- Kiitos hyvästä tilinpäätöksestä kuuluu koko kaupunkiyhteisölle – sekä päättäjille että henkilöstölle. Erityisesti henkilöstö on ollut välillä tiukilla, mikä varmasti on yksi osatekijä sairauspoissaolojen suuressa määrässä. Niiden kääntäminen laskuun on henkilöstöpolitiikkamme ykköstavoite vuonna 2019, sanoo kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

Kaupunginjohtajan noin 3 minuutin video: https://youtu.be/HGYq82fbdEM

Jyväskylä on vahva kasvukeskus, työllisyys on lisääntynyt, yrittäjämyönteisyys on parantunut merkittävästi ja rakentaminen on huippuvauhdissa. Viime vuonna myös kaupungin keskeiset kehityshankkeet etenivät hyvin.

Jyväskylän kaupungin vuosikate toteutui muutettua talousarviota parempana ja oli poistojen suuruinen. Vuosi oli ylijäämäinen ja lainojen määrä laski.

Vuonna 2018 kaupungin talouden myönteinen kehitys jatkui ja talous on edelleen tasapainossa. Tilinpäätös toteutui muutettua talousarviota parempana ja antaa siten myös hyvän pohjan tämän vuoden talousarvion toteuttamiselle. Kaupungin vuosikate oli 49,1 miljoonaa euroa ja se toteutui 7,8 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Poistot ja arvonalentumiset olivat 49,1 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi niistä 100 prosenttia. Näin mitaten kaupungin tulorahoitus on tasapainossa. Tilikauden ylijäämä oli 0,3 miljoonaa euroa ja lainakanta laski 24,7 miljoonaa euroa.

- Viime vuosi oli kolmas peräkkäin, kun kaupungin talous oli kaikilla keskeisillä mittareilla mitattuna tasapainossa. Suoritus oli hyvä varsinkin, kun kuntataloudelle yleisesti vuosi 2018 oli vaikea verotulojen ennakoitua heikomman kehityksen takia. Suurten kaupunkien vertailussa Jyväskylän tilinpäätös on pääkaupunkiseudun ulkopuolisten kaupunkien vahvin, sanoo Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

Myös Jyväskylässä verotulot jäivät niukasti alle budjetin. Samoin valtionosuudet toteutuivat budjetoitua pienempinä. Näiden tulojen heikohkoa kehitystä kompensoivat maan myyntivoitot, joita kertyi 1,9 miljoonaa enemmän kuin talousarviossa ennakoitiin. Ratkaisevaa positiiviselle tulokselle oli kuitenkin se, että lähes kaikilla toimialoilla ja liikelaitoksissa menot pysyivät kurissa.

Viime vuonna tehtiin merkittäviä lisäpanostuksia erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointiin. Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen sekä lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluiden henkilöresurssi kasvoi yli 100 henkilötyövuotta.

Talouden toimintaympäristön kehitys oli lähes kaikilla tunnusluvuilla positiivista. Jyväskylän väkiluvun kasvu oli edelleen lähes prosentin ja näin Jyväskylä vahvisti asemaansa maan viiden nopeimmin kasvavan kaupunkiseudun joukossa. Suurin osa kasvusta selittyy maan sisäisellä muuttovoitolla, joka oli kaikkien aikojen suurin. Tämä kertoo kaupungin vetovoimasta.

Työttömyyden lasku jatkui koko vuoden, mutta vauhti oli jonkin verran vuotta 2017 hitaampi. Sama trendi jatkunee tänä vuonna. Sekä nuoriso- että pitkäaikaistyöttömyys laskivat myös koko vuoden. Työttömyysaste on kuitenkin edelleen liian korkea. Työttömyysprosentin painaminen kymmeneen prosenttiin on tämän valtuustokauden päätavoite ja tällä trendillä tavoitteen saavuttaminen näyttää tänä vuonna realistiselta.

Rakentamisen vauhti kiihtyi edelleen. Jyväskylään rakennettiin vuonna 2018 yli 2000 uutta asuntoa, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Rakennuslupien perusteella rakentaminen on jatkunut vahvana ainakin alkuvuoden 2019.

- Kiitos hyvästä tilinpäätöksestä kuuluu koko kaupunkiyhteisölle – sekä päättäjille että henkilöstölle. Erityisesti henkilöstö on ollut välillä tiukilla, mikä varmasti on yksi osatekijä sairauspoissaolojen suuressa määrässä. Niiden kääntäminen laskuun on henkilöstöpolitiikkamme ykköstavoite vuonna 2019, sanoo kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

Myös kuluvan vuoden talousarvio on tasapainossa. Talousarvion toteuttaminen vaatii kuluvana vuonna tarkkaa taloudenpitoa ja on erityisen tärkeää tehdä ja toteuttaa tasapainoinen talousarvio myös vuodelle 2020.

Asukasmäärän kasvu jatkuu

Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Jyväskylän väkiluku oli vuoden 2018 lopussa 141 414. Väkiluku kasvoi 1 226 henkilöllä edellisvuodesta (1 %). Väestön lisäys koostui kuntien välisestä nettomuutosta sekä nettomaahanmuutosta. Kuntien välinen nettomuuttovoitto oli 870 henkilöä. Nettomaahanmuutto, 276 henkilöä, on pysynyt viime vuoden vastaavan ajanjakson tasolla. Vuonna 2018 syntyneitä oli 1 273, kun vastaavasti vuoden aikana kuoli 1 193 henkilöä. Luonnollista väestönkasvua kertyi näin ollen 80 henkilöä. Laskusuunta oli huomattava, sillä vuoden 2017 lopussa luonnollista väestönkasvua oli vielä 321 henkilön verran. Jyväskylän seudun väkiluku kasvoi 1 197 henkilöllä edellisvuoteen verrattuna.

Vuonna 2018 Jyväskylässä valmistui 2 052 uutta asuntoa, 340 asuntoa enemmän kuin vuonna 2017. Rakennuslupia myönnettiin kaikkiaan 659. Rakennuksia myönnettiin 550 kappaletta (1 769 asuntoa, kerrosala 203 828 neliötä). Myönnettyjen asuntojen määrä laski vuoteen 2017 verrattuna 484 asunnolla, kun taas myönnetty kerrosala väheni 61 562 neliön verran.

Jyväskylän työttömyysaste oli joulukuun 2018 lopussa 12,9 %. Työttömien osuus laski 1,2 prosenttiyksikköä vuoden 2017 vastaavaan ajankohtaan nähden. Työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa 8 817, mikä on 790 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli joulukuussa 1 640 (-14,3 %) ja pitkäaikaistyöttömiä 2 050. Pitkäaikaistyöttömien määrä laski 14,5 % edellisvuoden vastaavaan aikaan. Viidentoista suurimman kaupungin vertailussa Jyväskylän työttömyysaste oli joulukuussa kolmanneksi korkein. Korkein työttömyysaste oli Joensuussa ja Lahdessa (14,3 %). Matalin puolestaan Espoossa (7,9 %), Vaasassa (8,5 %) ja Vantaalla (8,7 %).

Tilikauden ylijäämä 0,3 miljoonaa ja kaupunkikonsernin ylijäämä 9,7 miljoonaa

Vuonna 2018 kaupungin talouden myönteinen kehitys jatkui. Jyväskylän kaupungin tilinpäätös toteutui parempana kuin vuoden 2018 muutettu talousarvio ja antaa siten myös hyvän pohjan vuoden 2019 talousarvion toteuttamiselle. Kaupungin vuosikate oli 49,1 miljoonaa euroa ja vuosikate laski 18,0 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Vuosikate toteutui 2,7 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota pienempänä mutta 7,8 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Poistot ja arvonalentumiset olivat 49,1 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi niistä 100 prosenttia. Näin mitaten kaupungin tulorahoitus on tasapainossa. Tilikauden ylijäämä oli 0,3 miljoonaa euroa ja lainakanta laski 24,7 miljoonaa euroa.

Valtuustoon nähden sitovat määrärahat (toimintakate) olivat yhteenlaskettuna 651,5 miljoonaa euroa ja toteutuivat 5,6 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota heikompana ja 7,6 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Käyttötalouden toimintakulut ylittivät muutetun talousarvion 10,9 miljoonalla eurolla ja käyttötaloustulot 18,5 miljoonalla eurolla.

Käyttötalouden määräraha ylittyi kasvun ja oppimisen palveluissa 1,9 miljoonaa euroa. Kasvanut palveluntarve varhaiskasvatuksessa aiheutti henkilöstön lisärekrytointitarpeen. Myös varhaiskasva-tuksen palvelujen ostot sekä tilavuokrat ylittyivät suunnitellusta. Perusopetuksen koulujen osalta kuljetuskustannukset toteutuivat talousarviossa ennakoitua suurempina.

Käyttötalouden määräraha alittui erityisesti kaupunkirakenteen ja konsernihallinnon osalta. Kaupunkirakenteen määrärahan alitus 4,4 miljoonalla eurolla johtui pääasiassa toimintatulojen ylittymisestä. Maan myyntivoitot toteutuivat 1,9 miljoonaa euroa muutettua talousarviota suurempina. Liikenne- ja viheralueet palvelualueella katupalveluiden tuotot sekä maankäyttösopimusmaksut toteutuivat 1,6 milj. euroa arvioitua suurempina.

Toimintakulut kasvoivat

Edelliseen vuoteen verrattuna käyttötalouden toimintatuotot kasvoivat 4,1 miljoonaa euroa (1,3 %) ja toimintakulut 27,6 miljoonaa euroa (2,9 %), joten käyttötalouden toimintakate heikkeni 23,5 miljoonaa euroa (3,7 %) edellisvuodesta.

Käyttötalouden toimintatuottojen kasvu oli pääasiassa seurausta hulevesimaksutulojen sekä maankäyttösopimusmaksutuottojen kasvusta. Muuttuneen lainsäädännön johdosta kaupunki otti 1.1.2018 alkaen vastuun asemakaava-alueella hulevesien kokonaishallinnasta. Samasta ajankohdasta lukien kaupunki otti käyttöön myös julkisoikeudellisen hulevesimaksun, joka lisäsi kaupungin tuloja 2,5 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Investointihankkeisiin liittyviä maankäyttösopimustuloja kertyi 1,6 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän.

Valtuustoon nähden sitovat määrärahat (toimintakate) olivat yhteenlaskettuna 651,5 miljoonaa eu-roa ja toteutuivat 5,6 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota heikompana ja 7,6 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Käyttötalouden toimintakulut ylittivät muutetun talousarvion 10,9 miljoonalla eurolla ja käyttötaloustulot 18,5 miljoonalla eurolla.

Henkilöstön määrä kasvoi

Toimintakulujen kasvusta 13,3 miljoonaa euroa oli seurausta henkilöstömenojen kasvusta. Kaupungin henkilöstöresursseja lisättiin noin 200 henkilötyövuotta edellisvuodesta, jonka seurauksena henkilöstömenot lisääntyivät noin 7,9 miljoonaa euroa. Henkilöstöä lisättiin erityisesti varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, yhteensä noin 97 henkilötyövuotta. Henkilöstöresurssia vahvistettiin myös kotihoidossa sekä nuorten ennaltaehkäisevässä päihde- ja mielenterveyspalveluissa.

Tammikuussa 2019 maksettu ja vuoden 2018 kuluksi kirjattu tuloksellisuuteen perustuva kertaerä kasvatti kaupungin henkilöstömenoja 2,1 miljoonaa euroa. Muiden virka- ja/tai työehtosopimuksiin perustuvien sopimuskorotusten vaikutuksesta henkilöstömenot lisääntyivät myös noin 2,1 miljoonaa euroa.

Palkallisten henkilötyövuosien määrä oli vuonna 2018 Jyväskylän kaupungissa 7 124 henkilötyövuotta, josta vakituisen henkilöstön osuus oli 5 661 henkilötyövuotta (79,5 %). Kaupungin henkilötyövuosien määrä kasvoi edellisvuoteen nähden 208 henkilötyövuodella (3,0 %). Vakituisen henkilöstön osuus kasvusta oli 89 henkilötyövuotta ja sijaisten osuus 77 henkilötyövuotta. Määräaikaisen henkilöstön määrä kasvoi 42 henkilötyövuodella.

Perusturvassa vakituisen henkilöstön määrä kasvoi 13,3 henkilötyövuodella edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstösuunnitelmaa täydentäen rekrytoitiin vuoden aikana lisää henkilöstöä kotihoitoon sekä nuorten ennaltaehkäiseviin päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Myös sijaisten määrä kasvoi edellisvuoteen 44,5 henkilötyövuotta. Kasvu on ollut tasaista kaikilla perusturvan palvelualueilla vanhuspalveluita lukuun ottamatta. Vanhuspalveluissa sijaisten määrä pysyi edellisvuoden tasolla.

Kasvun ja oppimisen palveluissa henkilötyövuodet kasvoivat erityisesti vakituisen ja määräaikaisen henkilöstön osalta. Varhaiskasvatuksessa henkilöstömäärän kasvu oli yhteensä 45 henkilötyövuotta. Suurin osa kasvusta (37 htv) aiheutui uusien vakituisten henkilöien rekrytoinneista. Määräaikaisen henkilöstön määrä väheni ja sijaisia oli aiempaa enemmän. Henkilöstömäärän kasvu johtui kunnallisten varhaiskasvatuspalvelujen palveluntarpeen kasvusta.

Perusopetuksen palvelualueen henkilötyövuodet kasvoivat edellisestä vuodesta 52 henkilötyövuotta. Rekrytoinnit kohdistuivat sekä vakituiseen että määräaikaiseen henkilöstöön. Perusopetuksen koulujen osuus kasvusta oli 28,6 henkilötyövuotta. Painopiste oli määräaikaisessa henkilöstössä. Koulukäynninohjaajia lisättiin suunnitellusti 12 henkilötyövuotta. Kieli- ja kulttuuriryhmissä kasvu oli 5 henkilötyövuotta, samoin aamu- ja iltapäivätoiminnassa. Loput muutokset olivat yksittäisiä rekrytointeja kasvaneeseen oppilasmäärään perustuen. Oppilashuoltoon rekrytoitiin suunnitellusti 5 henkilötyövuotta lisää. Nuorisopalvelujen henkilömäärä kasvoi edellisestä vuodesta 10 henkilötyövuodella.

Verotulot laskivat

Verotuloja kaupungille kertyi vuonna 2018 yhteensä 513,8 miljoonaa euroa, mikä alitti talousarvion 0,9 miljoonalla eurolla. Verotulot laskivat 0,6 miljoonaa euroa (-0,1 %) edellisestä vuodesta. Kunnan tuloveron tuotto laski 1,4 miljoonaa euroa (-0,3 %) ja yhteisöverojen tuotto 1,1 miljoonaa euroa (-4,1 %). Kiinteistöveron tuotto kasvoi 1,9 miljoonaa euroa (4,0 %) edellisestä vuodesta. Kunnallisverotulojen lasku oli seurausta kilpailukykysopimuksesta, tilitysjärjestelmän vaikutuksista sekä suurista ennakonpalautuksista.

Valtionosuudet olivat 173,5 miljoonaa euroa ja ne toteutuivat lähes muutetun talousarvion mukaisina. Valtionosuuksien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 0,1 miljoonaa euroa (0,1 %).

Investoinnit kasvoivat ja lainamäärä laski edelleen

Investointien määrä oli yhteensä 67,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 kaupungin investointien määrä oli 53,2 miljoonaa euroa, joten investointien määrä kasvoi 14,3 miljoonaa euroa (26,9 %) edellisvuo-desta. Suurimmat investointikohteet olivat Kangasvuoren päiväkotikoulu (7,3 milj. euroa), Kuokkalan yhtenäiskoulu (6,4 milj. euroa), Keski-Suomen museon peruskorjaus (5,8 milj. euroa) sekä Savulahden päiväkotikoulu (5,0 milj. euroa).

Yhdyskuntatekniikkaan investoitiin 19,4 milj. euroa, josta 17,1 milj. euroa katupalveluihin, 2,1 milj. euroa viherpalveluihin ja 0,2 milj. euroa satamapalveluihin. Urheilu- ja retkeilyalueisiin investoitiin 1,5 milj. euroa. Maa- ja vesialueiden hankintoihin 6,4 milj. euroa ja irtaimeen käyttöomaisuuteen investoitiin 4,6 milj. euroa.

Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 341,1 miljoonaa euroa eli 2 412 euroa asukasta kohti. Lainakanta pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 24,7 miljoonaa euroa (197 euroa/asukas). Lainojen määrä oli siten pieni verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu lainakanta asukasta kohden oli vuoden 2018 tilinpäätöksissä 3 052 euroa.


TILINPÄÄTÖS 2018

PLUSSAT:

  • Talous toteutui ennakoitua parempana
  • Vuosikate on kattanut poistot kolmena vuonna, nyt 100 €
  • Tulos on ollut ylijäämäinen kolme vuotta, nyt 0,3 M€
  • Lainakanta on laskenut neljä vuotta, nyt - 24,7 M€
  • Myös konsernituloslaskelma oli edelleen ylijäämäinen

MIINUKSET:

  • Verotulojen määrä laski
  • Sote-uudistuksen epävarmuus

Konsernihallinto

PLUSSAT:

  • Yrityspalvelusetelin käyttöönotto
  • Kulttuuritilojen investointiselvityksen käynnistyminen
  • Kuntouttavan työtoiminnan volyymin ja vaikuttavuuden lisääntyminen

MIINUKSET:

  • Pitkäaikaistyöttömien kova ydin, ns. yli 1000 työmarkkinatuella olleiden määrä ei ole pienentynyt.

Sivistyksen toimiala

PLUSSAT:

  • Pääkirjaston uudistus eteni suunnitellusti, alakerran ja toisen kerroksen asiakastilat uusittiin. Kuokkalan lähikirjasto avattiin.
  • Ohjaamo Jyväskylä vakinaistettiin (osaksi nuorisopalveluita)
  • Valmius uuden varhaiskasvatuslain ja –suunnitelman perusteiden käyttöönottoon oli Jyväskylässä hyvä, palvelutarpeen kasvuun on saatu palkattua edelleen pätevää henkilöstöä ja henkilöstöresursointi on lain edellyttämää minimiä paremmalla tasolla.
  • Nuorisopalveluiden uusi organisaatio ja sen toiminta osana nuorten palveluiden kokonaisuutta on selkiytynyt.
  • Oppilasmäärän kasvusta huolimatta perusopetuksen opetusryhmien keskimääräinen koko ei ole kasvanut.
  • Uuden opetussuunnitelman mukaiset oppiainekohtaiset uudistukset otettiin käyttöön 8. vuosiluokalla (aiemmin käytössä luokilla 1-7). Uudistus on tuonut koulupäiviin uudenlaisia oppimiskäytänteitä, monimuotoisia oppimisympäristöjä ja muuttanut koululaisen oppimisen edistymisen arviointia.
  • Korpilahden päiväkoti otettiin käyttöön. Kuokkalan yhtenäiskoulun laajennus- ja peruskorjaus sekä Kangasvuoren ja Savulahden päiväkotikoulujen rakentaminen edistyivät suunnitellun mukaisesti.
  • Koulutilojen laajennus- ja muutostöitä tehtiin Mankolan yhtenäiskoulun, Vesangan päiväkotikoulun ja Keski-Palokan kouluilla.

MIINUKSET:

  • Päiväkotien nykyinen tilakapasiteetti on jouduttu ottamaan äärimmilleen käyttöön.
  • Lasten ja koulujen oppilaiden tunne-elämän, ajattelun ja/tai käyttäytymisen ongelmista johtuvien toimintakyvyn heikkenemisten synnyttämät haasteet päiväkotien ja koulujen henkilökunnalle. Oireiden tunnistaminen sekä hoidon, opetuksen ja tukimuotojen järjestäminen lapselle ja oppilaalle haasteellista.

Perusturvan toimiala

PLUSSAT:

  • Nuoret ovat saaneet monipuolisen avun mielenterveys- ja päihdeongelmiinsa.
  • Kotihoito saatiin viime vuoden aikana suoritetuin toimenpitein asianmukaiseksi ja valvonta-asian käsittely aluehallintovirastossa päättyi.
  • Selviämisasematoiminta käynnistyi.
  • Perusturvan toimialan palveluohjaajavalmennus lisäsi palveluiden asiakaslähtöisyyttä.
  • Kokemusasiantuntijoiden ja kehittäjäasiakkaiden käyttö lisääntyi palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä

MIINUKSET:

  • Suun terveydenhuollon hoitoon pääsy heikentyi kysynnän kasvaessa edelleen.
  • Sote-ja maakuntauudistuksen epävarmuus hidasti palveluiden ja palveluverkon pitkäjänteistä kehittämistä.
  • Pienten lasten mielenterveyden ongelmat ja käytöshäiriöt kasvattivat palvelutarpeita
  • Henkilöstökyselyiden perusteella psykososiaalinen kuormitus on kasvanut.
  • Eri ammattiryhmiin kohdistui rekrytointihaasteita.

Kaupunkirakenteen toimiala

PLUSSAT:

  • Rakentamisen suhdanne säilyi hyvänä ja asuntorakentamisen määrä sekä tontinmyynti ylitti odotukset
  • Asuntopolitiikan linjaukset ja pysäköintinormit päivitettiin ajan tasalle
  • Metsäohjelma valmistui
  • Joukkoliikenteen matkamäärät kasvoivat ja Mobiililipun käyttö kasvoi voimakkaasti
  • Sähköisten asiointipalvelujen kehitystyö onnistui ja käyttö lisääntyi merkittävästi
  • Kaupunkimallin hyödyntäminen eten Katujen korjausvelka väheni yli miljoona euroa ja korjausvelkatoimenpiteiden tehokkuus oli erinomainen

MIINUKSET:

  • Pilaantuneiden maiden, rakennusten purkujen ja purkujätteiden aiheuttamat kustannukset olivat ennakoitua suuremmat
  • Rekrytointihaasteet jatkuivat koko toimialalla

Keskeiset talousarvion liitteet
https://www3.jkl.fi/ajankohtaista/filet/tp2018_tiedoteliite.pdf

Tilinpäätös löytyy täältä
https://www.jyvaskyla.fi/talous/raportointi/tilinpaatos-2018

Lisätietoja

Kaupunginjohtaja Timo Koivisto, 014 266 1501
Talousjohtaja Ari Hirvensalo, 050 526 0443

Asiasanat: