Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitos 2018

Olennaiset tapahtumat tilikaudelta ja sen päättymisen jälkeen sekä arvio tulevasta kehityksestä

Pelastustoimen sisäisen ja ulkoisen toimintaympäristön uudistushankkeet jatkuvat

Toimintavuoden aikana myös maakunta-SOTE –uudistuksen aloitus siirtyi vielä vuodella vuoden 2021 alkuun. Valmistelut kuitenkin jatkuivat tiiviinä eri osapuolten kanssa. Pelastuslaitoksen kannalta keskeisiä kokonaisuuksia uudistuksessa ovat mm. maakunnallinen varautuminen ja maakunnallisen, ajantasaisen tilannetiedon tuottaminen (Tilannekeskus, TIKE). Toimintavuoden aikana valmistui maakunnan varautumis- ja turvallisuusasioita edistävä KSTURVA-organisaatio, joka koostuu maakunnan keskeisimmistä toimijoista. Tämän organisaation ensimmäisiä tehtäviä oli alueellisen riskinarvioinnin valmistuminen ja hyväksyminen. Maakunnan lukuisat ja hyvin laajat kesätapahtumat – Äänekosken suviseurat, Ilmavoimat 100-vuotisjuhla, Suomi Pop, Himos juhannus, Keuruun Isokirja, Neste Ralli, FinnMetko, jne. –  työllistivät pelastuslaitoksen henkilöstöä laajalti.

Henkilöstön osalta aloitettiin esimiestyön tukihanke, jonka tehtävä on sananmukaisesti vahvistaa ja tukea esimiesten osaamista ja jaksamista tehtävissään. Päätoimisen (24/7-paloasemien) henkilöstön työn kuormittavuutta ja palautumista on seurattu kyselyin ja tutkimusten avulla. Koetaan että kuormittavuus on lisääntynyt ja palautumien hidastunut. Voimassa oleva työaika ja -rytmitys on täysin sopimusten mukainen mutta vaatinee edelleen kehittämistä.

Sopimuspalokuntapuolella neuvoteltiin palokuntasopimuksia uusiksi ja ajan tasalle yhdessä sopimuspalokuntien edustajien kanssa. Muuramen paloasemalla vapulta 2017 käynnistynyt pelastajan ja ensihoitajan monitoimiyksikkötoiminta laajeni toimintavuoden lopussa Laukaaseen ja Karstulaan, joissa alkoi vastaava toiminta vuoden 2018 lopussa. Ensihoidossa jatkui tiivis ja rakentava yhteistyö Keski-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa, jonka seurauksena saatoimme mm. vahvistaa ensihoidon päällystöresurssia.

Talous

Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen 2018 vuoden tilinpäätös oli 2 030 475,71 euroa alijäämäinen. Koko laitoksen tulot olivat 31 310 513,56 euroa, toimintamenot 31 919 979,38 euroa ja poistot 1 421 182,45 euroa. Pelastustoimen toimintamenot olivat 23 178 524 euroa ja poistot 1.150.390 euroa. Tilikaudelta tuli alijäämää 1 938 947 euroa. Edellisiltä vuosilta on ylijäämää 3.799.800,57 euroa, jolloin taseen omaksi pääomaksi muodostui 1 769 324,87 euroa.

Sopimuksen mukaan sairaanhoitopiiri korvaa pelastuslaitokselle ensihoito-palvelujen tuottamisesta aiheutuneet nettokustannukset. Sairaanhoitopiiri maksoi pelastuslaitokselle valmiuskorvausta vuoden 2018 aikana yhteensä 5 376 904,8 euroa (4 993 384 euroa vuonna 2017). Ensihoidon talous toteutui 84 787 euroa alijäämäisenä vuonna 2018. 

Pelastustoiminta 

Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastustoiminnan tehtävät lisääntyivät selvästi edellisvuodesta. Hälytystehtäviä oli pelastustoiminnassa 814 kpl enemmän kuin vuonna 2017. 

Keski-Suomen pelastuslaitos hälytettiin vuoden 2018 aikana 5 686 (4 872) kertaa sammutus-, pelastus-, vahingontorjunta- ja tarkastustehtäviin. Suluissa on kerrottu vuoden 2017 vastaavat tiedot. Tulipaloihin kohdistuvia hälytystehtäviä oli 805 kpl (588). Paloissa menehtyi neljä henkilöä ja loukkaantuneita oli yhteensä 31 henkilöä.

Rakennuspaloissa 128 kpl (122) ja rakennuspalovaaroissa 184 (174) kirjattiin yhteensä noin 13 miljoonan euron vahingot. Kertomusvuonna oli myös normaalia enemmän suurpaloja: Kuhmoisissa paloi konehalli, Kyyjärvellä teollisuuskiinteistö, Pihtiputaalla navettarakennus, Jyväskylässä pienkerrostalo, kauppakeskus ja kiviveistämö, Laukaalla hakemurskain ja Jämsässä rivitalo.

Lämmin ja kuiva kesä loi otolliset olosuhteet maastopaloille, joita kirjattiin 243 kpl (103). Maastoa paloi kuitenkin ”vain” n. 60 hehtaaria, joka on maastopalojen lukumäärään nähden varsin kohtuullinen luku.

Vaikka kertomusvuonna selvittiin isoilta myrskyiltä, kirjattiin vahingontorjuntatehtäviä silti 493 kpl. Onneksi usein selvittiin myös pelkällä tarkastuskäynnillä. Tarkastustehtävien (paloilmoitin, -varoitin ja muita tarkastustehtäviä) kirjattiin yhteensä 1 656 kpl. Keski-Suomen maakunnan ulkopuolella oleville pelastustoimen alueille suoritettiin 75 tehtävää ja vastaavasti saimme naapuriapua muilta maakunnilta 80 kertaa.

Pelastuslaitoksen tietoon tulleet liikenneonnettomuudet lisääntyvät vuosi vuodelta. Liikenneonnettomuuksia kirjattiin 955 (893). Viime vuosien haasteelliset keliolosuhteet ja kasvavat liikennemäärät ovat osaltaan vaikuttaneet negatiivisesti onnettomuuskehitykseen. Liikenneonnettomuustehtävissä toimivan henkilöstön työturvallisuus on valitettavasti samalla hieman heikentynyt. Tämä johtunee ihmisten välinpitämättömyyden lisääntymisestä liikenteessä.

Ensihoitopalveluihin kuuluvia ensivastetehtäviä oli 994 tehtävää vuonna 2018. Ensivasteella tarkoitetaan hätätilapotilaan luokse lähetettävää lähintä mahdollista pelastustoimen yksikköä, joka kykenee aloittamaan välittömät henkeä pelastavat toimenpiteet, arvioimaan potilaan tilaa ja antamaan raportin tilanteesta ensihoitoyksikölle. 

Turvallisuusviestintä

Turvallisuuskoulutusta ja -neuvontaa annettiin vuonna 2018 yhteensä 61 796 henkilölle kaikkiaan 709 eri tilaisuudessa. Turvallisuusviestintätilaisuuksien määrä ja niihin osallistuneiden määrä kasvoi edellisestä vuodesta. Toteuma vuonna 2018 oli 22 % väestöstä.

Palotutkinta

Suomessa pääosa kuoleman ja vakavan loukkaantumisen aiheuttamista tulipaloista tapahtuu erityyppisissä asuinrakennuksissa. Keski-Suomen tulipaloissa vuonna 2018 menehtyi neljä miestä. Menehtyneistä yksi oli Muuramessa ja Pihtiputaalla maaliskuussa ja Petäjävedellä sekä Saarijärvellä lokakuussa.

Ensihoitopalvelu

Vuonna 2018 Keski-Suomen pelastuslaitos toteutti sairaanhoitopiirin ja pelastuslaitoksen keskinäisessä yhteistoimintasopimuksessa sovittua ensihoitopalvelua Keski-Suomen maakunnan alueella. Pelastuslaitoksen ambulanssien palvelun piirissä oli noin 220000 maakunnan 275000 asukkaasta. Ensivastetoiminta kattoi koko maakunnan alueen. Ensihoidon vakinaisen henkilöstön määrä oli yhteensä 119 työntekijää. Henkilöstöstä 92 oli päätoimisia ensihoitajia ja 27 (htv) palomiestä. Näiden lisäksi ensihoito-organisaatioon kuuluivat ensihoitopäällikkö ja kolme ensihoitomestaria. Ensivastetoiminnassa oli mukana yhteensä n. 800 henkilöä päätoimisia ensihoitajia ja 27 (htv) palomiestä. Näiden lisäksi ensihoito-organisaatioon kuuluivat ensihoitopäällikkö ja kaksi ensihoitomestaria. Kolmas ensihoitomestarin toimi vakinaistettiin loppuvuodesta. Ensivastetoiminnassa oli mukana yhteensä n. 800 henkilöä 

Ensihoidon yksiköt ja niiden valmius 

Pelastuslaitoksen 14 ambulanssista 9 oli hoitotason ambulansseja ja 5 perustason ambulansseja. Kaikki ambulanssit olivat minuutin lähtövalmiudessa. Ambulansseista 10 oli ympärivuorokautisessa (24/7) valmiudessa, 2 oli valmiudessa 12 h vuorokaudessa jokaisena viikonpäivänä, 1 oli valmiudessa 8 h arkisin ja 1 kpl 8 h arkisin ja 12 h lauantaina ja sunnuntaina. Muuramen paloasemalle sijoitettu hoitotason ambulanssi on ensihoidon ja pelastuksen monitoimiyksikkö, joka hoitaa sekä ensihoidon että pelastuksen tehtäviä. Yksikkö muuttui monitoimiyksiköksi 1.5.2017, jolloin yksikön valmius nousi 24/7. 

31.12.2018 aloitti toimintansa kaksi uutta monitoimiyksikköä Laukaassa ja Karstulassa. Uusien monitoimiyksikköjen ensihoidon henkilökunta rekrytoitiin sisäisenä rekrytointina ja tehtäviin kiinnostus oli suurta. Ensihoitohenkilökunnalle koulutettiin sopimuspalokuntakurssit loppuvuodesta 2018. 
 

Ensihoitopalvelun tilastot vuodelta 2018

Ensihoitotehtäviä tehtäviä vuoden 2018 aikana oli yhteensä 29 970 kpl. Edellisestä vuodesta tehtävien kokonaismäärä lisääntyi 1 159. 

Pelastuslaitos tuotti edelleen ensihoitoa tukevaa ensivastepalvelua neljältä päätoimisten miehittämältä 24/7 asemalta (Jyväskylä, Äänekoski), viideltä päiväpaloasemalta (Jämsä, Laukaa, Keuruu, Saarijärvi ja Viitasaari) ja 43 sopimushenkilöstön miehittämältä paloasemalta jokaisen Keski-Suomen kunnan alueella. Ensivastetehtäviä kertomusvuotena suoritettiin 994 kpl. Edellisestä vuodesta laskua oli 16 tehtävää.

Tulevan kehityksen arviointi

Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen tulevien vuosien taloudelliseen ja toiminnalliseen kehitykseen vaikuttaa maakunnallisen ja sosiaali- ja terveystoimen (SOTE) uudistustyön tuomat hallinnolliset ja taloudelliset muutokset sekä ulkoistamiset tai tehtävien uudelleenorganisoinnit.

Pelastuslaitoksen tavoitteena on vähintään turvata nykyinen palvelutaso ja lisätä toiminnan tuottavuutta. Näihin tavoitteisiin yltäminen edellyttää sitä, että henkilöstö ovat tehokkaassa käytössä ja digitalisaation avulla pystytään sekä prosessien automaatioastetta ja tehokkuutta lisäämään palvelutasoa heikentämättä. Näihin tavoitteiden konkreettisia työkaluja ovat mm: työaikamuutos yksivuorojärjestelmästä kaksivuorojärjestelmään ja jatkuva osaamisen kehittämistyö. Pelastuslaitoksen viime vuodet ovat olleet taloudellisesti hyviä, mistä johtuen liikelaitokselle on kertynyt ylijäämää. Kuntien kanssa tehdyn yhteistyösopimuksen mukaisesti ylijäämä puretaan suunnitelmallisesti tulevina vuosina.  

Valtuustoon nähden sitovien toiminnallisten tavoitteiden toteutuminen

Onnettomuuksien ehkäisy:

1. Noudatetaan erikseen vahvistettavaa, pelastuslain 79 § mukaista ja riskien arviointiin perustuvaa valvontasuunnitelmaa, jossa on määritelty vuonna 2018 tarkastusvuorossa olevien kohteiden palotarkastukset sekä muut valvontatoimenpiteet.

Valvontakohteet on jaettu luokkiin A1-A8. Valvontasuoritteiden määrälliset tavoitteet saavutettiin 69 prosenttisesti.

2. Turvallisuusviestintää kohdistetaan valvontasuunnitelmassa ja palvelutasopäätöksessä erikseen vahvistettavalla tavalla vähintään 10 prosentille maakunnan väestöstä.

Turvallisuusneuvontaa ja -koulutusta annettiin 61 796 henkilölle (112 prosentille maakunnan väestöstä).

Pelastustoiminta:

3. Kiireelliset pelastustehtävät kyetään aloittamaan riskiluokittain niille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaikatavoite on 13 minuuttia. Yksityiskohtaisempina mittareina käytetään tavoitteen täyttymisprosenttia (tavoite on vähintään 50 %) sekä mediaaniaikaa riskiluokittain.

I riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 6 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 11 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 20 minuutissa.

II riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 10 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 14 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa.

III riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 20 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 22 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 30 minuutissa.

IV riskiluokan riskiruuduissa pelastuslaitoksen ensimmäisen yksikön tulee tavoittaa riskiruudut 36 minuutin kuluessa ja tehokkaan pelastustoiminnan alkaa 38 minuutissa (vähintään vahvuudella 1+3). Pelastusjoukkueen tulee olla paikalla 40 minuutissa.

Riskiluokan ruutujen jakautuma Keski-Suomessa vuoden 2016 vuoden lopussa on esitetty taulukossa 1:

Tavoitteiden täyttymisprosentit ja mediaaniajat sekä tapausten lukumäärät

A. Keskimääräinen pelastustoiminnan toimintavalmiusaika kaikissa kiireellisissä pelastustoimintatehtävissä riskiluokasta riippumatta oli 13:58 (n= 1344 tehtävää, joissa toimintavalmiusaika on mitattu). Vuonna 2017 vastaava aika oli 13:45. 

B. Pelastuslaitoksen ensimmäinen yksikkö tavoitti kiireellisistä tehtävistä kohteen tavoiteajassa riskiluokittain (I, II, III ja IV).

C. Pelastustoimintatehtävissä tehokas pelastustoiminta alkoi riskiluokittain (I, II, III ja IV)

Väestönsuojelu:

4. Keski-Suomen pelastuslaitos toteuttaa yhteistyötä kuntien ja yhteistyöviranomaisten kanssa valmiussuunnittelussa, erilaisissa harjoituksissa ja erityis- ja häiriötilanteiden johtamistoiminnassa. Keski-Suomen pelastuslaitos kehittää oman toiminnan jatkuvuuden hallintaa Suomen kansallisen riskiarvion uhkia vastaan toteuttaen osaltaan yhteiskunnan turvallisuusstrategian päämääriä.

Varautuminen ja valmiussuunnittelu

Pelastuslaitoksen omassa valmiussuunnittelussa keskityttiin vuoden 2018 aikana erityisesti jatkuvuuden turvaamiseen eli parantamaan valmiutta toimia tilanteessa kuin tilanteessa sekä poikkeusoloihin varautumiseen tähtäävien suunnitelmien päivittämiseen. Pelastuslaitoksella ollaan muun muassa tehty useita toimenpiteitä laajaan sähkökatkoon varautumiseksi. Suojavaruste- ja pesupaikan hankinnoilla parannettiin valmiutta toimia erilaisissa vaarallisten aineiden onnettomuuksissa, mukaan lukien toiminta poikkeusoloissa.

Vuoden 2018 alusta aloitettiin evakuointisuunnitelmien päivittämiskierros kunnissa. Vuoden aikana järjestettiin pelastuslaitoksen johdolla työpajoja 18 kunnassa maakunnan alueella. Työpajoissa mietittiin kuntakohtaisesti, pääasiassa johtoryhmän voimin, kuinka eri evakuointitilanteissa toimitaan ja miltä osin suunnitelmia tulee vielä päivittää. Samalla käsiteltiin myös muita valmiussuunnittelun osa-alueita ja varautumisen kehittämistä yleisesti. 

Keski-Suomen pelastuslaitos oli vahvasti mukana, kun Keski-Suomeen saatiin koottua pysyvät rakenteet kokonaisturvallisuuden yhteensovittamiseksi; Keski-Suomen turvallisuus- ja valmiustoimikunta sekä turvallisuus- ja valmiustoimikunnan sihteeristö. Ensimmäinen kokous pidettiin elokuussa, jonka jälkeen toiminta on ollut aktiivista. KSTURVA lyhennettä käyttävä toimikunta toimii maakunnan ylimmän johdon suunnittelu- ja tiedonvaihtofoorumina turvallisuus- ja valmiusasioissa sekä määrittää valmiussuunnittelun maakunnallisia painopisteitä ja tavoitteita. Toimikunnassa ovat edustettuina viranomaiset, kunnat, järjestöt ja elinkeinoelämä. Sihteeristön tehtävänä on esittää, valmistella ja toteuttaa asioita käytännössä.

KSTURVAN ensimmäisenä tehtävä oli päivittää Keski-Suomen alueellinen riskiarvio. Työ toteutettiin pelastuslaitoksen johdolla ja KSTURVAN sihteeristön ja eri alojen asiantuntijoiden työpanoksella. Raportti Keski-Suomea alueellisesti uhkaavista riskeistä toimitettiin sisäministeriöön marraskuun lopussa. Riskienarviointityötä ja uhkiin vastaamista maakunnallisella ja pelastuslaitoksen organisaation tasolla jatketaan vuonna 2019.

Keski-Suomen pelastuslaitoksen talousarvion toteutumisvertailu

 Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen tuloslaskelma

 Keski-Suomen pelastuslaitos -liikelaitoksen rahoituslaskelma

Keski-Suomen pelastuslaitoksen tase

Esitys tilikauden tuloksen käsittelystä 

Johtokunta allekirjoittaa tilinpäätöksen ja esittää, että tilikauden alijäämäinen tulos 2 030 475,70 euroa merkitään omaan pääomaan.