Perusturva 2018
Toiminnassa ja taloudessa tapahtuneet olennaiset muutokset
Perusturvasta osallistuttiin sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun. Palveluita kehitettiin mm. STM:n kärkihankkeisiin perustuvissa Kukoistava kotihoito-, KSLAPE- ja Valinnanvapauskokeilu-hankkeissa.
Palvelualueilla kehitettiin ja otettiin käyttöön sähköisiä, videovälitteisiä ja mobiilipohjaisia palveluita. Asiakkaita ja kokemusasiantuntijoita osallistettiin palveluiden kehittämiseen. Nuorten palveluita kehitettiin yhteistyössä sivistyksen toimialan ja muiden toimijoiden kanssa. Nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluiden henkilöstöresurssia lisättiin merkittävästi syksyn aikana erityisesti nuorisovastaanottoon. Aikuisten päihdepalveluissa hoitoonohjausmallia uudistettiin keskittämällä hoidontarpeen arviointi päihdehoitajille. Uutena toimintana käynnistettiin selviämisasematoiminta.
Palvelusetelitoiminnassa sääntökirja uudistettiin sekä siirryttiin terveydenhuollon ja sosiaalihuollon sähköiseen tietojärjestelmään, joka automatisoi palveluseteliprosessia.
Aikuissosiaalityöhön saapui 1 320 (2017: 1 075) sosiaalihuoltolain mukaista huoli-ilmoitusta kuntalaisten sosiaalihuollon tarpeesta. Ehkäisevän toimeentulotuen päätöksiä tehtiin 6 981 kpl (2017: 6.906) ja täydentävän toimeentulotuen päätöksiä 5 776 kpl (2017: 5 104). Aikuissosiaalityön resurssia vahvistettiin rekrytoimalla johtava sosiaalityöntekijä ja sosiaalityöntekijä Hannikaisenkadun sosiaaliasemalle. Kotoutumispalveluiden ja Kelan yhteistyötä tiivistettiin siten, että Kelan etuusvirkailija jalkautui kotoutumispalveluihin yleisimpien kieliryhmien tulkkipäivystysaikoina.
Kotoutumispalveluiden asiakkaaksi tuli 204 uutta pakolaistaustaista henkilöä (2017: 269), joista 97 saapui kuntapaikalle ja loput saapuivat omatoimisesti tai perheen yhdistämisen kautta. Kotoutumis-palveluihin rekrytoitiin psykiatrinen sairaanhoitaja ja maahanmuuttajien psyykkisen tuen kuntoutus-tiimin pilotointi käynnistettiin omana toimintana.
Lastensuojeluilmoitusten kokonaismäärä 4 453 vähentyi 2,7 % edellisvuodesta (2017: 4 577). Lastensuojelutarpeen selvityksiä tehtiin yhteensä 1 404 kpl, mikä oli 7,4 % enemmän kuin vuonna 2017 (1 307 kpl). Lastensuojelun asiakkuus alkoi selvityksen jälkeen 574 lapsella, mikä on 19,6 % enemmän kuin edellisenä vuonna (2017: 480). Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärät kokonaisuutena kuitenkin laskivat, avohuollon asiakkuudessa oli 1 586 lasta (2017: 1 670). Kodin ulkopuolelle yksin sijoitettujen 0–17-vuotiaiden lasten ja nuorten määrä (561) jatkoi kasvamista edelliseen vuoteen verrattuna (2017: 501). Kasvu on ollut viime vuosina merkittävä, sillä vielä vuonna 2016 kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä oli 483.
Sosiaalipäivystysyksikön virka-ajan ulkopuolisten päivystystehtävien määrä oli 3 017 kpl ja kasvoi 23 % vuoteen 2017 verrattuna (2017: 2 442). Sosiaalipäivystykseen perustettiin uusi sosiaalityöntekijän virka vastaamaan kasvaneisiin tehtävämääriin.
Kehitysvammaneuvolaan rekrytointiin uutena työntekijänä psykologi ja lääkärin avoimena ollut virka saatiin täytettyä, jonka myötä myös kehitysvammaneuvolan kuntoutustyöryhmän toiminta käynnistyi.
Vanhuspalveluissa Kyllikinkadun vanhasta palvelutalosta luovuttiin Piippurannan ryhmäkodin aloittaessa toimintansa Kankaan alueella. Samalla Kankaalle avautui uudenlainen päiväkeskus Klubi. Perusturvalautakunta teki syyskuussa 2018 päätöksen lyhytaikaishoidon yksikkö Akseli ja Elinan siirtymisestä Väinönkadun palvelukeskuksen tiloihin viimeistään huhtikuussa 2019. Yksikön asukkaat sijoittuivat kaupungin omissa yksiköissä vapautuville asiakaspaikoille tai ostopalvelupaikoille.
Kotihoitoon kohdistettu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen työsuojelutarkastus toi esille runsaasti kehittämiskohteita, joihin laadittiin laaja toimenpidesuunnitelma. Sekä kotihoitoon että palveluasumiseen lisättiin henkilöstöä.
Vanhuspalveluissa reklamaatiot ja niihin liittyvät jatkotoimenpiteet työllistivät runsaasti. Erilaisia toimenpiteitä valvontaan, hankintoihin tai kehittämiseen liittyen oli 756 kpl (vuonna 2017 luku oli 464 kpl), kasvua edelliseen vuoteen oli 63 %.
Työaikajoustojen osalta ns. Voima-mallin pilotti alkoi Korpilahdella ja Itäisessä kotihoidossa. Voima-malli osoittautui haastavaksi toteuttaa, ja loppuvuodesta tehtiin toteutukseen uudistuksia. Pitkäaikaishoidon suunnittelussa toteutettiin vaikutusten ennakkoarviointi. Perusturvalautakunnalta saatiin lupa jatkaa pitkäaikaishoidon tulevaisuuden eri vaihtoehtojen valmistelua, niin ettei asiakaspaikkojen määrä vähene. Tämän pohjalta aloitettiin selvitystyö muun muassa Palokan terveyskeskuksen tilojen soveltuvuudesta vanhuspalvelujen käyttöön.
Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (2017–2018) mukaisesti kehitettiin esimerkiksi perhe-keskusverkostoa, lapsi- ja perhelähtöistä systeemistä toimintatapaa lastensuojelussa sekä maakunnallista lapsistrategiaa. Muutosohjelman ”siltaustoimenpiteet” jatkavat uudistamistyötä vuodelle 2019 ja eteenpäin vaikuttaen lasten, nuorten sekä lapsiperheiden palvelujen kokonaisuuteen. Neuvoloiden perhevalmennus uudistui teemojen ja vanhempien osallisuuden näkökulmasta. Perhevalmennuksen tueksi saatiin vanhempien käyttöön pelillisyyteen pohjaava VauvaPolku-ohjelma. Lapsi-perhepalveluiden kumppanuusfoorumi käynnistettiin ja perhekeskusverkostoissa asukkaiden osallistumista lisättiin mm. alueellisin tapahtumajärjestelyin. Perhekeskustoimintamallia toteutettiin kymmenellä asuinalueella.
Maksuton ehkäisy laajeni koskemaan kaikkia alle 20-vuotiaita jyväskyläläisiä.
Kuluneena vuonna toteutui kesäajan palvelusulkujen poistuminen neuvoloissa ja opiskeluterveydenhuollossa sekä osassa neuvoloita laajennetut palveluajat.
Kotipalvelun piirissä olevien perheiden määrä nousi 6,2 %. Kotipalvelua sai yhteensä 508 eri perhettä (2017: 478). Lapsiperheiden kotipalveluun ohjautui edelleen enemmän vaativaa, pitkäaikaista tukea tarvitsevia perheitä.
Neuropsykiatrisen tuen palveluseteli otettiin käyttöön, palveluohjaus toteutettiin perheneuvolan palveluohjauksen kautta. Neuropsykiatrisen tuen palveluseteleitä myönnettiin yhteensä 69 kappaletta. Palvelusetelin myötä lisättiin oikea-aikaisuutta ja joustavuutta neuropsykiatrisen tuen mahdollistumista eri-ikäisille lapsille ja nuorille.
Avoterveydenhuollossa palveluiden kysyntä lisääntyi. Avosairaanhoidossa lääkäritilanne oli kohtuullinen koko vuoden. Huhtasuon ja Hankasalmen terveysasemille jouduttiin hankkimaan lääkäriresurssia myös ostopalveluna. Lääkärirekrytointia vahvistamaan käynnistettiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston kanssa opetusterveyskeskustoiminta Palokan terveysasemalla. Palveluissa aloitettiin keskitetyn kiirevastaanoton kokeilu. Palvelu on jonkin verran hillinnyt keskussairaalan keskitetyn yhteispäivystyksen käyttöä. Valinnanvapauskokeilun puitteissa väestö ei vaihtanut mittavassa määrin yksityiselle palveluntuottajalle. Aktiivisena vaihtaneena oli vuoden päättyessä n. 5 000 kuntalaista. Tällä määrällä ei ollut suurta vaikutusta palvelukysyntään omassa toiminnassa.
Kuntoutus ja erikoisvastaanotoilla hoitotarvikkeiden kysyntä oli arvioitua suurempaa ja puhe- sekä lasten toimintaterapeuttien palveluissa jonot olivat pitkät. Erikoisvastaanottojen puhelinpalvelussa siirryttiin yhden numeron käyttöön. Muutoksella tavoiteltu yhteydenoton saannin parantuminen ja resursoinnin tehostaminen, on koettu pääosin onnistuneeksi.
Suun terveydenhuollossa erityisesti Kyllön hammashoitola ruuhkautui. Palveluohjaukseen panostettiin ja aikoja tarjottiin aktiivisesti myös vähemmän ruuhkaisiin hammashoitoloihin. Hammaslääkäreiden saatavuudessa oli ajoittain ongelmia. Ikäihmisten suun terveyttä edistettiin ottamalla käyttöön kotihoitoon opinnäytetyönä tehty suun hoidon polku ja tiivistettiin yhteistyötä vanhuspalveluihin. Palveluasumisen ostopalveluyksiköiden suun hoidon tilanne käytiin läpi ja koulutettiin palveluasumisen yksiköiden henkilökuntaa suun terveyteen ja hoitoon liittyvissä asioissa.
Erikoissairaanhoidon kustannukset alittuivat niin muutettuun talousarvioon suhteutettuna kuin myös edellisen vuoden toteumaan. Kokonaisuutena sairaanhoitopiirin tuottamien palveluiden kokonaismäärä lisääntyi 3,9 % (14 871). Perusterveydenhuollon päivystyksen määrällinen käyttö nousi huomattavasti edelliseen vuoteen nähden 6 550 käyntiä (11,5 %). Erikoissairaanhoidon lähetemäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna +5,9 % (1 699 lähetettä).
Terveyskeskussairaaloiden potilasvaihto jatkui suurena edelleen. Potilasvaihto oli keskimäärin 812 potilasta kuukaudessa. Potilaiden keskimääräinen hoitoaika oli 9,5 päivää. Potilaita on hoidettu yli-paikoilla, ja kuormitusprosentti on ollut osastoilla 103,4 %. Sairaalahoitoa on ostettu tarvittaessa. Tästä huolimatta kitkalaskutusta on tullut vuoden aikana 318 hoitopäivältä. Tehostettuun palveluasumiseen ja pitkäaikaishoitoon jonotti keskimäärin 16 potilasta.
Kotisairaalakäyntejä on ollut vuoden aikana 14 787. Potilaita on ollut kotisairaalassa keskimäärin 76 kuukaudessa. Keskimääräinen hoitoaika kotisairaalassa on ollut 13,6 päivää.
Terveyskeskussairaaloiden lääkäritilanne oli erityisen haasteellinen tammi-helmikuussa. Kesän ai-kana sijaisten saatavuus parani selvästi. Laitoshuoltajasijaisia oli vaikeuksia saada marras-joulukuussa.