammikuussa 2021, ja muuttoon liittyvä suunnittelutyö jatkuu vuoden 2020 aikana. 

Erikoissairaanhoitoon maksuosuuksiin varattu 3 miljoonan euroa – tarve lähes 12 miljoonaa

Erikoissairaanhoidon palvelusopimuksen osalta on sairaanhoitopiirin hallitus antanut kesäkuussa valmisteluohjeen, että jäsenkuntien kiinteiden maksuosuuksien muutos on 2,0 % verrattuna vuoden 2019 talousarvioon. Perusturvan toimialan talousarviossa on varauduttu 2,0 %:n muutokseen, joka on vuositasolla noin 3 miljoonaa euroa. 

Sairaanhoitopiirin hallitus on kuitenkin päättänyt syyskuun kokouksessa korotuksen olevan merkittävästi suurempi (kiinteiden maksuosuuksien muutos 2,0% + 10 miljoonaa euroa, joka jakautuu Keski-Suomen kunnille palvelunkäytön mukaan). Kaupungille laskettu lisäosuus on siten noin 11,9 miljoonaa euroa, josta talousarvioon on nyt tehty 3 miljoonan euron varaus. Perusturvalautakunta ei ole varautunut ylimääräiseen maksuosuuteen, joten kaupunginhallituksen tulee huomioida korotusesitys omassa talousarvioesityksessään. 

Muu kehykseen varattu lisämääräraha kohdentuu mm. sisäisten vuokrien nousuun. 

Vasemmistoliiton valtuustoryhmän ym. valtuutettujen valtuustoaloite: Ilmainen ehkäisy alle 25-vuotiaille

Perusturvalautakunta päätti äänestyksen jälkeen, että se esittää hallitukselle ja valtuustolle lisämäärärahaa ilmaisen ehkäisyn laajentamiseen kaikille alle 21-vuotiaille jyväskyläläisille. Aiemmin maksuton ehkäisy on koskenut alle 20-vuotiaita nuoria. Laajentamista kokouksessa esitti Matleena Käppi. 

Maksuttoman ehkäisyn laajentaminen kaikkien alle 21-vuotiaiden nuorten käyttöön aiheuttaa toimialalle 140 000 euron lisäkustannuksen vuositasolla. Alle 20-vuotiaille järjestetyn maksuttoman ehkäisyn kustannus on ollut noin 87 000 euroa. Aloitteen myötä lautakunta lisäsi omaan talousarvioesitykseensä 140 000 euron määrärahan toiminnan laajentamiseen. 

Lautakunta ei kuitenkaan esittänyt alkuperäisen aloitteen mukaan maksuttoman ehkäisyn laajentamista kaikille alle 25-vuotiaille jyväskyläläisille, sillä muutoksesta olisi aiheutunut jopa 400 000 euron lisäkustannuksen toimialan talousarvioon nähden. Vasemmistoliiton valtuustoryhmän ja 17 muun kaupunginvaltuutetun aloitteessa ehdotettiin ilmaisen ehkäisyn antamista kaikille alle 25-vuotiaille jyväskyläläisille. Perusteluissa todettiin, että tulokset alle 20-vuotiaiden ilmaisen ehkäisyn tarjoamisesta parin vuoden ajan Jyväskylässä ovat olleet hyviä, mutta tutkimusten mukaan suurempi hyöty olisi saatavissa, jos ilmainen ehkäisy on tarjolla kaikille alle 25-vuotiaille, sillä ikäryhmässä 20-24-vuotiaat tehdään eniten raskaudenkeskeytyksiä ja sukupuolitaudit ovat yleisimpiä. 

Keski-Suomen kuntien välisen yhteistyön jatko sosiaali- ja terveyspalveluissa

Perusturvalautakunta päätti, että Jyväskylän kaupunki lähtee mukaan selvittämään Keski-Suomen kuntien ja kuntayhtymien palveluiden yhteisiä toimintamalleja sosiaali- ja terveyspalveluissa. Kuntien tahtotila on edetä keväällä pyllähtäneen maakunta- ja sote-uudistuksen jälkeen yhteisillä kehittämishankkeilla, joiden esiselvitykset ovat jo käynnistyneet. 

Perusturvalautakunta sitoutui toimialajohtajan muutetun päätösehdotuksen mukaisesti olemaan mukana vaativan lastensuojelun, perheoikeudellisten palveluiden, päivystyksellisten sosiaalipalveluiden, soveltuvien vammaispalveluiden, valvonnan, Sairaala Novassa olevien kuntien asiakas- ja palveluohjauksen, hankintojen, järjestämissuunnitelman päivittämisen, vuodeosastoselvityksen ehdotusten toimeenpanon ja tulevaisuuden sote-keskuksen suunnittelun osalta.  

Kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmä

Perusturvalautakunta merkitsi tiedoksi, että Jyväskylän perusturvapalvelut on ilmaissut kiinnostuksensa osallistua Keski-Suomen kuntien yhteistyönä sosiaali- ja terveyspalveluiden digitalisaatiota edistäviin valtiovarainministeriön rahoitushakuihin. Hankeaihioiksi on alustavasti ilmoitettu sähköisen asioinnin parantaminen Keski-Suomen kunnissa ja kuntayhtymissä. Käytännössä hankerahoituksella pyritään julkisen hallinnon postin digitalisointiin suomi.fi palvelun viestien käyttöönoton kautta. 

__________________________

Lisäksi perusturvalautakunta myös Mari Kyllöselle eron terveydenhuollon jaoston varajäsenen tehtävästä sekä nimesi jaoston uudeksi varajäseneksi Terhi Pullin. 

Kokouksen esityslista ja liitteet (pdf-muoto) ovat luettavissa pöytäkirjan julkaisuun saakka täällä. 

Hyväksytty pöytäkirja julkaistaan Jyväskylän kaupungin verkkosivuilla keskiviikkona 25.9.2019.

Lisätietoja: Heidi Rentola, perusturvalautakunnan puheenjohtaja, p. 040 0537 824
Kati Kallimo, perusturvan toimialajohtaja, p. 050 442 2302