Olennaiset muutokset kunnan toiminnassa ja taloudessa 2018

Jyväskylän talouden kehitys

Jyväskylän kaupungin talous toteutui parempana kuin vuoden 2018 muutettu talousarvio. Kaupungin vuosikate oli 49,1 miljoonaa euroa ja vuosikate laski 18,0 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Vuosikate toteutui 2,7 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota pienempänä mutta 7,8 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Poistot ja arvonalentumiset olivat 49,1 miljoonaa euroa ja vuosikate kattoi niistä 100 prosenttia. Näin mitaten kaupungin tulorahoitus on tasapainossa. Tilikauden ylijäämä oli 0,3 miljoonaa euroa ja lainakanta laski 24,7 miljoonaa euroa.

Verotuloja kaupungille kertyi vuonna 2018 yhteensä 513,8 miljoonaa euroa, mikä alitti talousarvion 0,9 miljoonalla eurolla. Verotulot laskivat 0,6 miljoonaa euroa (-0,1 %) edellisestä vuodesta. Kunnan tuloveron tuotto laski 1,4 miljoonaa euroa (-0,3 %) ja yhteisöverojen tuotto 1,1 miljoonaa euroa (-4,1 %). Kiinteistöveron tuotto kasvoi 1,9 miljoonaa euroa (4,0 %) edellisestä vuodesta. Kunnallisverotulojen lasku oli seurausta kilpailukykysopimuksesta, tilitysjärjestelmän vaikutuksista sekä suurista ennakonpalautuksista.

Valtionosuudet olivat 173,5 miljoonaa euroa ja ne toteutuivat lähes muutetun talousarvion mukaisina. Valtionosuuksien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 0,1 miljoonaa euroa (0,1 %). 

Rahoitustuottojen ja -kulujen toteuma oli nettona 13,4 miljoonaa euroa ja se ylitti muutetun talousarvion 1,0 miljoonalla eurolla. Rahoitustuotot toteutuivat 0,6 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana osinkotuottojen johdosta. Rahoituskuluista korkomenot olivat 0,4 miljoona euroa vähemmän kuin muutetussa talousarviossa arvioitiin.

Valtuustoon nähden sitovat määrärahat (toimintakate) olivat yhteenlaskettuna 651,5 miljoonaa euroa ja toteutuivat 5,6 miljoonaa euroa alkuperäistä talousarviota heikompana ja 7,6 miljoonaa euroa muutettua talousarviota parempana. Käyttötalouden toimintakulut ylittivät muutetun talousarvion 10,9 miljoonalla eurolla ja käyttötaloustulot 18,5 miljoonalla eurolla. 

Käyttötalouden määräraha ylittyi kasvun ja oppimisen palveluissa 1,9 miljoonaa euroa. Kasvanut palveluntarve varhaiskasvatuksessa aiheutti henkilöstön lisärekrytointitarpeen. Myös varhaiskasvatuksen palvelujen ostot sekä tilavuokrat ylittyivät suunnitellusta.  Perusopetuksen koulujen osalta kuljetuskustannukset toteutuivat talousarviossa ennakoitua suurempina. 

Käyttötalouden määräraha alittui erityisesti kaupunkirakenteen ja konsernihallinnon osalta. Kaupunkirakenteen määrärahan alitus 4,4 miljoonalla eurolla johtui pääasiassa toimintatulojen ylittymisestä. Maan myyntivoitot toteutuivat 1,9 miljoonaa euroa muutettua talousarviota suurempina. Liikenne- ja viheralueet palvelualueella katupalveluiden tuotot sekä maankäyttösopimusmaksut toteutuivat 1,6 milj. euroa arvioitua suurempina. 

Konsernihallinnossa määräraha alittui 2,7 miljoonaa euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuus ylitti talousarvion noin 1,0 miljoonalla eurolla. Työttömyyden laskusta huolimatta työmarkkinatuen kuntaosuus on kääntynyt ennakoitua hitaammin laskuun vuoden 2018 aikana. Elinkeinon ja työllisyyden palvelualueella reagoitiin työmarkkinatuen kuntaosuuden ylitysuhkaan ryhtymällä säästötoimenpiteisiin, joita olivat mm. yrityspalvelusetelin toisen jakson jättäminen väliin, tulevien rekrytointien siirtäminen eteenpäin, sekä yrityspalvelukamppanjoiden siirtäminen seuraavalle vuodelle. Muun konsernihallinnon osalta suurimmat säästöt saavutettiin kaupunkikehitysalustojen, työterveyshuollon sekä tietohallinnon osalta.

Edelliseen vuoteen verrattuna käyttötalouden toimintatuotot kasvoivat 4,1 miljoonaa euroa (1,3 %) ja toimintakulut 27,6 miljoonaa euroa (2,9 %), joten käyttötalouden toimintakate heikkeni 23,5 miljoonaa euroa (3,7 %) edellisvuodesta.

Käyttötalouden toimintatuottojen kasvu oli pääasiassa seurausta hulevesimaksutulojen sekä maankäyttösopimusmaksutuottojen kasvusta. Muuttuneen lainsäädännön johdosta kaupunki otti 1.1.2018 alkaen vastuun asemakaava-alueella hulevesien kokonaishallinnasta. Samasta ajankohdasta lukien kaupunki otti käyttöön myös julkisoikeudellisen hulevesimaksun, joka lisäsi kaupungin tuloja 2,5 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Investointihankkeisiin liittyviä maankäyttösopimustuloja kertyi 1,6 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän.

Myös perusturvan toimialan sekä nuorisopalveluiden hankkeisiin saatiin rahoitusta yhteensä noin 1,8 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Tonttien myyntivoitot laskivat puolestaan 2,7 miljoonaa euroa vuodesta 2017.

Toimintakulujen kasvusta 13,3 miljoonaa euroa oli seurausta henkilöstömenojen kasvusta. Kaupungin henkilöstöresursseja lisättiin noin 200 henkilötyövuotta edellisvuodesta, jonka seurauksena henkilöstömenot lisääntyivät noin 7,9 miljoonaa euroa. Henkilöstöä lisättiin erityisesti varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen, yhteensä noin 97 henkilötyövuotta. Henkilöstöresurssia vahvistettiin myös kotihoidossa sekä nuorten ennaltaehkäisevässä päihde- ja mielenterveyspalveluissa.

Tammikuussa 2019 maksettu ja vuoden 2018 kuluksi kirjattu tuloksellisuuteen perustuva kertaerä kasvatti kaupungin henkilöstömenoja 2,1 miljoonaa euroa. Muiden virka- ja/tai työehtosopimuksiin perustuvien sopimuskorotusten vaikutuksesta henkilöstömenot lisääntyivät myös noin 2,1 miljoonaa euroa.

Toimintakulut kasvoivat myös avosairaanhoidon palveluostojen sekä vanhuspalveluiden palveluasumisen ostopalveluiden sekä palvelusetelimenojen seurauksena. Erikoissairaanhoidon kustannukset laskivat puolestaan 5,2 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Myös työmarkkinatuen kuntaosuus pieneni 1,8 miljoonalla eurolla.

Investointien määrä oli yhteensä 67,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 kaupungin investointien määrä oli 53,2 miljoonaa euroa, joten investointien määrä kasvoi 14,3 miljoonaa euroa (26,9 %) edellisvuodesta. Suurimmat investointikohteet olivat Kangasvuoren päiväkotikoulu (7,3 milj. euroa), Kuokkalan yhtenäiskoulu (6,4 milj. euroa), Keski-Suomen museon peruskorjaus (5,8 milj. euroa) sekä Savulahden päiväkotikoulu (5,0 milj. euroa).

Kaupungin lainakanta oli vuoden lopussa 341,1 miljoonaa euroa eli 2 412 euroa asukasta kohti. Lainakanta pieneni edelliseen vuoteen verrattuna 24,7 miljoonaa euroa (197 euroa/asukas). Lainojen määrä oli siten pieni verrattuna muihin suuriin kaupunkeihin. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien yhteenlaskettu lainakanta asukasta kohden oli vuoden 2018 tilinpäätöksissä   3 052 euroa.

Kuva

Tilikauden päättymisen jälkeen tapahtuneet olennaiset toiminnan ja talouden muutokset

Vuonna 2018 toteutumatta jääneitä investointimenoja esitetään uudelleenbudjetoitavaksi vuoden 2019 talousarvion muutosten yhteydessä yhteensä 15,4 miljoonaa euroa seuraavasti: