Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston talousarvioesitys vuodelle 2019.

Lisätietoja

Kaupunginjohtaja Timo Koivisto, puh. 014 266 1501
Talousjohtaja Ari Hirvensalo, puh. 050 526 0443, ari.hirvensalo[at]jkl.fi

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen taulukot
https://www.jyvaskyla.fi/sites/default/files/atoms/files/ta2019_taulukot_21102018.pdf

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys, tiedote ja kaupunginjohtajan video
https://www.jyvaskyla.fi/talous/talousarvio

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen mukaan kaupungin talous on tasapainossa myös vuonna 2019. Vuosikate on esityksen mukaan 52,2 miljoonaa ja kattaa poistot 100 %, ylijäämää syntyy 0,3 miljoonaa. Investointitaso on vahva ja lainakanta lisääntyy noin 25,1 miljoonaa euroa.  

- Vuonna 2019 Jyväskylän kaupungin talous on neljättä vuotta peräkkäin tasapainossa ja palvelujen taso pysyy edelleen hyvänä. Erityisesti panostamme lasten ja nuorten hyvinvointiin ja päihde- ja mielenterveyspalvelujen kohentamiseen lisäämällä henkilöstöresursseja. Nuorten palveluverkostoa vahvistetaan ja lisätään nuorisopalvelujen ennaltaehkäisevää toimintaa. Suurimmat rakennusinvestoinnit ovat varhaiskasvatus- ja kouluinvestointeja. Ilolla voi myös todeta, että tällä hetkellä Jyväskylässä ei ole yhtään koululuokkaa väistötiloissa sisäilmasyistä, kertoo kaupunginjohtaja Timo Koivisto.

Jyväskylä on edelleen yksi Suomen nopeimmin kasvavia kaupunkiseutuja ja rakentaminen on ollut pari vuotta maan huippua. Kasvun turvaamiseksi Jyväskylään tulee uusia asuinalueita ja täydennysrakentamisella edistetään erityisesti keskustan elinvoimaa. Hippoksen rakentaminen alkaa ensi vuonna ja myös kulttuuri-investointien kokonaissuunnitelma valmistuu. Vahvistamme Jyväskylän valtakunnallista tunnettuutta erityisesti liikuntapääkaupunkina ja opiskelijakaupunkina. Työllisyys on parantunut ja näkymät ovat edelleen valoisat, jatkaa kaupunginjohtaja Koivisto.

Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koiviston talousarvioesitys vuodelle 2019. Video: Oravamedia

Verot esitetään pidettäviksi ennallaan

Kaupunginjohtajan talousarvioesitys perustuu siihen, että kunnallis- ja kiinteistöverot pidetään ennallaan. Veroprosenteista päätetään valtuuston kokouksessa 29.10.2018.

Käyttötalouden menot kasvavat maltillisesti

Käyttötalouden menot kasvavat vuoden 2018 muutetun talousarvion tasosta 2,2 % eli 18,6 miljoonaa euroa. Liikelaitokset mukaan lukien menot kasvavat 11,9 miljoonaa euroa (1,2 %). Liikelaitoksista Työterveys Aalto –liikelaitos sekä Talouskeskus-liikelaitos lakkautetaan vuoden 2018 lopussa, jonka seurauksena kaupungin käyttötalousmenot pienenenevät 13,7 miljoonaa euroa vuoden 2018 tasosta. Vuoden 2019 alusta lukien liikelaitoksien toiminta jatkuu yhtiömuotoisena.

Uusien virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkkojen yleiskorotukset kasvattavat kaupungin toimintamenoja noin 6,3 miljoonaa euroa. Kilpailukykysopimuksen mukaisen 30 %:n lomarahaleikkauksen päättyminen vuonna 2019 kasvattaa kaupungin menoja lomapalkkavelan jaksotusten myötä noin 3,3 miljoonaa euroa.

Suurimmat menon lisäykset kohdistuvat sivistyksen toimialaan ja siellä kasvun ja oppimisen määrärahaan. Varhaiskasvatuksen palveluverkkoon ja toiminnan turvaamiseen liittyvät lisätarpeet kasvattavat määrärahan menoja noin 3,6 miljoonalla eurolla. Myös perusopetuksen lisäresurssitarpeet ja muutokset palveluverkossa lisäävät menoja 0,8 miljoonalla eurolla. Uusien avattavien päiväkotien sekä koulujen peruskorjausten ja laajennusten myötä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen vuokramenot kasvavat yhteensä 2,6 miljoonalla eurolla.
Lisäresurssointi johtuu oppilasmäärän ja päiväkoti-ikäisten lasten määrän kasvusta. Pelkästään perusopetuksessa arvioidaan olevan noin 200 lasta enemmän kuin kuluvana vuonna.

Lukiotoiminnan tukea lisätään 650 000 euroa, jolloin kaupungin tuki Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian lukiotoimintaan on vuonna 2019 yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden määrärahassa Keski-Suomen museon peruskorjauksen myötä tilavuokrat nousevat noin 0,6 miljoonaa euroa.

Perusturvan määrärahassa erikoissairaanhoidon menot laskevat 3,0 miljoona euroa vuoden 2018 talousarvion tasosta. Menot vastaavat siten Keski-Suomen sairaanhoitopiirin talousarviossa olevaa Jyväskylän kaupungin maksuosuutta vuodelle 2019.

Perheiden ennaltaehkäisevissä sosiaali- ja terveyspalveluissa vahvistetaan henkilöstöresurssia erityisesti päihde- ja mielenterveystyössä, jonka seurauksen menot lisääntyvät 1,1 miljoonaa euroa. Myös avoterveydenhuollossa, vanhuspalveluissa sekä sosiaalipalveluissa menoja lisätään kussakin noin 1,0 miljoona euroa pääasiassa henkilöstölisäysten ja ostopalvelukustannusten kasvun johdosta. Tietojärjestelmäpäivitykset Office 365 –pilvipalveluihin lisäävät perusturvan määrärahan menoja 1,0 miljoonaa euroa.

Kaupunkirakenteen määrärahassa joukkoliikenteen reittimuutokset ja paikallisliikenneterminaalin siirto aiheuttavat 0,9 miljoonan euron menojen lisäyksen vuodelle 2019.

Konsernihallinnossa menoja lisää pelastuspalveluiden maksuosuuden nousu 0,5 miljoonalla eurolla vuoden 2018 tasosta. Myös Jyväskylän kaupungin osuus verotuskustannuksista nousee 0,2 miljoonaa euroa vuodelle 2019. Kaupunkikehitysalustojen ja elinkeinohankkeiden menoja lisätään 0,3 miljoonaa euroa.

Kaupungin tulorahoitus on tasapainossa myös vuonna 2019

Taloussuunnitelmassa vuoden 2019 tavoitteeksi asetetaan 52,2 miljoonan euron vuosikate, jolloin se kattaa poistoista 100,0 prosenttia ja poistonalaisista investoinneista 77,8 prosenttia. Vuosikatteen riittävyydellä suhteessa poistoihin mitaten kaupungin tulorahoitus on siten tasapainossa talousarviovuonna 2019. Vuosi 2019 on talousarvion mukaan 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Kaupungin lainakanta kasvaa vuonna 2019 noin 25,1 miljoonalla eurolla. Kaupungin lainakanta tulee olemaan vuoden 2019 lopussa 426,8 miljoonaa euroa eli 2 988 euroa asukasta kohti.

Kunnallisveroprosentin on oletettu taloussuunnitelmassa säilyvän vuosina 2019−2021 vuoden 2018 tasolla. Suunnitelman mukaisten poistojen tasoksi arvioidaan vuonna 2019 noin 52 miljoonaa euroa. Vuosina 2020 - 2021 suunnitelman mukaisten poistojen on arvioitu nousevan noin 60 miljoonaan euroon.

Vuoden 2017 tilinpäätös osoitti yhteensä 50,6 miljoonan euron ylijäämää vuosilta 1997–2017. Vuoden 2018 tilinpäätöksen ennakoidaan muodostuvan 10,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi ja vuoden 2019 ylijäämäksi arvioidaan 0,3 miljoonaa euroa. Kaupungilla ei ole vuonna 2019 kuntalain mukaista taloussuunnitelmassa katettavaa alijäämää, mikäli vuodet 2018 ja 2019 toteutuvat arvioiden mukaisesti.

Kumulatiiviseksi ylijäämäksi vuodelle 2019 arvioidaan 40,8 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelman mukaan talous pysyy tasapainossa ja tulevina vuosina ei synny merkittäviä alijäämiä.

Suurimmat investoinnit tehdään Savulahteen, Kuokkalaan ja Keljonkankaalle

Kaupungin investointimenot ovat yhteensä 83,3 miljoonaa euroa. Investointimenot ovat 0,3 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2018 ja 30,1 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2017. Investoinneista 30,4 miljoonaa euroa kohdistuu talonrakennukseen. Talonrakennuksen investointitaso on sama kuin kahtena edellisenä vuonna.

Kaupungin investointibudjetin ulkopuoliset hankkeet mukaan lukien vuoden 2019 investointien yhteismäärä on 95,4 miljoonaa euroa. Vuokra- ja muissa talonrakennushankkeissa investoinnit lisääntyvät 1,3 miljoonaa euroa vuoden 2018 tasosta.

Maa- ja vesialueiden hankintaan on varattu 6,0 miljoonaa euroa ja hankinta on pidetty siten vuoden 2018 tasolla. Summa käytetään maanhankintaan tulevaisuuden tonttitarjonnan turvaamiseksi maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti. Maan ostomäärärahalla rahoitetaan raakamaan hankinnan lisäksi rakennettujen kiinteistöjen hankinta, tonttien esirakentaminen, rakennusten purkukulut sekä kaupungin kiinteistöjen liittymämaksut.

Irtaimen käyttöomaisuuden hankintaan varataan 8,2 miljoonaa euroa, josta suurimpia yksittäisiä eriä ovat Kuokkalan yhtenäiskoulun (0,9 milj. euroa), Mankolan yhtenäiskoulun laajennusosan (0,5 milj. euroa) sekä Savulahden päiväkoti-koulun (0,5 milj. euroa) ensikertainen kalustaminen sekä Keski-Suomen museon peruskorjaus, perusnäyttely ja Pienmäen talomuseon uunin muuraaminen (0,9 milj. euroa)

Yhdyskuntarakentamisen investointeihin varataan yhteensä 22,3 miljoonaa euroa. Maankäyttösopimustulot kattavat menoista 3,4 miljoonaa euroa. Alustava kunnallistekniikan investointien erittely on esitetty erillisissä taulukoissa. Tämän lisäksi urheilu- ja retkeilyalueisiin investoidaan 4,1 miljoonaa euroa, josta Hippos 2020 –hankkeen valmisteluun liittyvät väistöliikuntapaikkojen rakentamiskustannukset ovat 2,2 miljoonaa euroa.

Suurimpia talonrakennusinvestointikohteita ovat Savulahden päiväkotikoulu (8,4 milj. euroa vuodelle 2019), Keljonkankaan yhtenäiskoulu (6,0 milj. euroa vuodelle 2019) sekä Kuokkalan yhtenäiskoulu (yhteensä 5,3 milj. euroa vuodelle 2019).

Jyväskylän asukasmäärän kasvu jatkuu

Kaupungin väkiluku on kasvanut 2000-luvulla keskimäärin 1 392 asukkaan vuosivauhdilla kasvun ollessa 2000 -luvulla suhteellisesti suurten kaupunkien neljänneksi nopeinta. Kehitys näyttää myös jatkuvan samanlaisena väestön keskittyessä suuriin kaupunkeihin. Jyväskylän virallinen asukasluku oli vuoden 2017 lopussa 140 188. Vuonna 2017 kaupungin väestönlisäys oli 1 338 henkilöä. Väestönmuutosten ennakkotiedon mukaan vuoden 2018 elokuussa jyväskyläläisiä oli 140 812 eli alkuvuodesta väestö on kasvanut 624 henkilöllä. Jyväskylän kaupungin oman väestöennusteen mukaan väkiluku olisi vuoden 2018 lopussa 141 500 ja vuonna 2019 143 000.

Jyväskylän väestömäärä kasvaa sekä luonnollisen väestönlisäyksen että kokonaisnettomuuton myötä. Jyväskylä on kokonaisuudessaan muuttovoittoinen kunta. Muuttovoitto koostuu 15–24-vuotiaiden ikäryhmästä eli opiskelijaikäluokasta. Vuonna 2017 Jyväskylän nettomuuttovoitto oli 1 127 asukasta, mikä oli 78,5 % koko väestömäärän kasvusta. 0–6-vuotiaiden määrä on viime vuosina kääntynyt hienoiseen laskuun. Vuonna 2017 0–6-vuotiaita oli 242 vähemmän kuin edellisenä vuonna ja ennusteen mukaan määrä vähenee edelleen. Alakouluikäisten määrä puolestaan on kasvanut koko 2010-luvun. Heidän määränsä on noussut vuodesta 2010 lähes 1 400:llä. Vuonna 2017 alakouluikäisiä oli noin 9 100 ja määrä nousi 182 henkilöllä vuoden takaisesta. Yli 65-vuotiaiden määrä on kasvanut noin 4% vuosittain koko 2010-luvun. Vuoden 2017 lopussa yli 65-vuotiaita kaupunkilaisia oli 24 806 ja heidän osuutensa koko kaupunkiväestöstä oli 17,7 %. Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Taloudellinen huoltosuhde kuvaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on kutakin työllistä kohden. Vuonna 2016 taloudellinen huoltosuhde oli Jyväskylässä 1,44. Luku on hieman suurten kaupunkien keskiarvon yläpuolella. Lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä suurten kaupunkien keskitasoa.

Työttömyys on laskenut Jyväskylässä vuoden 2015 lopusta lähtien. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan elokuun 2018 lopulla Jyväskylässä oli 8 230 työtöntä. Työttömien määrä laski vuoden takaisesta 10,3 % (943 henkilöä). Työttömyysaste oli elokuussa tasan 12 %. Laskua edellisvuoden vastaavaan aikaan kertyi 1,5 prosenttiyksikköä. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä laski 5,6 % (94 henkilöä) vuoden takaisesta. Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtä jaksoisesti työttömänä olleiden määrässä laskua oli 29,6 % vuoden takaiseen.

Talousarvioesityksen jatkokäsittely

Kaupunginjohtajan talousarvioesityksen käsittely jatkuu kaupunginvaltuuston lähetekeskustelulla 29.10., jolloin valtuusto päättää myös ensi vuoden veroista. Kaupunginhallitus tekee oman esityksensä seminaarissa 8.11.2018 ja kaupunginvaltuusto päättää talousarviosta 26.11.2018.


Plussat ja miinukset

Konsernihallinto

Plussat:

  • Koko kaupunkiorganisaatiossa otetaan käyttöön Office 365 –pilvipalvelut, joka mahdollistaa nykyaikaiset, tietoturvalliset työasemaympäristöt, tuen liikkuvalle työlle sekä asiakirjojen ja verkkotyötilojen käytön ajasta, paikasta ja päätelaitteesta riippumatta.

Miinukset:

  • Työttömyyden pienenemisestä huolimatta työmarkkinatuen kuntaosuus laskee viiveellä, koska vaikeasti työllistyvien (yli 1000 päivää) määrässä tapahtuu hitaasti muutoksia.

Perusturvapalvelut

Plussat:

  • Nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin syksyllä 2018 lisätyt henkilöstöresurssit turvataan.
  • Hoitotarvikkeiden ja apuvälineiden kasvaviin tarpeisiin on lisätty rahoitusta.
  • Terveyskeskussairaaloiden hoitajaresurssien lisäyksillä voidaan muun muassa kehittää saattohoitoa.
  • Vanhuspalveluiden kotiutustiimin henkilöstölisäyksillä vastataan paremmin asiakkaiden palvelutarpeisiin.
  • Sijaismaksajaohjelma parantaa henkilökohtaisen avun asiakkaiden palvelua vammaispalveluissa.

Miinukset:

  • Suolistosyöpäseulonnan pilotointia ei ole mahdollista aloittaa vuonna 2019.
  • Lastensuojelussa ostopalveluiden käyttöä joudutaan rajaamaan ja odotusajat palveluihin pitenevät.
  • Lasten ja perheiden varhaisen tuen palveluita ei kyetä lisäämään riittävästi.
  • Maksutonta ehkäisyä ei ole mahdollista laajentaa 20-vuotiaiden ikäryhmästä 21-vuotiaisiin.
  • Päihteitä käyttävien asunnottomien tila ja ohjaajaresurssi kaupunkikeskustassa ei mahdollistu.

Sivistyspalvelut

Plussat

  • Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen osalta pystytään vastaamaan kasvavaan palveluntarpeeseen.
  • Uusien päiväkotikoulujen ja yhtenäiskoulujen valmistuminen mahdollistaa opinpolun jatkumisen ja monipuoliset työtavat sekä opetusmenetelmät uudenlaisissa oppimisympäristöissä.
  • Varhaiskasvatuksen varahenkilöstön lisäys takaa riittävän lakisääteisen henkilöstön lapsiryhmissä, vaikuttaa työyhteisöjen toimintaedellytyksiin ja henkilöstön työhyvinvointiin.
  • Koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut saadaan vastaamaan lainsäädännön edellyttämää tasoa.
  • Uudistunut Keski-Suomen museo avataan syksyllä 2019.
  • Nuorten palveluverkostoa vahvistetaan vakinaistaen Ohjaamo-toiminta ja nuorisopalvelujen ennaltaehkäisevää toimintaa lisätään.

Miinukset

  • Opetuksen ICT –toimintasuunnitelman tavoitteet eivät toteudu täysimääräisenä
  • Oppilaskohtainen oppimateriaalikulu pysyy edelleen matalana verrattuna koko maan keskiarvoon.

Kaupunkirakennepalvelut

Plussat

  • Talousarvion puitteissa pystytään pääosin säilyttämään palveluiden nykyinen taso.
  • Katuinfran korjausvelan kasvua pystytään hillitsemään.
  • Tarvittavat kunnallistekniikan investoinnit voidaan rahoittaa.
  • Keskusta – Lutakko yhteyden suunnittelu aloitetaan.

Miinukset

  • Joukkoliikenteen liput ovat verrokkikaupunkeja kalliimpia.