Raikas ja kasvava elinvoima 2018
Jyväskylää vahvistetaan vetovoimaisena koulutuskaupunkina, korkean osaamisen ja tutkimuksen keskuksena sekä kansainvälisenä kulttuuri-, tapahtuma- ja matkailukaupunkina. Kaupunkikehitysalustoilla, hyvällä yhteistyöllä alueen oppilaitosten, yritysten ja järjestöjen kanssa sekä erilaisilla muilla kumppanuuksilla tuetaan yritysten kasvua ja uusien teknologia-, liiketoiminta- ja palveluinnovaatioiden syntymistä. Myös kaupunkikeskustan viihtyisyyttä ja elinvoimaa edistetään aktiivisin toimin. Lisäksi vahvistetaan kaupungin houkuttelevuutta työpaikka-alueena ja kaupunkiorganisaatiota hyvänä työnantajana.
Konsernihallinto
1. Kaupunkikehitysalustoilla on käynnissä vähintään 2 tutkimushanketta yhdessä oppilaitosten tai tutkimuslaitosten ja yritysten kanssa.
Tutkimus- ja kehityshankkeina on käynnissä Kankaan CIRCWaste-hanke, Hippoksen ekosys-teemiskehittämishanke, Hippoksen digitaalisen alustan kehittämishanke, ARVO-hanke sekä Eteläportin liiketoimintaympäristön kehittämishanke. Lisäksi on käynnissä Sustainable Digi & Game Ecosystem-hanke sekä Visit Jyväskylässä on käynnissä Lakeland - Jyväskylä Region 2019-2021 –hanke.
2. Yrityspalvelusetelin toimintamalli on käytössä
Toteutunut, yrityspalvelusetelimallin ensimmäinen vaihe pilotoitiin onnistuneesta vuoden 2018 aikana ja toiminta jatkuu vuoden 2019 aikana.
3. Start-up toimintaa tukeva Jyväskylän Yritystehdas on toiminnassa.
Jyväskylän yritystehdas on perustettu yhdessä Jyväskylän yliopiston, Gradian ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa ja yritystehdas on toiminnassa.
4. Työttömien palveluiden painopiste on työssäkäyntivalmiuksien parantamisessa.
Pitkittyneen työttömyyden jälkeen työnhakijoille on oltava tarjolla henkilökohtaista ohjausta sekä ohjaamista aktiivista työllistymistä edistäviin palveluihin ja koulutukseen. Perinteisten työllistymistä edistävien palvelujen (työkokeilu, palkkatukityöllistäminen, oppisopimuskoulutus, omaehtoinen opiskelu, kuntouttava työtoiminta) rinnalle on Työllisyyspalveluissa kehitetty kevyempiä, lyhytkestoisia työnhaun teemapäiviä, joista ensimmäiset toteutettiin syksyn 2018 aikana.
Osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen teemat ovat olleet kehittämisen kohteena vuoden 2018 aikana. Paikko-osaamistodistuksen käyttöönottoa on lanseerattu kaupunkiorganisaatioon ja Työllisyyspalvelut on järjestänyt Paikko-osaamistodistus-koulutuksen syksyllä 2018. Oppilaitosten kanssa on syksyn 2018 aikana sovittu koulutus- ja opinto-ohjaukseen liittyvästä Poluttamo-toiminnasta siten, että toiminta pääsee käynnistymään vuoden 2019 alussa.
5. Vahvistamme Jyväskylää vetovoimaisena, kansainvälisenä tapahtuma- ja matkailukaupunkina.
Jyväskylän matkailualuetta tehtiin tunnetuksi muun muassa kampanjoiden, markkinointi- ja myyntitapahtumien sekä 18 kansainvälisen media- ja bloggarivierailun avulla. Kansainvälisiä matkanjärjestäjävierailuja alueelle järjestettiin yhdeksän. Visit Jyväskylä haki ja sai hallinnoitavakseen kolmen vuoden EAKR:n ja Keski-Suomen kehittämisrahaston rahoittaman, kansainvälisen matkailun edistämiseen suunnatun Lakeland –Jyväskylä Region hankekokonaisuuden, jonka vuosibudjetti on noin 370 000 euroa ja jossa on mukana 21 kuntaa, JAMK sekä noin 30 matkailuyritystä Keski-Suomesta. Jyväskylän seudun rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat vuonna 2018 kaikkiaan 9%. Tapahtumien lukumäärä on pysynyt samana ja ulkotapahtumien kävijämäärät kasvoivat 8,5%.
6. Esimiesten osaamista vahvistetaan ja painopiste on valmentavassa ja tavoitteellisessa suorituksen johtamisessa.
Esimiehiä tuettiin tarpeen mukaan henkilökohtaisella sparrauksella ja coachingilla. Esimiehet saivat myös mahdollisuuden osallistua vuorovaikutusta kehittäviin vertaisryhmiin ja valmennuksiin. Lisäksi vuoden aikana oli tarjolla kattava valikoima henkilöstö- ja talousjohtamisen päivityskoulutuksia suorituksen johtamisen tueksi. Uusien esimiesten räätälöityä perehdyttämistä jatkettiin. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisen kaupungilla esimiestehtävässä aloittavan kanssa tehdään henkilökohtainen suunnitelma perehdyttämisen toteuttamisesta.
Esimiesten paineensietokykyä (resilienssi) sekä Mindset –oman esimiehenä kasvun asennetta ja konfliktien ratkaisukykyä kehitettiin kollegaryhmien ja itsenäisen verkkovalmennuksen yhdistelmällä. Esimerkiksi vanhuspalveluiden kaikille esimiehille toteutettiin valmentavan esimiestyön tukikokonaisuus. Tavoitteena oli, että esimiehet ottivat valmentavan johtamisen työkalut ja menetelmät aktiiviseen käyttöön arki- ja työsuorituksen johtamisessa. Samalla uudistettiin ja yhdenmukaistettiin vanhuspalveluiden esimiestyötä sekä etsittiin esimiestyöhön uutta virettä ja vaikuttavuutta.
Kaupungin tiiminvetäjille tarjottiin oma valmennuskokonaisuus. Kokonaisuudessa teemoina olivat tiiminvetäjän rooli, haastavat tilanteet, osaamisen kehittäminen sekä palautteen antaminen, osallistaminen ja vuorovaikutteinen johtaminen.
Perusturva
1. Toimialalla syvennetään ja laajennetaan yhteistyötä sekä monituottajuutta yhdessä yrittäjien kanssa.
Toimenpiteet ja mittarit:
Avosairaanhoidossa ja aikuissosiaalityön sosiaaliohjauksessa osallistutaan sosiaali- ja terveysministeriön kärkihankkeeseen, jossa pilonnanvapautta. Hankkeen painopisteenä on yrittäjä- ja järjestöyhteistyön lisääminen.
Valinnanvapauskokeiluun on osallistuttu suunnitelman mukaisesti. Kokeilussa osallistuttiin Sitran Soteuttamoihin, joissa yrittäjä- ja järjtoidaan valiestöyhteistyön vahvistaminen mahdollistui.
Ostopalveluissa tiivistetään yhteistyötä palveluntuottajien kanssa palvelutuotannon laadun takaamiseksi.
Avosairaanhoidon ostopalvelun palveluntuottajan kanssa seurantapalaverit toteutuivat suunnitellusti kolme kertaa vuodessa. Aktiivista yhteyttä pidettiin muuna aikana puhelimitse sekä sähköpostilla tarpeen mukaan.
Fysioterapian lääkinnällisen kuntoutuksen palveluntuottajiin pidetään yhteyttä säännöllisestä ja kokoontumisia pidetään tarpeen mukaan.
Vanhuspalveluissa pidettiin puitesopimus- ja palvelusetelituottajien kanssa yhteistyökokouksia, joissa käsiteltiin toiminnan kehittämistä. Palvelusetelitoiminnan kehittäminen toi uusia mahdollisuuksia ostopalveluihin.
Sosiaalipalveluiden valvontakoordinaattorit ovat olleet mukana palveluittain järjestettävissä tuottajatapaamisissa ja hankinta-asiakirjojen laadinnassa. Ympärivuorokautisissa palveluissa on tehty suunnitelmallisia tarkastuskäyntejä sekä kaupungin omana toimintana, että yhdessä aluehallintoviraston kanssa. Tarvittaessa on järjestetty palveluntuottajien kanssa reklamaationeuvotteluita. Vuoropuhelujen tavoitteena on yhteistyön parantaminen ja asiakasturvallisuuden lisääminen.
Sivistys
1. Palvelujen ja yritysten yhteistyö
Ennaltaehkäisevää SIB (social impact bond) –toiminnan käynnistämistä selvitetään edelleen nuorisopalveluissa.
Vuoden 2018 aikana valmisteltiin SIB-toiminnan käynnistämistä yhteistyössä perusturvan ja Sitran kanssa ns. Lapsi-SIB -rahaston hyödyntämistä. Rahaston hyödyntäminen osoittautui aikataulullisesti haasteelliseksi vuoden 2018 aikana. Päätettiin jatkaa valmistelua vuonna 2019.
Pidetään yllä hyviä yhteistyösuhteita varhaiskasvatuksen yksityisten palveluntuottajien kanssa.
Yksityisten palveluntuottajien kanssa on järjestetty säännöllisesti tapaamisia, joissa on mm. perehdytetty uuden varhaiskasvatuslainsäädännön ja sääntökirjan sisältöön. Yksikkökäyntejä on tehty valvontasuunnitelman mukaisesti. Kolmelle palveluntuottajalle on luovutettu tontit yksityisten päiväkotien rakentamista varten.
Toimiala on mukana Hippoksen, Keskustan ja Kankaan alueen kehittämistyössä.
Kulttuuri- ja liikuntapalvelut on toiminut asiantuntijana aktiivisesti Hippoksen detaljisuunnittelussa sekä Jyväskylän Sydän -hankkeessa.
2. Lyseokortteli kulttuurikeskukseksi
Lyseokortteli sisällytettiin Jyväskylän keskustan Jyväskylän sydän -kehittämishankkeeseen, jossa Lyseon vanhaa koulutaloa ja korttelin tulevaa käyttöä kaupungin kulttuuri- ja taidelaitosten yhtenä mahdollisena sijoituspaikkana tutkitaan.