Jyväskylässä hyvin toimivaa yksityisen varhaiskasvatuksen valvontamallia esitellään kuntien edustajille Aluehallintoviraston järjestämässä valtakunnallisessa koulutuksessa 7.3.2019 Vantaalla.

Lisätietoja:
palvelukoordinaattori Heli Arnberg, varhaiskasvatuspalvelut, puh. 014 266 7746
palvelujohtaja Tarja Ahlqvist, varhaiskasvatuspalvelut, puh. 014 266 3269 

Mallia esittelee Jyväskylän varhaiskasvatuksen palvelukoordinaattori Heli Arnberg. Esitys on osa Aluehallintoviraston järjestämää Varhaiskasvatuslaki muuttui 1.9.2018 – Vaikutukset yksityisen palvelutuotannon rekisteröintiin, valvontaan ja ohjaukseen –koulutusta. 

Jyväskylässä valvontatyötä tehdään toimivassa yhteistyössä

Jyväskylässä yksityisen varhaiskasvatuksen piirissä on 1750 lasta 35 päiväkodissa, 2 ryhmäperhepäiväkodissa ja 87 perhepäivähoitajalla. Tämä on noin 25 % kaupungin varhaiskasvatuspalvelujen kokonaisuudesta. Jyväskylän kaupungilla on valvontavastuu kaupungissa toimivista yksityisistä päiväkodeista ja –perhepäivähoitajista. Valvonta voidaan jakaa ennakoivaan, toimintavuoden aikana toteutettavaan sekä tehostettuun valvontaan sekä palveluntuottajan omavalvontaan.  

- Syyskuussa 2018 uudistunut varhaiskasvatuslaki määrittelee yksityisen palveluntuottajan ja kaupungin keskinäiset velvoitteet ja vastuut. Jyväskylässä yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelipalvelujen sääntökirjassa määritelellään kriteerit yhteistyölle. Käytännön valvontatyötä ohjaa erillinen valvontasuunnitelma, kertoo palvelukoordinaattori Heli Arnberg. 

Valvontakäynnit ovat ennakoivaa, ohjaukseen painottuvaa ja vuorovaikutuksellista valvontaa

–Jyväskylässä yksityisten perhepäivähoitajien ja –päiväkotien valvontaa toteutetaan hyvässä yhteisymmärryksessä ja yksityisiä toimijoita tavataan vuosittain useita kertoja, kertoo Heli Arnberg.

Jokaiseen yksikköön tehdään vuosittain vähintään suunnitelmassa sovitut kaksi käyntiä. 

–Valvontakäynneillä tarkistetaan muun muassa, että varhaiskasvatuksen toimintasuunnitelman mukainen laadukas varhaiskasvatus toteutuu koko päivittäisen toiminta-ajan, lapsiryhmien koko ja hoitajien määrä ovat oikeat, jokaiselle lapselle on laadittu varhaiskasvatus- tai esiopetuksen oppimissuunnitelma, henkilöstön osaaminen on ajan tasalla, toimijan sisä- ja ulkotilat täyttävät toiminnalle ja oppimisympäristölle asetut vaatimukset ja että palveluntuottaja hoitaa taloudelliset vastuunsa asianmukaisesti, luettelee Heli Arnberg.

Ohjaus, neuvonta, yhteistyö sekä palveluntuottajan omavalvonta korostuvat. Valvontakäyntien lisäksi palveluntuottajia tavataan yhteisissä info-tilaisuuksissa, pienryhmätapaamisissa, ajankohtaisissa perehdytys-, ohjaus- ja neuvontatapaamisissa sekä koulutuksissa. 

Tehostettu valvonta puuttuu epäkohtiin

Ylimääräisiä valvontakäyntejä tehdään tarvittaessa, esimerkiksi asiakkailta saadun palautteen perusteella. Asiakkaat voivat ilmoittaa toiminnassa ilmenneistä epäkohdista muun muassa Jyväskylän varhaiskasvatuksen nettisivuilta löytyvällä palautelomakkeella. Tarkastuskäynti tehdään viikon sisällä palautteen saapumisesta ja havaitut epäkohdat, sovitut toimenpiteet ja määräajat kirjataan valvontakertomukseen. 

– Valvontamme on läpinäkyvää ja se tehdään hyvässä yhteistyössä toimijoiden kanssa. Näin lisäämme tietoisuutta toiminnasta, valvonnasta ja yhdenvertaisen varhaiskasvatuksen toteutumisesta, Heli Arnberg toteaa. 

Yksityisen varhaiskasvatuksen asiakasperheet pääsevät osallistumaan varhaiskasvatuksen asiakasraatiin ja sitä kautta kehittämään toimintaa. Yksityistä varhaiskasvatusta arvioidaan vuosittain myös asiakastyytyväisyyskyselyssä kunnallisen palvelun rinnalla. 


Jyväskylässä perhe voi hakea lapselleen varhaiskasvatuspaikkaa kunnalliselta tai yksityiseltä palveluntuottajalta. Kaupunki myöntää palvelusetelin yksityisen palveluntuottajan maksuun. Jyväskylässä toimivat palvelusetelituottajaksi hyväksytyt yksityiset päiväkodit ja –perhepäivähoitajat löytyvät Jyväskylän varhaiskasvatuksen nettisivuilta. 

Jyväskylän yksityisen varhaiskasvatuksen palvelusetelipalvelujen sääntökirja