Sivistys 2018

Toiminnassa ja taloudessa tapahtuneet olennaiset muutokset

Kasvun ja oppimisen hallinto ja yhteiset palvelut

Kasvun ja oppimisen hallinnon ja yhteisten palvelujen kokonaisuuteen kuuluvat palveluohjaus- ja kehittämisyksikkö, koko toimialan hallinnolliset palvelut, perusopetuksen hankkeet sekä konsernihallinnon vyörytyserät. 

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palvelualueilla aloitti kaksi uutta palvelujohtajaa. Pedagoginen asiantuntija ja oppimisen tuen asiantuntija aloittivat Kasvun ja oppimisen palveluissa syksyllä 2018. Oppimisen tuen asiantuntijan rekrytointi mahdollisti oppimisen tuen rakenteiden ja toimintamallien selvitystyön käynnistymisen syksyllä 2018. Selvityksen perusteella laaditaan oppimisen tuen kehittämissuunnitelma. 

Pedagoginen asiantuntija vastaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kehittämistyöstä ja osaamisen kehittämisen suunnittelutyöstä, koordinoi opetussuunnitelmatyötä sekä kasvun ja oppimisen hankkeita. Oppimisen tuen asiantuntijan tehtäviin puolestaan kuuluu tuen palvelujen kehittäminen ja koordinointi sekä kolmiportaisen tuen toimintatapojen kehittäminen opetussuunnitelman edellyttämällä tavalla.

Palveluohjaus- ja kehittämisyksikön tiimiorganisaation muutosta valmisteltiin syksyn 2018 aikana. Palveluohjauksessa on näkynyt erityisesti varhaiskasvatusta tarvitsevien lasten määrän suuri kasvu ja vaihtuvat palveluntarpeet, mikä on vaikuttanut päiväkotitilojen käyttöön ja määrään sekä tarpeeseen rekrytoida lisää henkilöstöä.

Sivistyslautakunnassa hyväksyttiin yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen sääntökirja (24.10.2018). Perhepäivähoidon kehittämishanketta on edistetty rekrytoimalla varahenkilö ja varahoitoon soveltuvia tiloja etsitään. 

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toimintakulttuurin kehittämistä uusien opetussuunnitelmien mukaiseksi on tehty hankerahoituksen avulla. Kohdennettua hankerahaa on saatu mm. opettajien täydennyskoulutukseen, pedagogiikan uudistumista ja opetuksen digitalisaation edistämistä tukevaan tutoropettajatoimintaan, liikunnan lisäämiseen lasten ja nuorten arkeen, monipuolisten työtapojen, koulun kerhotoiminnan sekä kielikylpytoiminnan kehittämiseen ja koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen.

Varhaiskasvatuspalvelut

Jyväskyläläisten lasten varhaiskasvatukseen osallistumisprosentti oli 71,5 prosenttia ja kotihoidontuen piirissä oli 22,1 prosenttia lapsista. Uusi Korpilahden päiväkoti aloitti toimintansa lokakuun alussa. Kangasvuoren ja Savulahden päiväkotien rakentaminen jatkui. Kuokkalan (Polttolinja), Mannilan sekä Taikalampun päiväkotien yhteyteen otettiin käyttöön lisätiloja uusia lapsiryhmiä varten. Haukkamäen päiväkodin yhteydessä oleva viipalerakennus jatkoi edelleen käytössä. Hoitopaikkoja lisättiin useissa päiväkodeissa tekemällä muutostöitä ja rekrytoimalla lisää henkilökuntaa.

Uusi varhaiskasvatuslaki tuli voimaan 1.9.2018 ja opetushallitus antoi määräyksen uusista varhaiskasvatussuunnitelman perusteista 19.12.2018. Uuden lainsäädännön myötä kiinnitetään huomiota aikaisempaa enemmän esimerkiksi lapsen edun ensisijaisuuteen, pedagogiikan kehittämiseen, kiusaamisen ehkäisyyn ja ruokakasvatukseen. Paikallinen varhaiskasvatussuunnitelma päivitetään kevään 2019 aikana. 

Talousarviovalmistelun 2019 yhteydessä tehtiin lapsivaikutusten arviointi liittyen subjektiiviseen varhaiskasvatusoikeuteen. Valmistelutyössä käsiteltiin myös varhaiskasvatuksen palveluverkkoa, kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen liite 5:n muutoksia, hoitoaikaperusteista maksujärjestelmää, palvelusetelin hintaa sekä 5-vuotiaiden maksuttomuuskokeilua. 

Kunnallisten ja yksityisten varhaiskasvatuspalvelujen asiakasperheet, yksityisten palvelujen tuottajat ja kunnallisten varhaiskasvatuspalvelujen henkilöstö arvioivat keväällä 2018 lapsen varhaiskasvatussuunnitelman mukaista toimintaa, vanhempien osallisuuden toteutumista ja varhaiskasvatuksen aloittamiseen liittyviä asioita. Huoltajilta kysyttiin myös heidän näkemyksiään varhaiskasvatuksen asiakasraadista, hoitoaikaperusteisesta asiakasmaksusta sekä subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden rajaamisesta. Kysymykset liittyivät paitsi huoltajien näkemyksiin kyseisten asioiden senhetkisestä laadusta, myös näkemyksiin niiden kehittämisestä. Varhaiskasvatuspalveluja arvioi 1 516 huoltajaa. He antoivat kouluarvosanaksi kunnallisista palveluista 8,86 ja yksityisistä palveluista 9,12.

Perusopetuspalvelut

Perusopetuksen palvelualueen kokonaisuuteen kuuluvat perusopetuksen koulut, aamu- ja iltapäivätoiminta, oppilashuolto, nuorisopalvelut sekä näiden yhteiset palvelut. 

Vuoden 2018 lopussa peruskouluikäisiä kaupungin omissa kouluissa oli yhteensä 12 314. Oppilasmäärät kasvoivat vuoden aikana yhteensä 245 oppilaalla, mikä oli arvioidun ennusteen mukainen. 

Uuden opetussuunnitelman mukaiset oppiainekohtaiset uudistukset otettiin käyttöön 1.8.2018 vuosiluokalla kahdeksan (8.). Oppiainekohtainen uudistus koski ensimmäisessä vaiheessa lukuvuonna 2016–17 vuosiluokkia 1–6 ja toisessa vaiheessa lukuvuonna 2017–18 vuosiluokkaa seitsemän (7.) Oppiainekohtaiset uudistukset yhdeksännen (9.) vuosiluokan osalta otetaan käyttöön lukuvuonna 2019–2020. Uudistus on tuonut koulupäiviin uudenlaisia oppimiskäytänteitä, monimuotoisia oppimisympäristöjä, muuttanut koululaisen oppimisen edistymisen arviointia sekä vahvistanut ja varhentanut vieraan kielen oppimista. Jyväskylässä perusopetuksen opetussuunnitelmasta johdetut toiminnan kärjet ovat erityisesti koululaisen hyvinvoinnin edistäminen, tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen sekä osallisuuden ja kestävän tulevaisuuden rakentaminen. Koulut ovat laatineet toimintasuunnitelmat, joissa koulujen on edellytetty kuvaavan toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi sekä arvioimiseksi.  

Opetussuunnitelmatyö jatkui oppimisen arvioinnin osalta edelleen vuonna 2018. Jyväskylässä on kehitetty oppilasarviointia perusopetuksen opetussuunnitelman kuvaaman arviointikulttuurin pohjalta. Syyslukukaudella 2018 Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (OVTES) mukaiset opettajatyöpäivät kohdennettiin oppimisen arviointimenetelmien ja arviointikulttuuriin perehdyttämiseen. Opetussuunnitelman mukanaan tuomat muutokset vaativat opettajien pedagogisen osaamisen kehittämistä. Tämä toteutui opettajatyöpäivien koulutusten lisäksi myös hankerahoituksen avulla (esim. digi-tutor, Liikkuva koulu ja varjostustoiminta). 

Syksyllä 2018 perusopetuksessa käynnistettiin selvitystyö harrastustoiminnan ja koulunkäynnin joustavien ratkaisujen löytämiseksi. Tavoitteena on luoda perusopetukseen rakenteita, jotka tukevat oppilaiden tavoitteellista urheilutoimintaa sekä mahdollistavat koulupäivän sisään rakennettavat harrastusjaksot. Joustavia koulupäiväratkaisuja kokeillaan yksittäisillä kouluilla vuoden 2019 aikana. 

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa tuotettiin kasvun ja oppimisen palvelujen omana toimintana ja avustussopimuksin paleluntuottajaverkoston toteuttamana (Jyväskylän setlementti, Turvallinen iltapäivä, Torppis ry, FCV Suomen nuorisoseurat ry sekä Steiner- ja Kristillinen koulu). Palvelut kohdentuivat ensisijaisesti 1–2 luokkien oppilaille sekä erityisen tuen päätöksen 3-5 luokkien oppilaille. Palvelun piirissä oli noin 1 400 oppilasta. Sivistyslautakunta päätti tammikuussa 2018 aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujärjestelmän kehittämisestä siten, että pienituloisten perheiden lasten iltapäivätoiminnan asiakasmaksuja alennettiin. Vaativien erityisen tuen päätöksen oppilaiden iltapäivätoiminnan järjestäminen ns. VERTTI-toiminta on osa perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa. Palveluiden tarve kasvoi hieman arvioidusta (90 oppilasta) ollen vuonna 2018 noin 100 oppilasta.

Perusopetuksessa talouden- ja toiminnanohjausta kehitettiin vuoden 2018 aikana edelleen rehtoreiden kanssa. Resurssinjakoa edeltävissä rehtorikokouksissa käytiin läpi koulujen suunnitelmia resurssin käytöstä ja erilaisten pedagogisten ratkaisujen talousvaikutuksia. Resurssinjaossa keväällä 2018 käytettiin talouden ja toiminnanohjauksen järjestelmää (SPB), jossa johdon työkalua käyttäen koulun opetusresurssit määritettiin euroina. 

Kouluverkkoselvityksen päivittäminen eteni huomioiden erityisesti yläkouluikäisten määrän lisääntyminen tulevina vuosina ja kasvun keskittyminen muutamalle kasvualueelle Jyväskylässä. Kuokkalan yhtenäiskoulun laajennus- ja peruskorjaus sekä Kangasvuoren ja Savulahden päiväkotikoulujen rakentaminen edistyivät suunnitellun mukaisesti. Koulutilojen laajennus- ja muutostöitä tehtiin Mankolan yhtenäiskoulun, Vesangan päiväkotikoulun ja Keski-Palokan kouluilla vuonna 2018. Keljonkankaan yhtenäiskoulun suunnittelu käynnistyi ja Kortepohjan päiväkotikoulun tarvesuunnittelu aloitettiin.

Oppilashuolto

Vuoden alusta rekrytoitiin esi- ja perusopetukseen kaksi kuraattoria ja yksi koulupsykologi lisää. Lisäksi toiselle asteelle rekrytoitiin yksi kuraattori ja yksi koulupsykologi. Ammatillisen koulutuksen reformin johdosta opiskeluhuoltopalveluiden piirissä olevien opiskelijoiden määrä lisääntyi kuitenkin vuoden 2018 alusta noin 1000:lla, joten aitoa resurssin lisääntymistä ei toisella asteella vuonna 2018 tapahtunut. Näiden lisäysten avulla vastattiin lakisääteisten aikarajojen ylittymiseen (opiskelijat eivät olleet päässeet 2-7 päivässä vastaanotolle) opiskeluhuoltopalveluissa. Tästä huolimatta aikarajaylitysten määrä ei vähentynyt (varsinkaan toisella asteella), mikä huomioitiin vuoden 2019 talousarviossa 5 henkilötyövuoden lisäyksenä. 1.1.2018 alkaen koulutuskuntayhtymä Gradian organisaatioon kuuluneet kuraattorit siirtyivät Jyväskylän kaupungin sivistystoimeen onnistuneesti. Yksikön koko kasvaa nyt 45 henkilötyövuoteen vuoden 2018 lisäysten jälkeen. Työskentelyn painopistettä pyritään jatkuvasti kehittämään ennaltaehkäisevään ja yhteisöllisen työn suuntaan. 

Nuorisopalvelut 

Nuorisopalveluiden keskeiset palvelut ovat alueellinen ja etsivä nuorisotyö sekä Ohjaamo- ja työpajatoiminta. Lisäksi nuorisopalveluissa on useita kehittämishankkeita, joilla kehitetään uusia palveluita nuorille. Nuorisopalvelut tuottavat ehkäiseviä ja kohdennettuja palveluita kaikilla Jyväskylässä asuville alle 29-vuotiaille nuorille.

Nuorisopalvelut palveluyksikössä jatkettiin vuonna 2018 uuden palveluyksikön kehittämistyötä. Uuden ja ennen kaikkea kahdesta toimintayksiköstä kootun organisaation käytänteitä ja toimintatapoja hiottiin yhdessä henkilöstön kanssa. Nuorisopalvelujen muutoksessa tapahtunet asiakasryhmän laajentuminen koskemaan vahvemmin myös nuoria aikuisia sekä palveluiden moninaisuuden ei katsottu istuvan enää perusopetuksen kokonaisuuteen. Tältä pohjalta nuorisopalvelut siirrettiin pois perusopetus 2 palvelualueelta suoraan toimialajohtajan alaisuuteen 1.8.2018. 

Kaupunginjohtajan päätöksellä vakinaistettiin Ohjaamo Jyväskylä hallinnollisesti osaksi nuorisopalveluita 1.9.2018. Ohjaamo Jyväskylän vakinaistamisen tueksi palkattiin syksyllä Ohjaamotoimintaa koordinoiva ohjaamokoordinaattori ja nuorisonohjaaja kehittämään nuorten osallisuutta ja ryhmätoimintoja.

Alueellisessa nuorisotyössä vahvistettiin koulunuorisotyötä sijoittamalla kaksi koulunuorisotyöntekijää Kilpisen ja Kuokkalan yhtenäiskouluille. Nuorisotilaverkosta lakkautettiin huonokuntoinen Keltinmäen nuorisotila. Lisäksi osana käynnistettyä nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanketta aloitettiin keväällä nuorten kohtaamispaikan – Bostarin toiminta kauppakeskus Forumissa.

Etsivään nuorisotyöhön saatiin lisärahoitusta aluehallintovirastolta siten, että nuorisopalveluihin palkattiin kaksi uutta etsivä nuorisotyöntekijää, joiden painopistealueina ovat monikulttuuriset nuoret ja nivelvaiheen työ. Etsivän nuorisotyön roolia koulutuksen, työelämän ja harjoittelun ulkopuolella olevien nuorten (ns. NEET-nuoret) palveluohjauksessa kirkastettiin.

Työpajatoiminnassa käynnistettiin lähellä työelämää olevan seinättömän työpajatoiminnan kehittäminen.

Nuorisopalvelut olivat tuottamassa yhteistyössä Valtakunnallisen työpajayhdistys ry:n kanssa Valtakunnallisia työpajapäiviä 18.–19.4.2018 Jyväskylässä.

Kulttuuri- ja hallintopalvelut

Vuoden 2017 lopulla valmistui Jyväskylän kaupungin kulttuurisuunnitelma ja siihen koottuja linjauksia alettiin konkretisoida vuonna 2018. Vuoden aikana järjestettiin avoimia tilaisuuksia ja vuorovaikutteisia työpajoja, jotka liittyivät kulttuurisuunnitelman toteuttamiseen ja Jyväskylän keskustan kehittämishankkeeseen Keskustavisio 2030 mukaisesti. Tapaamisiin osallistui sekä kulttuuritoimijoita että yrittäjiä ja niissä haettiin mm. uusia ideoita keskustan kehittämiselle ja kulttuurin ja yrittäjyyden yhdistämiselle. Syksyllä toiminta keskittyi Jyväskylän kaupungin taidelaitosten toiminnan kehittämissuunnitelman ja taidelaitosten toimipaikkasuunnitelman käynnistämiseen Jyväskylän sydän -projektin kautta. 

Sivistystoimen johtoryhmän aloitteesta käynnistettiin vuoden 2017 lopulla keskustelu kaupungin avustuspolitiikasta ja kaupungin avustusprosessien kehittämisestä. Poikkihallinnolliseen avustustyöryhmään kutsuttiin edustus kaikilta avustuksia myöntäviltä toimi- ja palvelualoilta. Ryhmä kokoontui kolme kertaa ja lisäksi marraskuun lopulla pienempi ryhmä sopi vuoden 2019 avustusten hakukäytännöistä. Avustusten kehittämistyötä varten selvitettiin eri toimialojen nykyiset avustuskäytännöt ja ryhmä kävi läpi kaupungin yleisiä periaatteita avustustoiminnalle, avustus- ja hakuperusteiden yhtenäistämistä sekä eri yksiköiden toimintaan liittyviä erikoiskriteerejä. Kaupungin avustuksiin liittyvät nettisivut uusittiin ja sivistyksen yksiköt ja työllisyyspalvelut yhtenäistivät avustusten hakukäytäntöjään.

Kulttuurineuvola-yhteistyön ja kulttuuriteemaisten perhevalmennusiltojen suunnittelu aloitettiin keväällä 2018 yhdessä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa. Vaajakoskelle valmistuva Sampoharjun neuvola on Jyväskylän ensimmäinen kulttuurineuvola, jossa asiakkaat tulevat saamaan tietoa lapsiperheille suunnatuista kulttuuripalveluista.

Vuonna 2017 käynnistyneet taidepainotteiset iltapäiväkerhot ovat osa hallituksen kolmivuotista kärkihanketta, jolla halutaan taata yhä useammalle peruskoululaiselle taiteen ja kulttuurin harrastusmahdollisuus. Taidelaturi-kerhoja toteutettiin osittain yhteistyössä taiteen perusopetuksen toimijoiden kanssa. Kulttuuripalvelut vastasi valtakunnallisen Taidetestaajat-hankkeen aluekoordinoinnista Keski-Suomessa. Hankkeen toisena lukuvuonna kahdeksasluokkalaiset matkustivat maakunnan kaikista ylä- ja erityiskouluista Keski-Suomen ja pääkaupunkiseudun kulttuurikohteisiin. 

Taidetuulahdus-hanke päättyi vuoden alkupuolella. Hankkeessa haluttiin selvittää, kuinka kulttuuri- ja taidetoiminta voidaan ankkuroida sosiaali- ja terveyspalveluihin kestävällä tavalla. Taidetuulahdus toteutettiin kulttuuri- ja vanhuspalvelujen yhteistyönä ikääntyneiden päiväkeskuksissa Kortepohjassa ja Keltinmäessä. Kaksi taiteilijaa toimi taidepilotteina päiväkeskuksissa ollen puoli vuotta tiiviisti mukana keskusten arjessa ja etsien yhdessä työntekijöiden ja asiakkaiden kanssa toimintamalleja taide- ja kulttuuritoiminnan vakiinnuttamiseksi osaksi päiväkeskusten toimintaa. 

Jyväskylän kaupungin perusturvalautakunta päätti marraskuussa, että ikäihmisten päiväkeskustoimintaa ryhdytään kehittämään Jyväskylän hyvinvointisuunnitelman mukaisesti kohti alueellista hyvinvointi- ja kulttuurikeskustoimintaa. Tavoitteena on, että osa Jyväskylän päiväkeskuksista tulisi olemaan alueellisia kohtaamispaikkoja, joissa eri sukupolvet viihtyvät yhdessä. Toimintaa suunnitellaan yhteistyössä kulttuuri- ja liikuntapalvelujen sekä vapaaehtoistoiminnan kanssa ja kulttuuripalvelut on osaltaan mukana tässä kehittämistyössä.

Sähköisiä palveluita kehitettiin striimaamalla konsertteja ja tilaisuuksia, tarjoamalla koulutuksia kaupungin yksiköille striimaus-kaluston käytöstä ja osallistumalla Virtuaaliseikkailu teatterin maailmaan -sähköisten kulttuuripalveluiden kehittämis- ja mallintamishankkeeseen. Kulttuuripalveluissa toteutettiin useita sähköisiä asiakaskyselyjä, kuten Jyväskylän sydän -projektiin liittyvä kysely tiloihin ja toimintaan liittyvästä yhteistyöstä kaupungin ja vapaa sektorin toimijoiden välillä, kävijäpalaute Lounaispuiston kesän ohjelmasta, kysely Taideapteekin toiminnasta, kulttuurineuvola-toiminnan aloittamiseen liittyvä asiakaskysely ja sisäinen selvitys kaupungin striimaustoiminnasta. Myös kulttuuriluotsitoiminnassa otettiin käyttöön täysimittaisesti sähköinen toiminnanohjausjärjestelmä.

Kulttuuri- ja kansalaistoiminnan avustusmäärärahoihin tuli yhteensä 20 000 euron korotus vuodelle 2018. Kulttuuritoiminnan avustussopimuksissa ei tapahtunut muutoksia.

Jyväskylän kansalaisopisto

Kuvataidekoulu alkoi noudattaa uudistettujen opetussuunnitelman perusteiden mukaan laadittua opetussuunnitelmaa 1.8.2018 alkaen. Uudistus koski sekä laajan että yleisen oppimäärän mukaista kuvataidekoulua. Huhtikuussa 2018 alkanut maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutus jatkuu myös vuonna 2019.

Kipinä-edun käyttäjäkunta laajennettiin edellisenä vuonna koskemaan kaikkia sosiaali-, työllisyys- ja terveyspalveluasiakkaita, jolloin sen käyttö lisääntyi jo tuolloin merkittävästi. Vuonna 2018 Kipinä-edun käyttö on edelleen lisääntynyt. OPH:n opintoseteli-avustuksella tuettiin tiettyjen kohderyhmien opiskelua maksualennuksin tai maksuttomin kurssein. 

Kirjastopalvelut

Jyväskylän kaupunginkirjaston kirjastoverkko laajeni, kun Kuokkalan kahdeksantoistatuhannen asukkaan kaupunginosa sai oman lähikirjastonsa. Yhtenäiskoulun uuteen laajennusosaan sijoittuva kirjasto tarjoaa laajat aukioloajat; se on jokaisena päivänä avoinna klo 8–21. Kuokkalasta tuli jo ensimmäisenä toimintasyksynään kaupungin toiseksi käytetyin omatoimikirjasto. 

Pääkirjaston asiakastilat uudistettiin. Asiakaspalautteen mukaan tilat ovat nyt raikkaat, nykyaikaiset ja viihtyisät. Näkyvin muutos tapahtui ensimmäisessä kerroksessa, jossa vähällä käytöllä olleita tiloja otettiin asiakaskäyttöön mm. luentosalien muunneltavuutta lisäämällä, lehtialuetta laajentamalla ja kahvion paikkaa vaihtamalla. Muutostöiden tavoitteena oli mm. luoda tiloja tapahtumille ja yleisötilaisuuksille sekä lisätä asiakkaille tiloja lukemiseen, oleskeluun ja työskentelyyn. Infonäyttöjärjestelmän ja vuokrattavien tilojen esitystekniikan uusimisella saatiin myös tietotekninen varustus ajan tasalle. 

Jyväskylän kaupunginkirjaston toimipisteissä kävi 1,2 miljoonaa asiakasta vuonna 2018. Lainauksia tehtiin 2,7 miljoonaa, mikä tekee 20 lainaa jokaista jyväskyläläistä kohden. E-kirjoja ja e-lehtiä ladattiin luettavaksi lisäksi 270 000 kertaa. 

Kirjastoissa otettiin käyttöön uusia palveluita. Keski-kirjastoissa käynnistettiin luku- ja musaneuvontapalvelut huhtikuussa 2018. Lukuneuvojat etsivät asiakkaille sopivia kirjoja heidän lukutottumustensa perusteella. Vinkkejä voi pyytää myös musiikista, äänikirjoista, e-kirjoista ja elokuvista. Asiakkaalle voidaan koota valmiiksi kirjapaketti, jonka asiakas noutaa omasta kirjastostaan, hän voi saada sähköpostitse vinkkilistoja tai varata henkilökohtaisen lukuneuvontatapaamisen. Suomen kennelliiton kouluttama lukukoira Eino aloitti puolestaan lukukoiratoiminnan Keljonkankaan kirjastossa lokakuussa.  Lukukoiratoiminta edistää lukemista ja lasten lukemaan oppimista. Lukukoiralle lukemisesta hyötyvät lapset, jotka vasta opettelevat lukemista kokevat ääneen lukemisen jännittäväksi tai heillä on lukemisessa jotain muita vaikeuksia. Vuoden lopussa myös Keltinmäen kirjastossa aloitettiin lukukoiratoiminta. 

Keväällä 2018 toteutetun valtakunnallisen yleisten kirjastojen asiakaskyselyn perusteella Jyväskylän kirjastojen asiakkaat ovat kokonaisuudessa hyvin tyytyväisiä kirjastoon. Kokonaisarvosanaksi Jyväskylän kaupunginkirjasto sai palveluistaan ja toiminnastaan 8.88 (asteikolla 4–10). Arvosana oli hieman parempi kuin koko maan keskiarvotulos. Erityisen tyytyväisiä asiakkaat ovat asiakaspalveluun, kokoelmiin ja tiloihin.  Kehitettävää on edelleen aukioloajoissa. Tarve hiljaisille lukutiloille ja ryhmätyöskentelytiloille nousi esiin myös monessa vastauksessa.  Kyselyyn vastanneiden mukaan Jyväskylän kirjastot ovat vaikuttaneet heidän elämäänsä mm. parantamalla elämälaatua, tarjoamalla virikkeitä vapaa-aikaan ja harrastuksiin sekä auttamalla löytämään tarvittua tietoa.  

Elokuussa vietettiin valtakunnallisia Kirjastoautopäiviä, jotka kokosivat kirjastoautoissa työskentelevät ammattilaiset Jyväskylään. Jyväskylässä liikennöi kolme Suomen 134:stä kirjastoautosta.

Museopalvelut

Keski-Suomen museon peruskorjaus jatkui koko vuoden ja samalla museon tulevan perusnäyttelyn suunnittelu eteni yhteistyössä museon henkilökunnan ja näyttelyarkkitehtien kanssa. Suunniteltiin museorakennuksen kalustusta ja vanhojen kalusteiden kunnostaminen käynnistyi. Museo avautuu yleisölle loppusyksystä 2019.

Keski-Suomen museo ja Alvar Aalto -museo jatkoivat tulevan yhteisen museokeskuksen toiminnan suunnittelua. Vuoden aikana työstettiin myös Jyväskylän kaupungin ja Alvar Aalto -säätiön välisiä sopimuksia, aiesopimusta museorakennuksen peruskorjauksesta ja nivelosan rakentamisesta sekä sopimusta kaupungin ja säätiön välisestä kumppanuudesta. Sopimusten allekirjoitus tapahtuu vuoden 2019 alussa. 

Jyväskylän taidemuseo vietti 20-vuotisjuhlavuottaan ja Grafiikka- ja valokuvauskeskus Ratamon toiminta täytti 40 vuotta. Juhlavuonna Jyväskylän taidemuseon erityisenä kohderyhmänä olivat nuoret. Suomen käsityön museossa saatiin merkittävästi apua avustavissa museotehtävissä vapaaehtoisista Museokumppaneista. Myös asiakasraati- ja kulttuuriluotsitoiminta jatkui vilkkaana museoissa. Museopalveluiden museoiden kävijämäärä oli 100 946 henkeä huolimatta siitä, että Keski-Suomen museo oli suljettu. Kokonaiskävijämäärästä Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon ilmaisten perjantaiden kävijämäärä oli yhteensä19 632 henkeä. Edellisestä vuodesta kävijämääräänsä nosti Toivolan Vanhalla Pihalla sijaitseva Keski-Suomen museon käsityöläismuseo ja vuoden 2017 lopulla avattu Museokauppa Sparvin työpajatiloineen. Kohteeseen ei ollut sisäänpääsymaksua. Opastuksia ja opetustilaisuuksia museoissa pidettiin kaikkiaan 2 162 ja niihin osallistui 10 455 kävijää. Kaikille avoimia yleisötilaisuuksia museot järjestivät vuoden kuluessa 202 kpl.

Museopalvelut osallistui Jyväskylän keskustan Jyväskylän sydän -kehittämishankkeeseen, jossa pohdittiin kaupungin kulttuuri- ja taidelaitosten toimintaa ja toimitiloja. Museoista tarkastelun kohteena olivat erityisesti ydinkeskustassa sijaitsevat Jyväskylän taidemuseo ja Suomen käsityön museo.

Suomen käsityön museoon kuuluva Konservointikeskus suuntasi työpanoksensa lähes täysin museopalveluiden museoiden omien tekstiilikokoelmien konservointiin, vaikka myös ulkopuolisia tilauksia edelleen oli mm. Ylivieskan kirkon palosta pelastettu messukasukka. Konservointikeskuksella osana Suomen käsityön museon toimintaa on oman erityisalansa valtakunnallinen neuvontavastuu.

Museopalveluissa aloitti huhtikuussa 2018 markkinointi ja viestintävastaava. Museoiden markkinointia voidaan siten toteuttaa aiempaa määrätietoisemmin ja vaikuttavammin. 

Museopalvelut valmistelivat yhdessä kaupungin tietohallinnon ja hankintapalvelujen kanssa museoiden mittavaa kokoelmahallintajärjestelmähankintaa. Laadittiin järjestelmän vaatimusmäärittelyt ja käynnistettiin kilpailutus. Samalla aloitettiin myös vanhojen tietokantojen valmistelu tulevaan migraatioon. Järjestelmähankinta toteutetaan vuonna 2019.

Museoiden toimintaympäristössä tapahtui myös valtakunnallisia muutoksia. Maaliskuussa valmistunut opetus- ja kulttuuriministeriön Museopoliittinen ohjelma linjaa museoiden toimintaa vuoteen 2030 asti. Museopalveluissa käynnistyi valmistautuminen uuden museolain ja valtionosuusjärjestelmän uudistuksen mukaisiin muutoksiin. Eduskunta ei kuitenkaan ennättänyt käsitellä hallituksen esittämiä museokenttää koskevia lakiuudistuksia vuoden loppuun mennessä.

Liikuntapalvelut

Vesiliikuntakeskus AaltoAlvarissa kirjattiin vuonna 2018 390 495 ja Wellamossa 126 310 käyntikertaa. AaltoAlvarissa kävijämääriä kasvattivat seniorikorttilaisten käynnit sekä loppuvuonna kokeiluissa olleen kausituotteen käyttäjät. Vilkkain kuukausi oli kävijämäärien suhteen AaltoAlvarissa ja Wellamossa marraskuu, jolloin palveluiden markkinointia tehostettiin. 

Liikuntapalvelut tekivät Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradian kanssa sopimuksen Gradian hallinnoimien liikuntasalien käytöstä. Sopimus mahdollisti Gradian liikuntasalien tarjoamisen ilta- ja viikonloppuaikoina pääasiassa liikunta- ja urheiluseurojen käyttöön. Liikuntapalvelut hallinnoivat ja seuraa tilojen varaamista ja varausten toteutumista. 
 
Kuokkalan kaupunginosassa sijaitsevaan Suuruspään korttelipuistoon valmistui uusi ulkokuntoilupaikka. Suuruspään kohde on osa Rantaraitille rakentuvaa lähiliikuntapaikkakokonaisuutta ja sen kuntoilumuotoja ovat cross training ja bootcamp. 

Kuokkalan Pohjanlammelle on rakentumassa mittava lähiliikunta-alue. Alueeseen kuuluu mm. tekojäärata, joka otettiin käyttöön loppuvuodesta 2018.

Jyväskylän kenttäurheilijat ry järjesti yhteistyössä Jyväskylän kaupungin kanssa Harjun stadionilla yleisurheilun Kalevan Kisat. Harjun stadionin olosuhteita parannettiin kilpailutapahtumaa varten sekä stadionin peruskäyttäjät huomioon ottaen. Stadionin suorituspaikkoja sekä katsomorakenteet peruskorjattiin. Lisäksi kaarrekatsomo sai ylleen katon. Kalevan Kisat palkittiin Jyväskylän vuoden yleisötapahtumana.

Jyväskylän kaupunki pääsi mukaan Ikäinstituutin valtakunnalliseen Voimaa vanhuuteen tutuksi ja tavaksi -kärkihankkeeseen. Hankkeen tavoitteena on ottaa käyttöön Voimaa vanhuuteen -ohjelman hyvät terveysliikuntakäytännöt, joiden avulla tuetaan tuloksellisesti kotona asuvien iäkkäiden toimintakykyä, osallisuutta ja itsenäistä kotona asumista. Hankkeen koordinointivastuu on liikuntapalveluilla. Kehittämistyöhön on sitoutunut laajasti eri toimijat – muun muassa kulttuuri- ja liikuntapalvelut, perusturvan toimiala, kansalaisopisto, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, seurakunta, Keski-Suomen liikunta ry ja useat alan eri järjestöt ja yhdistykset.

Jyväskylä Sinfonia

Jyväskylä Sinfonian kävijämäärän kasvu jatkui voimakkaana, ja orkesterin tuottamiin konsertteihin ja yleisötyötilaisuuksiin osallistui yhteensä 41 170 henkilöä. Kasvua edelliseen vuoteen oli noin 34 %. Orkesteri tuotti vuoden aikana 169 tapahtumaa. Näistä konsertteja oli 119 kpl, joista sinfoniakonsertteja 32 kpl, kirkko-, viihde-, lasten- ja koululaiskonsertteja 26 kpl, ooppera- ja teatteriesityksiä 19 kpl, kamarikonsertteja, jalkautumisprojektin konsertteja ja muita esiintymisiä 42 kpl. Muita yleisötyötapahtumia oli 50 kpl.

Orkesterin yleisötyö mm. koululaisten parissa, avoimissa kenraaliharjoituksissa, taiteilijatapaamisissa ja Sinfonia on the Move -jalkautumiskiertueella tavoitti 8 850 henkeä. Vuoden alussa orkesteri soitti Jyväskylän oopperan Carmen-tuotannossa 10 loppuunmyytyä esitystä. Orkesteri oli mukana myös Suomen kulttuurirahaston Taidetestaajat-hankkeessa, jonka osana 8.-luokkalaiset pääsivät mm. säveltämään sinfoniaorkesterille. Orkesteri vieraili esiintymässä maakunnassa 7 paikkakunnalla sekä kansainvälisessä Jorma Panula -kapellimestarikilpailussa, jonka striimi- ja TV-lähetyksiä seurasi noin 26 000 katsojaa. Suuren määrän lapsikatsojia tavoittivat Katti konsertissa -konsertit ja Lumiukko-elokuvakonsertit. Orkesteri toteutti yhteiskonserttituotannon Kymi Sinfoniettan kanssa, ja vieraili esiintymässä Jyväskylän Kesässä, Sysmän Suvisoitossa ja EloJubilee-tapahtumassa Savonlinnan Olavinlinnassa. Jyväskylä Sinfonian ja Waltteri Torikan kolmas levy ilmestyi ja kohosi joulukuussa usean viikon ajaksi Suomen virallisen listan ykköspaikalle.

Jyväskylän kaupunginteatteri

Kaupunginteatterin pitkäaikainen tiedottaja jäi eläkkeellä ja uudella nimikkeellä aloitti tiedottaja-tuotantokoordinaattori.  Yleisötyön resurssi lisääntyi yhdellä työntekijällä elokuun alusta. Hänen työpanoksensa suuntautui lasten ja ikääntyvien ryhmiin. 

Tampereen yliopiston teatterityön ja viestintätieteiden tiedekunnassa ja Taideyliopiston Teatterikoreakoulun näyttelijäntaiteen koulutusohjelmassa opiskelevat kaksi näyttelijää aloittivat syksyllä 2018 samassa produktiossa oman taiteellisen opinnäytetyönsä teon. Työ tapahtui Jarno Kuosan ohjaamassa Sydänmaa esityksessä. Siviilipalvelusmiehenä syksyllä 2018 aloitti musiikki-teknologian opiskelija.

Kaupunginteatteri teki monenlaista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Yhteistyö tuotti korkeatasoista taiteellista sisältöä, synnytti verkostoja ja lisäsi teatterin alueellista ja kansallista vaikuttavuutta. Kiertävä Luuseri -esitys käsitteli koulukiusaamisen ehkäisyä ja sitä esitettiin kaupunginteatterin pienen näyttämön lisäksi jyväskyläläisillä kouluilla. Kiertueen toteuttamisessa tehtiin yhteistyötä Jyväskylän perusopetuksen kanssa. OKM:n rahoituksella oli mahdollista suunnitella ja toteuttaa Luuseri-esityksen yhteyteen osallistava työpajatoiminta koulukiusaamisen ehkäisystä.

Muistovuosi 1918:n aiheista toteutettiin teatterinjohtajan ohjaama Hetkiä 1918 -esitys pienelle näyttämölle. Mukana oli kaksi muusikkoa ja esityksessä tehtiin taiteellista yhteistyötä Jyväskylä sinfonian kanssa. 

Pienille lapsille suunnattu Oi ihana Panama -esitys toteutettiin teatterin lämpiössä syksyllä 2018. Esitys kiersi myös päiväkodeissa.

Jo toisen kerran toteutettiin neljän kulttuuritoimijan yhteistyönä koko teatteria käsittävä Glamour & Glam tapahtuma, jossa mukana olivat Jyväskylän kaupunginteatteri, Jyväskylä Sinfonia, Keski-Suomen Tanssin Keskus ja Keski-Suomen Elokuvakeskus.

Kahdeksan VOS -teatterin kansainvälinen yhteistyö jatkui Vapaa Teatteriyhdistyksen kanssa. Yhteisproduktiona tehtiin näytelmä Miehen kylkiluu, jonka harjoitukset olivat Berliinissä 9.8.–6.9.2018. Berliinin ensi-ilta oli 7.9.2018 ja Suomen Kouvolassa 14.9.2018. Miehen kylkiluun Jyväskylän ensi-ilta on 30.1.2019. 

Kansalaisopiston kanssa aloitettiin yhteistyö, jossa opisto toteutti kursseja ja yleisöluentoja, jotka liittyvät teatterin esityksiin. Luennot herättivät suurta kiinnostusta ja syvensivät esitysten tematiikkaa.

Yhteistyö tanssin kentän kanssa jatkui. Yhteisponnistuksin toteutettiin Tero Saarinen Companyn merkkiteos Breath teatterin suurelle näyttämölle.

Humanistisen ammattikorkeakoulun ja Aalto-korkeakoulusäätiön kanssa aloitettu yhteistyö virtuaaliseikkailu teatterin maailmaan -hanke päättyi loppuseminaariin ja loppujulkaisun esittelyyn. Teatterissa ei ole aiemmin toteutettu digitalisaatioon liittyviä projekteja ja siten hanke myös koulutti henkilökuntaa. 

Uuden näytelmän ohjelma/UNO -hankeen kanssa yhteistyö jatkui ja sen puitteissa järjestettiin useita koulutuksia. Koulutusten sisältöinä oli mm. taiteelliselle henkilöstölle suunnattu ”uuden näytelmän luku” jatkokoulutus, teatterinjohtaja Hilkka Hyttinen osallistui valtakunnallisiin dramaturgi ja näytelmäkirjallisuus-seminaareihin, joissa verkostoiduttiin laajasti alan toimijoiden kanssa.

Sunnuntai-keikat teatterin suurella näyttämöllä lisääntyivät ja keräsivät runsaasti yleisöä. Vuoden aikana keikkoja oli yhdeksän kappaletta.