Lisätietoja

palvelujohtaja Ari Karimäki p. 014 266 4001, ari.karimaki[at]jkl.fi

Liikuntabarometri

Jyväskylän kaupungin Liikuntabarometri 2018 

Tietoykkönen Oy tuotti Jyväskylän liikuntapalveluille Liikuntabarometri-kyselyn huhti-toukokuussa 2018. Kyselyssä selvitettiin jyväskyläläisten liikuntakäyttäytymiseen liittyviä asioita sekä mielipiteitä ja toivomuksia Jyväskylän liikuntapaikoista ja –palveluista.  Kyselyyn vastasi yhteensä 900 kuntalaista,  joista 61 % vastasi puhelinhaastattelun ja 39 % web-kyselyn kautta. Vertailutietona barometrille toimii samalla kysymyksenasettelulla vuonna 2016 toteutettu kysely. Kokonaisuutena voi sanoa, että valtaosa Jyväskylän aikuisväestöstä on edelleen melko tai erittäin tyytyväisiä Jyväskylän liikuntapaikkoihin ja palveluihin.

Liikuntakäyttäytymiseltään jyväskyläläiset ovat aktiivisia, sillä valtaosa Jyväskylän aikuisväestöstä (88 %) harrastaa vapaa-ajan kuntoliikuntaa vähintään kerran viikossa. Kuntoliikunnalla tarkoitettiin vähintään 30 minuutin kertakestoista liikuntaa, jossa ainakin lievästi hengästytään tai hikoillaan.  Vapaa-ajan kuntoliikunnan määrän huomattiin vähenevän jonkin verran iän myötä.

Yleisimmin lapset liikkuvat omaehtoisesti vapaa-ajalla sekä liikunta- ja urheiluseurassa. Liikunnan harrastaminen suositusten mukaisesti vähenee selvästi lapsen kasvaessa. Kun 7-12-vuotiaina suositusten mukaisesti tytöistä liikkuu 78 % ja pojista 80 %, ovat luvut 16-17-vuotiaina enää tytöillä 20 % ja pojilla 50 %. Tyttöjen ja poikien välinen ero liikunnan harrastamisessa teini-iässä on suuri. Liikkumisen merkittävä vähentyminen siirryttäessä alakoulusta yläkouluun ja edelleen opiskeluelämään on yleinen trendi. Barometrissä asiaa tiedusteltiin lasten vanhemmilta, joten arvioluvut ovat merkittävästi myönteisemmät kuin esimerkiksi liikemittarilla toteutetuissa kyselyissä. Kuitenkin suunta on sama ja varsin huolestuttavakin.

Ohjattuun liikuntatoimintaan ilmoitti osallistuvansa reilu kolmasosa vastaajista, joista naiset osallistuivat ohjattuun liikuntaan selvästi miehiä aktiivisemmin.  Eniten käytettyjä tahoja olivat urheiluseurat ja liikuntajärjestöt ja kaupalliset liikuntayritykset. Omatoimiliikunta taas on erityisen suosittua ja aikuisväestön eniten käyttämät liikuntapaikat ovat kevyen liikenteen väylät (80 % käyttää vähintään viikottain) ja kuntoradat/ulkoilureitit/luontopolut (38 % käyttää viikottain). 65 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei käytä ollenkaan ohjatun liikunnan palveluja.

Kaupungin rooli liikuntatoimen järjestävänä tahona koetaan tärkeänä erityisesti lasten ja nuorten, koululaisten ja opiskelijoiden sekä ikääntyneiden liikuntatoiminnassa. Jyväskylän kaupungin toimenpiteisiin liikuntapalvelujen järjestämisessä ollaan melko tyytyväisiä. Alueellisesti tyytyväisimpiä kaupungin toimenpiteisiin liikuntapalvelujen järjestämisessä ollaan Halssilassa ja tyytymättömimpiä puolestaan Korpilahdella.

Tulosten pohjalta haasteeksi nouseekin kaupungin reuna-alueiden, kuten Kuohu-Vesanka alueen ja Korpilahden asukkaiden vähäisempi tyytyväisyys liikuntapalveluiden tasoon. Vastaajista osa koki, että omalla asuinalueella ei ole riittävästi liikuntapaikkoja tai ohjattua liikuntaa. Huomion arvoista on myös Tikkakoski-Nyrölän alueen asukkaiden lisääntynyt tyytyväisyys kahden vuoden takaiseen verrattuna.

Työ- ja koulumatkojen osalta vastaajista selvästi suurin osa kulkee autolla (päivittäin autolla kulkee 34 %), kun taas kävellen matka taittuu päivittäin 10 % vastaajista ja pyörällä 10 % vastaajista.