Konsernihallinto 2018

Toiminnassa ja taloudessa tapahtuneet olennaiset muutokset

Vuosi 2018 oli ensimmäinen täysi kalenterivuosi uuden poliittisen johtamisjärjestelmän voimaan tultua (1.6.2017). Poliittisen johtamisjärjestelmän merkittävin muutos koski lautakuntien kokoonpanoa, jossa varsinaiset jäsenet ovat valtuutettuja ja varavaltuutettuja. Näin valtuutetut kytkeytyivät aiempaa tiiviimmin mukaan lautakuntatason päätöksentekoon.

Presidentinvaaliin liittyviä tehtäviä tehtiin tammi-helmikuussa 2018 (presidentinvaali toimitettiin 28.1.2018). Henkilötietojen verkkojulkisuus ja tietosuoja-asiat korostuivat edelleen päätöksenteon tuen palveluissa lainsäädännön tiukennuttua. Henkilötietoja poistettiin verkossa julkaisuista päätöksistä. Toimielinten ja viranhaltijoiden päätösten valmistelijoita perehdytettiin tarkistettuun valmisteluohjeeseen sekä henkilötietojen käsittelemiseen. Tweb-järjestelmää kehitettiin edelleen tehostamaan päätöksenteon prosesseja. Toimialojen päätearkistojen keskittämistä Savelan keskusarkistoon jatkettiin. YKSA-arkistorekisteriohjelmaa kehitettiin edelleen ja vuoden loppuun mennessä sinne oli viety 1200 arkiston perustiedot. Digitointistrategian mukaisesti skannattiin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuoliskon rakennuspiirustuksia noin 3000 kpl. Sähköisen arkistoinnin osalta työtä jatkettiin teknisillä määrittelyillä. Loppuvuodesta 2018 aloitettiin eduskuntavaaleihin 2019 ja europarlamenttivaaleihin 2019 liittyvät valmistelutehtävät.

Kokonaistyöttömyys on kääntynyt laskuun jo vuonna 2016 ja pitkäaikaistyöttömien määrä on vähentynyt merkittävästi Jyväskylässä vuonna 2018.  Joulukuussa työttömyysprosentti oli 12,9%, joka on 1,2% alhaisempi kuin vuonna 2017 ja 4,5 % alhaisempi kuin vuonna 2016. Työmarkkinatuen kuntaosuuden aleneminen on kuitenkin hidasta, kasvu on taittunut, mutta yli 1000 päivää työmarkkinatukea saaneiden määrä ei juurikaan vähene. Työmarkkinatuen kuntaosuuden vuosimuutos on ollut -10,8 %.

Vuoden 2018 aikana otettiin käyttöön uudistetut työllisyyspalvelujen kuntouttavan työtoiminnan palvelukokonaisuudet. Hankintamenettely perustuu palveluntuottajalle maksettavaan peruspäivähintaan ja kannusteisiin, kun asiakkaita saadaan sitoutettua palveluun tai ohjattua eteenpäin opiskele-maan, työhön tai työllistymistä edistäviin palveluihin. Ostopalvelusopimuksilla haetaan lisää vaikuttavuutta ja ammatillisuutta kuntouttavaan työtoimintaan ja sen ohjaamiseen. Kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut vuonna 2018 keskimäärin 697 henkilöä, kun vastaava lukumäärä vuonna 2017 oli 472 henkilöä ja vuonna 2016 380 henkilöä. Kaiken kaikkiaan vuonna 2018 kuntouttavassa työtoiminnassa on ollut 1363 eri henkilöä, mikä on 400 henkilöä nousua vuodesta 2017. 

Kunta-alan uusien virka- ja työehtosopimusten sopimuskausi alkoi 1. helmikuuta 2018. Sopimuksiin tulleita lukuisia muutoksia työstettiin käytäntöön henkilöstöpalveluissa yhteistyöllä henkilöstöjärjestöjen, esimiesten sekä Talouskeskus -liikelaitoksen kanssa. Muutoksia tuli muun muassa työaikamääräyksiin, luottamusmiehille annettavaan vapautukseen sekä perhevapaisiin. Vuoden 2019 järjestelyerän jakamisen valmistelu aloitettiin hyvissä ajoin syksyllä 2018 ja myös se työllisti paljon.

Vuotta värittivät myös poikkeukselliset työtaistelu-uhat ja niiden toteutuminen käytännössä. Ennen valtakunnallisen neuvottelutuloksen syntymistä oltiin tilanteessa, jossa usean palkansaajajärjestön jäsenistöä osallistui kunta-alalla ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon. Tilanne toistui syksyllä palkansaajajärjestöjen vastustaessa lakia irtisanomissuojan heikentämisestä. Ylityö- ja vuoronvaihtokieltojen lisäksi koettiin JHL:n kahden päivän poliittinen lakko, joka kosketti Jyväskylässä ruoka- ja liikuntapalveluja. 

Vuoden aikana valmisteltiin useampi liikkeen luovutus. Talouskeskus- ja Työterveys Aalto -liikelaitos yhtiöitettiin ja liikelaitosten henkilöstö siirtyi liikkeen luovutuksella perustettuihin yhtiöihin 1.1.2019. Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä siirtyi puolestaan henkilöstöä osastoruokailun tehtäviin Kylän Kattaus -liikelaitokseen.

Vuoden aikana tehtiin töitä myös sairauspoissaolojen ja väkivalta- ja uhkatilanteisiin liittyvien vaarojen vähentämiseksi. Työterveyshuollon palvelujen ostaminen säilyi määrällisesti ennallaan. Painotusta tarkennettiin ja uusia avauksia haettiin esimerkiksi Heti purku –toimintamallin kehittämisellä. Työterveyshuollon palvelujen osto ja siten myös Kelalta tuleva korvaus, toteutuivat suunniteltua pienempänä. Tämä johtui siitä, että Työterveys Aalto –liikelaitos purki ylijäämää ja alensi palveluhintojaan Jyväskylän kaupungille.

Osaamisen ja työkyvyn kehittämisen voimavaroja kohdennettiin toimialojen ja palvelujen johtoryhmien osaamiskeskusteluissa sovittujen kärkien mukaisesti muun muassa työturvallisuuteen asiakastyössä, osallistavaan ja kannustavaan esimiestyöhön, psykososiaalisen ja kognitiivisen kuormituksen hallintaan sekä työyhteisöjen toimivuuteen. Näiden kärkien alle asettuivat myös henkilöstökyselyn ja riskien arvioinnin perusteella tunnistetut kehittämistarpeet. 

Uusille esimiehille räätälöityä perehdyttämistä jatkettiin. Esimiestyössä painotettiin valmentavaa ja keskustelevaa esimiesosaamista.

Rekrytointi oli aiempaa vuosia vilkkaampaa, henkilöstömäärä kasvoi suunnitellusti vuoden aikana. Tekijöitä haettiin 1 500 tehtävään. Uutta henkilöstöä rekrytoitiin esimerkiksi varhaiskasvatuspalveluihin, kotihoitoon sekä nuorten ennaltaehkäisevien päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Esimiestyöhön panostaminen näkyi rekrytoinnissa, sillä uusien esimiesten rekrytointiprosesseihin osallistuttiin entistä vahvemmin. Rekrytointiviestinnässä sosiaalisen median rooli kasvoi. Iso uudistus oli täyttölupamenettelyn siirtäminen Kuntarekry-järjestelmään, mikä paransi huomattavasti esimiehen mahdollisuutta seurata lupien hyväksymistä ja rekrytoinnin etenemistä.

Vuoden aikana konsernihallinnosta osallistui asiantuntijoita tulevan maakunta- ja sote-uudistuksen valmisteluun.

Tietohallintoon palkattiin kaksi uutta projektipäällikköä, jotta ict-kehityshankkeita saadaan paremmin resursoitua ja käynnistettyä.  Lisäksi aloitettiin selvitysten tekeminen tietohallinnon uudesta ohjausmallista ja ict-palvelutuotannon organisoinnista. Tietohallinnosta osallistuttiin myös tietosuoja- ja tietoturva-asioissa EU-tietosuoja-asetuksen (GDPR) velvoittamiin selvityksiin ja hankkeisiin sekä aloitettiin tietosuoja- ja tietoturvapolitiikan ja siihen liittyvien ohjeistojen uudistus. Myös laitteiden (mikrotietokoneet) leasing-rahoitusmalli otettiin kattavasti käyttöön sekä siirryttiin pilottihankkeena O365 -pilvipalveluiden käyttöön.