Esityslistan verkkojulkaisu on luettavissa kaupungin sivuilta osoitteesta: http://julkinen.jkl.fi:8082/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=6840

Lisätietoja

kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Juha Suonperä, 045 2668089
kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Eila Tiainen, 050 5120353
kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 014 266 1501

Jyväskylän kaupungin talous- ja henkilöstöhallinnon palvelujen järjestäminen valtuustoon

Osana sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua käynnistivät Jyväskylän kaupunki, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri ja Keski-Suomen maakuntavalmistelu yhteisen selvityksen talous- ja palkkahallinnon palvelujen järjestämisestä. Selvityksen tavoitteena on ollut yhteisen yhtiön muodostaminen valtakunnallisen toimijan kanssa, moderneja järjestelmiä ja talous- ja henkilöstöhallinnon erityisosaamista hyödyntäen.

Talouskeskuksen nykyisissä talous- ja palkkahallinnon palveluissa ja niihin liittyvissä sovelluspalveluissa työskentelee noin 65 henkilöä ja liikevaihto on vuonna 2018 noin 5,3 miljoonaa euroa.

Jyväskylän kaupunki tulisi omistamaan 31 prosenttia alueellisesta tytäryhtiöstä Monetra Keski-Suomi Oy:stä ja osakassopimuksessa sitoutuisi hankkimaan palvelut yhtiöltä vähintään viideksi vuodeksi. Monetra Keski-Suomi Oy:n asiakkaita ovat ensi vaiheessa Jyväskylän kaupunki ja Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, jonka osakkeet siirtyvät sote- ja maakuntauudistuksen toteutuessa maakunnalle. Jos sote- ja maakuntauudistus ei toteudu, jää yhtiö Jyväskylän kaupungin, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Monetra Oy:n yhteiseksi yhtiöksi. Keski-Suomen muut kunnat ovat myöhemmässä vaiheessa myös tervetulleita käyttämään yhtiön palveluita omistaja-asiakkaina.

Nykyisen Talouskeskus-liikelaitoksen henkilöstö siirtyy alueyhtiöön työsopimuslain ja viranhaltijalain liikkeenluovutusta koskevien säännösten mukaisesti.

Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää seuraavaa:
- Osakkeiden hankintaan vuodelle 2018 varattua 200 000 euron määrärahaa korotetaan 300 000 eurolla yhteensä 500 000 euroon.
- Talouskeskus-liikelaitos lakkautetaan tilikauden 2018 päättyessä 31.12.2018. Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että konsernijaoston päätökset ovat ehdollisia ja ne pannaan täytäntöön, mikäli kaupunginvaltuusto päättää asiasta esitetyn mukaisesti.

Hyvinvointikertomus 2017 (hyvinvointisuunnitelman 2017-2020 seuranta) valtuustoon

Terveydenhuoltolaki edellyttää kuntia raportoimaan valtuustolle vuosittain kuntalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista sekä niitä edistävistä toimenpiteistä. Tämän lisäksi valtuustolle on laadittava kerran valtuustokaudessa laajempi hyvinvointikertomus, joka sisältää hyvinvointisuunnitelman.

Hyvinvointikertomuksenperusteella voidaan todeta mm. että nuorempien lasten osalta voidaan todeta, että alakouluikäisten kokonaisvaltainen hyvinvointi on koko maata paremmalla tasolla. Kouluterveyskyselyn mukaan positiivista on, että yksinäisyys ja kiusaaminen ovat vähentyneet. Myös alkoholin ja tupakkatuotteiden käyttö on vähentynyt jonkin verran. Huolta aiheuttaa vastaavasti ylipainon ja ahdistuneisuuden lisääntyminen.

Nuorten tilanne herättää edelleen huolta. Vaikka myös nuorten alkoholin ja tupakkatuotteiden käyttö on kokonaisuudessaan laskenut, on nuuskan ja huumeiden käyttö lisääntynyt. Myös mielenterveyden pulmat näkyvät mm. kouluterveyskyselyn tuloksissa. Kiireellisten huostaanottojen määrä on kasvanut erityisesti yli 15- vuotiaiden osalta. Yläkouluikäisten osalta kiusaaminen on jonkin verran lisääntynyt ja se on muuttunut fyysisemmäksi.
Muiden ikäryhmien osalta ei saatavilla olevien tilastotietojen perusteella ole tapahtunut merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna.

Kaikki hyvinvointisuunnitelmaan kirjatut toimenpiteet ovat käynnistyneet. Keskeisinä toimenpiteinä voidaan mainita nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämisprosessi, jossa tavoitteena on luoda yhteinen, kynnyksetön toimintakulttuuri, jossa nuorten kohtaaminen ja osallisuus toteutuu. Palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta pyritään parantamaan tuomalla palveluja saman katon alle, laajentamalla palveluaikoja ja jalkautumalla sinne, missä nuoret liikkuvat. Nuorten palveluihin kuten nuorisovastaanottoon, Nuorten aikuisten palvelukeskukseen, Ohjaamoon ja koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon on myös lisätty henkilöresursseja.
Osallisuutta on vahvistettu mm. asiakasraati- ja vertaistoimintaa vahvistamalla sekä kokemusasiantuntijatoimintaa lisäämällä. Päätöksentekoon liittyen vaikutusten ennakkoarviointeja on ryhdytty tekemään ja vuoropuhelua asukkaiden ja päätöksentekijöiden kanssa on lisätty esim. päättäjien iltakahvitilaisuuksissa.

Toiminnan kehittäminen jatkuu myös hankkeiden ja ohjelmien kautta kuten liikkuva koulu ja varhaiskasvatus, Kouta-hanke, Liikunta laturi ja Liikunta veturi –
toiminta, Kukoistava kotihoito, KymppiR 2018 –ohjelma, AVOin kaupunkiympäristö Jyväskylässä, Jyväskylän kaupungin liikuntapaikkaohjelma, osallisuusohjelma ja kotouttamisohjelma.

Toiminnan etenemistä seurataan vuosittain ja toiminnan vaikutuksia arvioidaan valtuustokausittain.

Kaupunginhallitus hyväksyi hyvinvointikertomukseen 2017 liittyvästä hyvinvointisuunnitelmasta 2017-2020 tehdyn seurannan ja esittää kaupunginvaltuustolle, että se merkitsee asian tiedoksi.

Keljonkankaan yhtenäiskoulun hankesuunnitelma valtuustoon

Uuteen Keljonkankaan yhtenäiskouluun sijoittuu vuosiluokat 5-9, nuorisotilat, kaupunginkirjaston Keljonkankaan toimipiste sekä oppilas- ja hammashuolto. Opetusta järjestetään noin 640 oppilaalle. Rakennuksessa työskentelee noin 75 henkilöä.

Tavoitteena on suunnitella rakennukseen erilaisiin oppimistilanteisiin mukautuvia ja muunneltavia tiloja, joissa on paikkoja työskentelylle erikokoisissa ryhmissä, pareittain ja itsenäisesti. Oppimisympäristöjen tulee tarjota mahdollisuuksia monipuoliseen, eri näkökulmista ja eri keinoin tapahtuvaan opiskelu- ja oppimisprosessiin. Suunnitteluratkaisulla halutaan mahdollistaa tilojen soveltuvuus eri toimintojen käyttöön sekä tarvittaessa muuttaa tilojen käyttötarkoitus helposti ja edullisesti.

Yhtenäiskoulusta on tarkoitus tulla Keljonkankaan aluekeskuksen identiteettiä vahvistava ja arkkitehtuuriltaan korkeatasoinen tunnisterakennus, joka osaltaan muodostaa kaupunkimaisen sisääntulon Keljonkankaan keskustaan.

Koulun ympäristön liikennejärjestelyjä muutetaan ajoneuvoliikenteen sujuvuuden, liittymien toimivuuden, liikenteen turvallisuuden varmistamiseksi sekä liikennemelun alentamiseksi.

Hankkeen tavoitehintalaskelman mukainen laajuus on 9 395 brm2 ja kustannusarvio 23 290 000 € (alv 0 %) hintatasossa 91,2/6.2018. Yhtenäiskoulun toiminnan on tarkoitus alkaa elokuussa 2021.

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että Keljonkankaan yhtenäiskoulun hankesuunnitelma 4.6.2018 ja sen kustannusarvio 23 290 000 € (alv 0 %) hintatasossa 91,2/6.2018 hyväksytään.

Vapaudenkatu 79 asemakaavan muutos valtuustoon

Kaavamuutos mahdollistaa keskustassa sijaitsevan tontin täydennysrakentamisen ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen suojelun. Kaavassa kokeillaan autopaikkojen määrän vähentämistä yhteiskäyttöautoilua hyödyntämällä.

Kaavaan liittyvää aineistoa on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla osoitteessa
http://www3.jkl.fi/kaavoitus/kaava.php/id/977.

Kaupunginhallitus päätti ehdottaa, että kaupunginvaltuusto hyväksyy asemakaavan muutosehdotuksen 7.2.2018 tarkistetussa muodossa.

Eron myöntäminen Juhana Lallille käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä ja uuden lautamiehen valinta

Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Juhana Lallille eron käräjäoikeuden lautamiehen tehtävästä ja valitsee hänen tilalleen lautamiehen jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Ikääntyvien yliopiston edustajan varajäsenen muutos vanhusneuvostossa

Kaupunginhallitus päätti myöntää eron Sirkka Kokkoselle vanhusneuvoston varajäsenen tehtävästä.
Kaupunginhallitus päätti Ikääntyvien yliopiston esityksen mukaisesti nimetä vanhusneuvoston uudeksi varajäseneksi Liisa Kirveskankaan neuvoston jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

Antti Törmälän (Vihr.) ym. valtuutettujen valtuustoaloite hyvinvoivat kylät edellyttävät toimivia kulkuyhteyksiä – myös pohjoiseen Jyväskylään

Antti Törmälän ja 60 valtuutetun allekirjoittamassa aloitteessa esitetään uusien kulkuyhteyksien kehittämistä Tikkakosken ja Puuppolan sekä Puuppolan ja Palokan välisiä työ- ja koulumatka- sekä virkistyspyöräilyä varten. Puuttuvat kevyenliikenteenväylät aiheuttavat mutkaisilla ja mäkisillä teillä vaaratilanteita.

Vastauksessa todetaan mm., että valtuustoaloitteen jättämisen (30.10.2017) jälkeen tilanne on muuttunut Kirri - Tikkakoski moottoritien rakentamispäätöksen vuoksi. Kirri – Tikkakoski moottoritien tiesuunnitelmassa esitetään rakennettavaksi noin 24 kilometriä uusia jalankulku- ja pyöräteitä.

Kaupunginhallitus saattaa esitetyn selvityksen tiedoksi kaupunginvaltuustolle ja ehdottaa, että se toteaa valtuustoaloitteen johdosta suoritetut toimet riittäviksi.

Asiasanat: