Kaupunkirakenne, käyttötalouden toteutuminen 2018
| 1 000 euroa | Alkuperäinen | Talousarvio- | Talousarvio | Toteuma | Poikkeama |
| talousarvio | muutokset | muutosten | |||
| jälkeen | |||||
| Asiakaspalvelu ja johdon tuki | |||||
| Toimintatulot | 182,0 | 0,0 | 182,0 | 269,3 | 87,3 |
| Toimintamenot | -3 229,7 | -6,8 | -3 236,5 | -2 956,2 | 280,3 |
| Toimintakate | -3 047,7 | -6,8 | -3 054,5 | -2 686,8 | 367,7 |
| Liikenne- ja viheralueet | |||||
| Toimintatulot | 23 913,9 | 0,0 | 23 913,9 | 26 118,7 | 2 204,8 |
| Toimintamenot | -40 090,2 | 25,6 | -40 064,6 | -41 047,0 | -982,4 |
| Toimintakate | -16 176,3 | 25,6 | -16 150,7 | -14 928,3 | 1 222,4 |
| Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö | |||||
| Toimintatulot | 22 610,0 | 0,0 | 22 610,0 | 24 724,9 | 2 114,9 |
| Toimintamenot | -5 874,5 | -23,9 | -5 898,4 | -5 843,7 | 54,7 |
| Toimintakate | 16 735,5 | -23,9 | 16 711,6 | 18 881,2 | 2 169,6 |
| Rakentaminen ja ympäristö | |||||
| Toimintatulot | 3 187,5 | 0,0 | 3 187,5 | 3 234,3 | 46,8 |
| Toimintamenot | -5 053,0 | -37,8 | -5 090,8 | -4 477,4 | 613,4 |
| Toimintakate | -1 865,5 | -37,8 | -1 903,3 | -1 243,1 | 660,2 |
| Kaupunkirakenne yhteensä | |||||
| Toimintatulot | 49 893,4 | 0,0 | 49 893,4 | 54 347,3 | 4 453,9 |
| Toimintamenot | -54 247,4 | -42,9 | -54 290,3 | -54 324,3 | -34,0 |
| Toimintakate (sitova) | -4 354,0 | -42,9 | -4 396,9 | 23,0 | 4 419,9 |
Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon
Kaupunkirakenteen toimialan kate toteutui noin 4,4 milj. euroa muutettua talousarviota positiivisempana tulojen ylittymisen vuoksi. Suurimmat tulopoikkeamat olivat maan myyntivoitoissa (1,9 milj.), katupalvelujen tuloissa (1,0 milj.) sekä maankäyttösopimusmaksussa (0,6 milj.). Lisäksi kaikkien palvelualueiden sisällä, eri palveluyksiköiden välillä, oli myös muita pienempiä eroja sekä tulojen että menojen toteutumissa.
Vilkas asuntorakentaminen heijastui kaupunkisuunnittelun ja maankäytön toimintaan ja talouteen myönteisesti. Tonttien myyntivoitot ylittyivät noin 1,9 milj. euroa talousarvioon nähden. Kaiken kaikkiaan palvelualueen kate toteutui n. 2.2 milj. euroa talousarviota positiivisempana. Valtaosa menosäästöstä johtui henkilöstöresurssien vajauksesta ja rekrytoinnin haasteista. Menoissa on pystytty säästämään edelleen tehostamalla erityisesti pohjakarttatuotannon prosesseja. Vastaavasti pilaantuneiden maiden puhdistuksen ja käytöstä poistettujen rakennusten purkukustannukset ylittivät budjetoidun arvion.
Liikenne- ja viheralueilla kate toteutui n. 1,2 milj. euroa talousarviota parempana. Katupalveluiden kate oli lähes 0,8 milj. euroa talousarviota parempi. Maankäyttösopimustuloja kertyi investointihankkeista n. 0,6 milj. arvioitua enemmän.
Joukkoliikenteen seudullisessa toiminnassa asiakastulot kasvoivat n. 0,4 milj. euroa. Kasvua olisi ollut enemmän, mutta joukkoliikennejaoston marraskuun päätös alentaa kausilippujen hinnoittelua 1.1.2019 alkaen vaikutti myös asiakkaiden ostokäyttäytymiseen, siirtäen ostoja vuodenvaihteen yli. Liikennöintikustannukset nousivat n. 0,6 milj. euroa. Koko joukko- ja palveluliikenteen yksikön osalta kate oli n. 0,2 milj. euroa talousarviota heikompi.
Rakentamisen ja ympäristön palvelualueella kate toteutuu n. 0,66 milj. euroa budjetoitua parempana johtuen ympäristönsuojelun tulojen ylittymisestä sekä kaikkien palveluyksikköjen menojen alittumisesta. Rakennusalan rekrytointihaasteet näkyvät henkilöstökulujen alittumisessa.
Asiakaspalvelun ja johdon tuen henkilöstömenoista kertyi menosäästöjä etupäässä sijaisjärjestelyjen ja eläköitymisten vuoksi. Myös palvelujen ostojen toteutuma oli budjetoitua pienempi.
Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2019 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä
Keskusta-asemanseudun suunnittelu on edellyttänyt huomattavasti normaalista tasosta suurempaa panostusta yhdyskuntasuunnittelun asiantuntijapalveluihin. Asemakaavoituksen asiantuntijapalvelumääräraha on sen sijaan vuonna 2019 edellistä vuotta pienempi. Kiinteistönomistajien tarve kaavamuutoksille on ollut, ja sen arvioidaan säilyvän korkealla tasolla. Palvelukykyä parannetaan puitesopimusmenettelyllä. Asiantuntijamäärärahan tarve arvioidaan uudelleen vuodelle 2020. Rakentamista ja tontinluovutusta tapahtuu yhä enemmän jo ennestään rakennetuilla kiinteistöillä. Rakennusten purkamiseen ja pilaantuneiden maiden käsittelyyn osoitettujen määrärahojen riittävyyttä tulee tarkastella suhteessa tavoitteisiin vuodelle 2020.
Pohjakartta-aineistojen tuotot voivat jatkossa vähentyä. EU:n Inspire-direktiivin eteneminen lisää jatkossa korvauksetta luovutettavien aineistojen määrää ja siten niistä saatavat tulotkin vähenevät. Pohjakarttatuotantoa on tehostettu voimakkaasti viime aikoina ja siten em. direktiivin vaikutusta on voitu kompensoida toistaiseksi.
Asunto- ja liikerakentaminen jatkuu vilkkaana, myös teollisuusrakentamisessa on havaittavissa investointitarpeita. Päätös sähköiseen arkistoon siirtymisestä tulee suoristamaan rakennusvalvonnan prosesseja sekä parantamaan asiakaspalvelua. Ympäristölupien määrä jatkaa pienenemistään, kun toiminnot siirtyvät ilmoituksenvaraisiksi lainsäädännön muutosten johdosta. Tämä siirtää valvonnan tarvetta ennakkokäsittelystä jälkivalvontaan.
Joukkoliikenteen matkamäärien myönteisen kehityksen ennustetaan jatkuvan ja vuonna 2019 toimenpiteinä on lisätä näkyvyyttä viestinnän ja markkinoinnin sekä erilaisten tapahtumien avulla. Joukkoliikenteen matkamäärien kasvuun voivat vaikuttaa paikallisliikennekeskuksen poikkeusolosuhteet; liikenteen siirtäminen Asemakadulle voi heikentää asiakkaiden tyytyväisyyttä palveluun.
Sähköisten palveluiden tarjonta tulee kasvamaan ja se tulee näkymään vahvasti myös asiakkaille tarjottavien lisäarvopalveluiden lisääntymisenä. Palveluverkon kehittäminen jatkuu ja vuorotarjonnan parantamista toteutetaan talouden mahdollistamissa rajoissa.
Vuonna 2018 toteutettu seurantatutkimus osoitti, että työpaikkojen liikkumisen ohjauksen toimenpiteillä on mahdollista kasvattaa kestävien kulkumuotojen kulkutapaosuutta lyhyessäkin ajassa; Valmetilla kestävien kulkutapojen kulkutapaosuus kasvoi 9 % vain kahdessa vuodessa. Nämä kestävän työmatkaliikkumisen toimintamallista saadut hyvät tulokset puoltavat sitä, että tulevinakin vuosina yhteistyötä työnantajakumppanien kanssa jatketaan ja verkostoa pyritään laajentamaan.
Lisärahoitus mahdollistaa katuverkon kunnossapitotoimenpiteiden jatkamisen sellaisessa laajuudessa, että katujen korjausvelkaa saadaan vähennettyä. Työtä tehdään yhteistyössä Jyväskylän Energian kanssa päivitetyn korjausvelkaohjelman mukaisesti.
Talvihoidon talousarviovaraukset on tehty nykyisen toimintamallin mukaisesti. Syksyllä koko kaupungin alueella käynnistyvä omajohtoinen hoitourakointi saattaa aiheuttaa talvihoidon osalta paineita menoylitykseen.