Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunta 21.2.2019 kokouksessaan päätti muun muassa suun terveydenhuollon palvelusetelistä ja terveysneuvontapalveluiden hankinnasta huumeiden käyttäjille.

Suun terveydenhuollon palveluseteli 18.3.2019 alkaen

Perusturvalautakunta päätti, että Jyväskylässä otetaan käyttöön suun terveydenhuollon palveluseteli 18.3.2019 alkaen. Samalla lautakunta päätti hyväksyä suun terveydenhuollon palvelusetelin osaksi perusturvan toimialan sääntökirjaa sekä suun terveydenhuollon palvelusetelin palvelunkuvauksen ja arvon.

Suun terveydenhuollon palveluseteleitä on tarkoitus tarjota pääsääntöisesti ruuhkahuipputilanteissa hoitoon pääsyn turvaamiseksi ja parantamiseksi. Palveluseteleitä käytetään lohkeamien hoitoon, päivystyksen jatkohoitoihin ja hammaslääkärin määrittelemiin toimenpiteisiin.

Palveluseteli myönnetään asiakkaalle kaupungin terveyskeskuksessa tehdyn hoidon tarpeen arvion perusteella. Palvelusetelin saatuaan asiakas voi hankkia hänelle myönnettyä palvelua itse valitsemaltaan kaupungin hyväksymältä palveluntuottajalta. Asiakkaan omavastuuosuus on palvelutuottajan laskuttaman hinnan ja palvelusetelin arvon välinen erotus. Tuottajalle maksetaan korvaus siitä asiakkaan käyttämästä palvelusta, johon palveluseteli on myönnetty.

Palvelusetelin arvo on esimerkiksi helpossa lohkeaman hoidossa 80 euroa ja vaativammassa lohkeaman hoidossa 120 euroa. Muiden seteleiden arvo riippuu tarvittavista toimenpiteistä.

Palveluseteleiden arvot on määritelty lähelle kaupungin omaa tuotantoa ja sitä, mitä asiakas maksaisi terveyskeskushoidosta.

Suun terveydenhuollon palveluiden tarve ja kysyntä ovat viime vuosina kasvaneet merkittävästi. Syynä on muun muassa se, että ihmiset ikääntyvät omat hampaat suussaan. Lisäksi terveyskeskuksessa annettavan hoidon kysyntä on kasvanut muun muassa sairausvakuutuskorvausten pienentyessä.

Tällä hetkellä suun terveydenhuollon palveluita tuotetaan enimmäkseen omana toimintana ja täydennetään ostopalvelulla. Vuoden 2019 talousarviossa on varattu määräraha suun terveydenhuollon palvelusetelitoimintaan.


Terveysneuvontapalvelujen hankinta huumeiden käyttäjille

Perusturvalautakunta päätti valtuuttaa perusturvan toimialan hankkimaan terveysneuvontapalvelut huumeita käyttäville Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen (Jyväskylä, Hankasalmi, Uurainen) asiakkaille ostopalveluna. Hankittava terveysneuvonta on liikkuvaa palvelua sekä käyttövälineiden vaihtopisteessä tapahtuvaa palvelua.

Jyväskylän kaupungilla on terveysneuvontapalvelusta voimassa oleva sopimus Sovatek-säätiön kanssa ja sitä jatketaan 31.8.2019 saakka määräaikaisella
hankintasopimuksella. Vuoden 2018 loppuun asti palvelua tuotettiin sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamana Visiitti-hankkeena.

Terveysneuvontapalvelut kilpailutetaan hankintalain edellyttämällä tavalla julkisena hankintana, koska se ylittää sosiaali- ja terveyspalveluille asetetun kansallisen kynnysarvon, yli 100 000 euroa vuodessa. Kilpailutus toteutetaan kevään 2019 aikana.

Terveysneuvontapalveluilla vastataan lisääntyneeseen huumeiden käyttöön. Liikkuva, matkailuautolla tarjottava terveysneuvontatyö on koettu toimivaksi matalan kynnyksen palveluksi, joka tuo palvelun lähelle asiakasta. Liikkuva terveysneuvonta tavoittaa usein ensimmäisenä säännöllisen käytön aloittamisen riskissä olevat asiakkaat. Suurin osa, 52 prosenttia liikkuvan terveysneuvonnan piirissä olevista asiakkaista on alle 30-vuotiaita.

Terveysneuvontatyö on kustannustehokasta toimintaa, jolla pystytään säästämään perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kustannuksissa.

Valtioneuvoston asetuksen mukaisesti kunnan tehtävä on huolehtia suonensisäisesti huumeita käyttävien käyttövälineiden vaihtamisesta tartuntatautien torjunnan edellyttämän tarpeen mukaan. Huumeiden käyttäjiä tulee myös muutoin ohjata ja neuvoa terveyteen liittyvissä asioissa.


Säännöllisen kotihoidon ja ympärivuorokautisen asumisen ja hoivan palvelusetelien hintojen muutos vuonna 2019

Perusturvalautakunta päätti vahvistaa ympärivuorokautisen palveluasumisen palvelusetelien arvot neljällä eri hoitoisuustasolla. Palvelusetelin vuorokausihinta määräytyy asiakkaan hoidon tarpeen perusteella. Päätöksen mukaan palveluseteleiden uudet arvot 1.3.2019 lukien ovat: 75,97 euroa; 87,20 euroa; 103,99 euroa ja 119,77 euroa vuorokaudessa.

Palveluseteleiden hintojen korotus on ympärivuorokautisessa palveluasumisessa perusteltua, jotta asiakkaiden omavastuuosuus säilyisi saman suuruisena kuin omassa toiminnassa ja ostopalveluissa.

Perusturvalautakunta päätti vahvistaa säännöllisen kotihoidon palvelusetelin arkituntihinnaksi 1.3.2019 alkaen 32,20 euroa.

Korotukset johtuvat yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksen mukaisista henkilöstön palkkojen korotuksista. Esimerkiksi palveluasumisessa henkilöstökustannukset muodostavat 70 prosenttia kuluista ja muut kustannukset 30 prosenttia.


Selonteko perusturvan toimialan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta vuonna 2018

Perusturvalautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle selonteon perusturvan toimialan sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta vuodelta 2018.

Perusturvan toimialalla riskiarviointi keskittyy merkittävimpiin ja todennäköisempiin riskeihin. Toimialan riskiarviointi on ajan tasalla, mutta keskeisimpien riskien arvioinnin lisäksi toimialan riskienhallintaa olisi mahdollista kehittää, laajentaa ja säännönmukaistaa nykyistä kattavammaksi.

Vähäisistä resursseita huolimatta perusturvan toimiala on pystynyt vuonna 2018 varautumaan keskeisimpiin toimialalla havaittuihin riskeihin kohtuullisen hyvin.
Toiminnassa ei ole toteutunut sellaisia riskejä, jotka olisivat voineet merkittävästi vaarantaa asiakasturvallisuuden. Perusturvan toimialalla ja yksittäisissä toimintayksiköissä reagoidaan poikkeustilanteisiin ja aktualisoituviin riskeihin nopealla aikataululla. Henkilöstön joustavuus ja vastuunkanto asiakkaiden huolenpidosta edesauttavat toimialaa selviytymään haasteellisista tilanteista kokonaisuutena katsoen kohtuullisen hyvin.

Merkittävimpiä tunnistettuja riskejä vuodelta 2018 perusturvassa olivat palvelutarpeen tai kustannusten ennakoimaton muutos, joka johtaa kustannusten merkittävään kasvuun; henkilöstön työhyvinvoinnin heikkeneminen ja henkilöstön saatavuusongelmat työmarkkinoilta; palveluketjun hajanaisuus ja asiakasohjaus; toimintaympäristössä tapahtuvat lainsäädäntömuutokset, jotka vaikuttavat keskeisesti palveluiden järjestämiseen sekä tietojärjestelmien yhteentoimimattomuus ja tietoliikenneongelmat.

Perusturvan toimialalla riskienhallintaa ja sisäistä valvontaan hoidetaan oman työn ohessa, mikä vaikeuttaa toiminnan pitkäjänteistä ja suunnitelmallista kehittämistä. Toimialan hallinnollinen resurssi sisäiseen valvontaan ja riskienhallintaan on melko vähäinen. Ulkoisen palveluntuotannon valvontatarve on huomattavasti kasvanut ja se edellyttää tarkoituksenmukaisen valvontaresurssin arvioimista talousarviovalmistelun yhteydessä. Perusturvan toimialan johto arvioi, että valvontatarve tulee tulevaisuudessa lisääntymään entisestään.

Tärkein tavoite vuodelle 2019 on sisäisen valvonnan yhdenmukaistaminen ja kehittäminen toimialalla. Kehitettävää perusturvan johtoryhmä näki myös sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tunnistamisen osana päivittäisiä palvelu- ja toimintaprosesseja sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asioiden säännöllisessä läpikäymisessä henkilöstön kanssa.

Sisäinen valvonta nähdään perusturvan toimialla osana jokapäiväistä esimiestyötä ja toimintaprosesseja. Henkilöstön ilmoitukset prosessien kehittämisestä otetaan vakavasti ja havaittuihin epäkohtiin tai puutteisiin reagoidaan aktiivisesti.


Perusturvan palveluseteleiden sääntökirjamuutoksen hyväksyminen Kehitysvammaisten ja autismikirjon henkilöiden asumisen tuen palvelusetelin osalta

Perusturvalautakunta päätti hyväksyä perusturvan toimialan palveluseteleiden sääntökirjaan tehdyt muutokset kehitysvammaisten ja autismikirjon henkilöiden asumisen tuen palvelusetelin osalta. Muutokset koskettavat tilapäisen asumispalvelun ja poissaoloehtojen laskutusperusteita.

Muutos tarkentaa asumispalvelun vuorokausimääritelmää tuntiperusteiseksi. Viimeinen vuorokausi käsittää pidemmän tuntirajauksen. Mikäli asiakkaan lähtöaika lähtöpäivänä pitkittyy muutamalla tunnilla, tämä ei käynnistä uutta vuorokausilaskutusperustetta. Vuorokausi on pääsääntöisesti 24 tuntia. Viimeinen laskutettava vuorokausi voi olla pituudeltaan 30 tuntia.

Poissaolojen osalta sääntökirjan tarkennus koskee palveluntuottajan raportointiin liittyvää lähtö- ja tulopäivän määritettä. Poissaoloissa asiakkaan lähtöpäiväksi merkitään päivä, jolloin asiakas on lähtenyt riippumatta siitä, mihin vuorokauden aikaan lähtö on tapahtunut. Saapumispäiväksi merkitään asiakkaan saapumispäivä riippumatta siitä, mihin vuorokauden aikaan saapuminen on tapahtunut.

Kokouksen esityslista ja liitteet ovat luettavissa pöytäkirjan julkaisuun saakka osoitteessa:
http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=7769
Materiaali on pdf-tiedostomuodossa.

Hyväksytty pöytäkirja julkaistaan Jyväskylän kaupungin verkkosivuilla keskiviikkona 27.2.2019.
http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/pk_tek_tweb.htm

Lisätietoja:
Heidi Rentola, perusturvalautakunnan puheenjohtaja, p. 0400 537 824
Ulla Kuittu, perusturvan toimialajohtaja, p. 050 353 8310