Tulevana keväänä käydään eduskuntavaalit ja erilaisten infrahankkeiden puolestapuhujat tekevät vaikuttamistyötä jo kiivaasti. Tarvitaan satsauksia, jotka laajentavat ihmisten mahdollisuuksia työllistyä. Satsauksia, jotka mahdollistavat sekä ihmisten että tavaroiden sujuvamman liikkumisen. Sellaisia satsauksia, jotka toteuttavat Suomen kunnianhimoisia ilmastotavoitteita.

Jos haluamme toteuttaa infrahankkeen, joka ei ole vain yhtä aluetta hyödyttävä, ja jonka vaikutukset ulottuvat laajalle ja hyödyttävät mahdollisimman monia suomalaisia ja elinkeinoelämää, on seuraavaan hallitusohjelmaan kirjattava pääradan korjaaminen, kehittäminen ja pullonkaulojen poistaminen niin pääkaupunkiseudulla kuin muualla. Tämä merkitsee Helsingin ja Tampereen välisen rataosuuden kehittämistä siten, että liikennöinti tällä välillä on mahdollista yhdessä tunnissa, sekä kaksoisraiteen rakentamista vilkkaasti liikennöidylle Tampereen ja Seinäjoen välille. Päärataan kytkeytyy myös merkittäviä jatkoyhteyksiä, joiden toimivuudesta pääratakokonaisuudessa tulee huolehtia siten, että kahden tunnin yhteydet Helsinkiin ovat mahdollisia. On esimerkiksi satsattava yhtenäiseen kaksoisraiteeseen Jyväskylän ja Tampereen välillä, Seinäjoen ja Vaasan välillä pitää vähentää tasoristeyksiä ja lisätä kohtauspaikkoja ja Tampereen ja Porin yhteysväli tarvitsee tasoristeysten poistoja ja muita nopeuden nostoon tähtääviä toimenpiteitä.

Pääradalle tehtävät investoinnit tarkoittavat myös sitä, että yhteydet muualle Suomeen paranevat. Siksi sen vaikutukset ovat laajat. Lisääntyvä ratakapasiteetti mahdollistaa esimerkiksi paikallisen junaliikenteen kehittymisen siellä, missä sitä ei nyt ole, tai missä tarvitaan lisäkapasiteettia.

Jos junamatkat eivät pääradalla nopeudu, ne eivät nopeudu missään. Menetämme jo nyt merkittäviä määriä rahaa pääradan osuuksien huonon kunnon tai liian vähäisen raidemäärän vuoksi. Olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että tähän ei ole enää varaa. Lisäksi nopeammat yhteydet ja junien täsmällisyys tekevät junamatkustamisesta kiinnostavamman vaihtoehdon ihmisille. Tämä tarkoittaa taas puolestaan sitä, että ihmiset voivat tehdä arjessaan ekologisempia valintoja.

Euroopan unioni on päättämässä Suomen pääradan Helsingistä Tornioon saakka nostamisesta EU:n liikenneverkkojen korkeimpaan tärkeyskategoriaan ydinverkkokäytäväksi. Se mahdollistaa Suomelle EU-rahoituksen saamisen pääradan parantamisen kustannuksiin. Päärata kytkeytyy Tornion kautta Ruotsin puolella Perämeren rantaa myötäilevään rataan, joka tulee olemaan samaa ydinverkkokäytäväkokonaisuutta Suomen pääradan kanssa. Olisi vähintäänkin erikoista, jos Suomi ei itse lähtisi ripeästi ja voimakkaasti edistämään pääradan suunnittelua.

Rautateillä - ja erityisesti pääradalla - on ollut keskeinen rooli Suomen kehityksessä. Se aikoinaan mullisti ihmisten liikkumisen, muutti Suomen teolliseksi yhteiskunnaksi ja vauhditti taloudellista kasvua. Haluamme, että päärata on mullistamassa liikkumista ja vauhdittamassa talouskasvua kestävällä tavalla myös tulevaisuudessa.

Tämän kannanoton allekirjoittajina ovat Päärata+ -alueen ja Uudenmaan maakuntien maakuntajohtajat sekä ratayhteyden kaupunginjohtajia.

Kaupungit
Hyvinkää Jyrki Mattila kaupunginjohtaja
Hämeenlinna Timo Kenakkala kaupunginjohtaja
Jyväskylä Timo Koivisto kaupunginjohtaja
Pori Aino-Maija Luukkonen kaupunginjohtaja
Riihimäki Sami Sulkko kaupunginjohtaja
Seinäjoki Jorma Rasinmäki kaupunginjohtaja
Tampere Lauri Lyly pormestari
Vaasa Tomas Häyry kaupunginjohtaja

Maakunnat
Etelä-Pohjanmaa Antti Saartenoja vs. maakuntajohtaja
Kanta-Häme Anna-Mari Ahonen maakuntajohtaja
Keski-Suomi Tapani Mattila maakuntajohtaja
Pirkanmaa Esa Halme maakuntajohtaja
Pohjanmaa Kaj Suomela maakuntajohtaja
Satakunta Asko Aro-Heinilä vt. maakuntajohtaja
Uusimaa Ossi Savolainen maakuntajohtaja

Asiasanat: