Taideteoksen luonnoksista järjestetään yleisöäänestys syksyllä – lopullisen valinnan taideteoksesta tekee Jyväskylän kaupunginvaltuusto vuoden 2020 alussa.

Lisätietoja

Meri Lumela, Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja, työryhmän puheenjohtaja
p. 050 554 7167, meri.lumela[at]jyvaskyla.fi

Kirsi Pitkänen, taidekonsultti, kuvataiteilija, Art Impact, taidekonsultointipalvelut
p. 050 338 7705, kirsi.j.pitkanen[at]jyvaskyla.fi

Matti Nykänen (1963-2019) oli kotoisin Jyväskylästä. Hän oli yksi Suomen kautta aikojen menestyneimmistä urheilijoista, joka tunnettiin laajasti niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Jyväskylä, Nykäsen pitkäaikaisena kotikaupunkina, haluaa kunnioittaa Matti Nykäsen urheilullisia ansioita toteuttamalla muistomerkin kaupunkiin.

Jyväskylän kaupunginhallitus päätti 4.3.2019 käynnistää muistomerkkihankkeen valmistelun ja perusti hanketta valmistelemaan työryhmän, jota johtaa kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela. Hankkeen arvioitu kustannus on noin 100 000 euroa ja kaupunki on hakenut hankkeeseen Opetus- ja kulttuuriministeriön avustusta.

Muistomerkin luonnokset kuudelta taiteilijalta 18.9. mennessä

Työryhmä on valinnut asiantuntijoita kuultuaan luonnosvaiheeseen kuusi taiteilijaa, joilta kaupunki tilaa muistomerkin luonnokset.

Taiteilijat ovat:
Jussi Heikkilä
Kaarina Kaikkonen
Pekka Kauhanen
Stefan Lindfors
Kimmo Schroderus
Maaria Wirkkala

Taideteoksen sijaintipaikka on todennäköisesti Hippos tai Laajavuori

Matti Nykäsen muistomerkin tulee ilmentää ja kunnioittaa Nykäsen uraa ja saavutuksia urheilijana.

- Tärkeää on myös, että teos ilmentää Matin persoonaa. Teokselle esitetään kaksi todennäköistä sijaintipaikkaa – Hippos ja Laajavuori - mutta taideteoksen luonteesta riippuen teos voi sijoittua myös muualle. Lopullinen päätös teoksen sijaintipaikasta tehdään yhteistyössä valitun taiteilijan kanssa. Hyvin perustellusta syystä teos voi sijoittua myös muualle Jyväskylään. Teos voi olla yksi- tai moniosainen ja se voi sijoittua myös useaan paikkaan. Tässä vaiheessa teoksen toteutustapa on haluttu pitää avoimena, kertoo työryhmän puheenjohtaja Meri Lumela.

Taiteilijat toteuttavat luonnoksensa nimimerkillä 18.9. mennessä. Hyväksytyistä luonnoksista järjestetään yleisöäänestys, jossa kansalaiset pääsevät kertomaan oman mielipiteensä mielestään parhaiten Nykäsen uraa kunnioittavasta muistomerkistä. Äänestys aukeaa Valon kaupunki -tapahtuman (26.-28.9.2019) kanssa samaan aikaan, jolloin julkistetaan myös tapahtuman yksi pysyvistä kohteista – Matti Nykäsen mäen valaistus.

Tämän jälkeen muistomerkkityöryhmä tekee ehdotuksen toteutettavasta muistomerkistä päätöksentekoa varten. Avustavana työryhmänä toimii Jyväskylän kaupungin julkisen taiteen työryhmä. Lopullisen päätöksen valittavasta muistomerkistä, taiteilijasta sekä taideteoksen sijaintipaikasta tekee kaupunginvaltuusto vuoden 2020 alussa.

Luonnosvaiheeseen valittujen taiteilijoiden esittely

Jussi Heikkilä (s. 1952, Jyväskylä)
Kuvanveistäjänä työskentelevä Jussi Heikkilä edustaa käsitetaiteen, eli ideataiteen, uutta sukupolvea. Hänen teoksensa lähtökohtana on usein luonto, joten aktiivisena lintuharrastajana tunnetun taiteilijan teokset liittyvät usein lintuihin tavalla tai toisella. Taiteilijan työskentelytapa on oivaltava ja pohdiskeleva. Niukan harkitut teokset ovat täynnä inhimillistä lämpöä kaikkea elollista kohtaan. Teoksissa puhuttelee myös oivaltava ja hienovarainen huumori. Vaikka teokset ovat hyvin viimeisteltyjä ja teknisesti hyvin toteutettuja, pulppuaa teosten elinvoima muusta kuin tekniikasta. Katsojalle välittyy teosten kautta erilaisina tunteina ja ajatuksina taiteilijan suuri myötäelämisen, läsnäolon ja kuuntelun voima. Heikkilä on saanut uransa aikana useita tunnustuksia, kuten Kuvataiteen valtionpalkinnon vuonna 2000. Hän oli myös Ars Fennica -ehdokkaana vuonna 1997. Heikkilä on toteuttanut useita julkisia teoksia Jyväskylän ja Helsingin ohella myös muun muassa Tanskaan.

Kaarina Kaikkonen (s. 1952, Iisalmi)
Kaarina Kaikkonen on valmistunut Kuvataideakatemiasta 1983 taidemaalariksi, mutta on tullut tunnetuksi kuvanveistäjänä ja eri puolille maailmaa toteutettujen installaatioiden tekijänä. Kaikkonen on kiinnostunut ympäristön mittakaavasta ja vuoropuhelusta tilan, arkkitehtuurin ja sisällön kanssa. Osallisuuden ja osallistumisen erilaiset muodot näkyvät Kaikkosen teoksissa eri tavoin, hän muun muassa kerää kierrätysmateriaaleja hyödyntäen niitä teoksissaan. Käytettyjen materiaalien kautta aika ja muistot ovat vahvasti läsnä hänen teoksissaan. Esimerkiksi vanhoista suksista toteutettu Sisulla noustiin -teos valmistui Tampereen Vuorekseen vuonna 2005. Kaikkonen sai sukset lahjoituksina etupäässä Mäntän ja Iisalmen seuduilta. Kaikkoselle on myönnetty Valtion kuvataidepalkinto 1989 ja Taiteen Suomi -palkinto vuonna 2001. Jyväskylän kaupunki myönsi Kaikkoselle valtakunnallisen prosenttikulttuuripalkinnon vuonna 2019.

Pekka Kauhanen (s.1954, Leppävirta)
Limingan taidekoulusta valmistunut ja Kain Tapperin avustajana toiminut Pekka Kauhanen tunnetaan oma-leimaisena kuvanveistäjänä. Hän on toteuttanut useita julkisia taideteoksia eri puolille Suomea, joista tunnetuimpia ovat Talvisodan kansallisen muistomerkki vuodelta 2017 ja Urho Kekkosen muistomerkki vuodelta 1990. Leikkimielisyys on tärkeää Kauhasen töissä, joten veistokset ovat helposti lähestyttäviä. Hän toteuttaa teoksensa usein pronssista, teräksestä, alumiinista tai tekoraudasta, mutta niihin liittyy aina huumoria sekä jotakin arvoituksellista. Kauhanen leikittelee usein mittasuhteilla ja saattaa muuttaa henkilöhahmojensa mittakaavaa omaperäisesti. Veistokset ovat groteskeja ja herkkiä samaan aikaan, jolloin tulkinnat teoksista asettuvat arkirealismin ja mielikuvituksen välimaastoon.

Stefan Lindfors (s. 1962 Maarianhamina)
Stefan Lindfors on valmistunut taiteen maisteriksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1988. Taiteen moniottelijana tunnettu taiteilija työskentelee kuvanveiston lisäksi graafisena suunnittelijana, muotoilijana, sisustusarkkitehtina sekä elokuvaohjaajana suunnitellen muun muassa astioita, huonekaluja ja valaisimia. Lindfors on toteuttanut useita julkisia veistoksia. Hän suunnitteli myös raitiovaunupysäkit Helsingin Kamppiin vuonna 2012. Lindfors on palkittu muun muassa Väinö Tanner Trailblazer -palkinnolla vuonna 1992, joka on Pohjoismaiden suurin kulttuuripalkinto

Kimmo Schroderus (s. 1970 Jyväskylässä)
Kimmo Schroderus on kuvanveistäjä, jonka välinearsenaaliin kuuluu kaikki ompelukoneesta hitsauslaitteisiin. Teosten aiheet pulppuavat usein futurismin kone-estetiikasta ja teokset ovat muodoiltaan hyvin orgaanisia, vaikkakin hän tuli ensin tunnetuksi pehmolelun oloisista taiteilijakirjoistaan sekä poptaidetta muistuttavista esineistään. Schroderuksen taiteellinen ilmaisu on muuttunut ajan myötä tekniikaltaan ja sisällöltään, mutta hänellä on aina ollut tarve hallita materiaali ja sen työstäminen mahdollisimman hyvin. Schroderuksen tapa tehdä teokset mahdollisimman pitkälle itse antaa joustavuutta ratkaisuiden muuttamiseen eri työvaiheissa. Schroderukselle myönnettiin Ars Fennica -palkinto vuonna 2004. Hän on toteuttanut lukuisia julkisia veistoksia Suomessa, uusimpana Eppu Normaali -veistoksen Yläjärvellä vuonna 2018.

Maaria Wirkkala (s. 1954 Helsingissä)
Wirkkala tekee paikkasidonnaista taidetta ja tilalla on erityinen asema hänen teoksissaan. Wirkkalalla on kyky työskennellä valmiissa, olemassa olevissa tilanteissa. Teoksissaan hän muuttaa tilaa hankalasti huomattavilla pienillä elementeillä. Hiljaisuutta heijastelevat teokset vaativat katsojalta aikaa ja kärsivällisyyttä. Valo ja varjot ovat hänelle tärkeitä ja joidenkin teosten kohdalla hän on tehnyt yhteistyötä valosuunnittelijoiden kanssa. Taiteilijan mielestä sukupolvelta toiseen siirtyvään ja rakkaudella vaalittuun esineeseen liittyvä muisto tekee sen tärkeäksi ja sielukkaaksi. Wirkkala opiskeli Taideteollisen korkeakoulun keramiikkasuunnittelun osastolla vuosina 1973-1977. Hän on edustanut Suomea Venetsian biennaalissa kahdesti, vuosina 1995 ja 2007 ja hän on saanut urallaan lukuisia tunnustuksia, kuten Ars Fennica -palkinnon vuonna 1991 ja Suomi-palkinnon vuonna 2002.