Kuntien uusi kulttuuritoimintalaki velvoittaa kuntia osallistamaan asukkaita eri tavoin ja hyvinkin erilaisin keinoin yhteiseen tekemiseen. Kunnan asukkailla tulee olla mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kunnan kulttuuritoimintaan ja sitä koskevan päätöksenteon valmisteluun. Kunnan asukkaiden oikeudesta osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan säädetään kuntalain (410/2015) 22 §:ssä. Olipa kyseessä päätöksenteko, palveluiden suunnittelu tai toiminnan kehittäminen on osallisuus ja sen huomioiminen punainen leikkaava toimintaa ohjaava lanka. Osallistuva budjetointi on toimintatapa, joka mahdollistaa kansalaisten ja palveluiden käyttäjien osallistumisen konkreettisesti palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen.

Pisimmälle mallin on vienyt Helsinki, jossa mallia toteutetaan OmaStadi-mallin kautta. Käytännössä kaupunkilaisilla on mahdollisuus ideoida, ehdottaa ja äänestää siitä, miten kaupunki käyttää 4,4, miljoonaa € vuosittain. Miten tämä demokratiainnovaatio ja toimintamalli toimii ja millaisia kokemuksia siitä on saatu? Miten mallia voisi viedä eteenpäin kulttuuripalveluissa?

KUTU Päiville “Helsingin mallia” kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden näkökulmasta tulee esittelemään Helsingin kaupungin kehittämisasiantuntija Inari Penttilä, jonka työsarkaa ovat kulttuuri ja vapaa-ajan palveluiden osallisuuden, yhteiskehittämisen, vuorovaikutuksen ja yhdenvertaisuuden strateginen kehittäminen. Penttilällä on vahva tausta osallistuvan budjetoinnin suunnittelusta ja kehittämisestä jo vuodesta 2013.

“Osallistuva budjetointi pitää sisällään lupauksen vaikuttavasta osallistumisesta, raha on väline tehdä osallistumisesta todellista ja vaikuttavaa, siksi suosittelen soveltamaan osallistuvaa budjetointia kun halutaan tehdä osallistamisesta vaikuttavaa. Osallistuva budjetointi on kuitenkin yksi vaikuttamisen väline muiden joukossa, jonka hyödyntämisessä kannattaa huolehtia siitä, että osallistumisella on tarkoitus ja tavoite. Kerron KUTU Päivillä lisää Helsingin kolmesta osallistuvan budjetoinnin prosessista ja niiden opeista Maunula-talon vuosisuunnittelussa, nuorisotyössä ja koko kaupungin laajuudessa. “ Inari Penttilä kertoo.

Asiasanat: