Perusturva, käyttötalouden toteutuminen 2018

Merkittävät poikkeamat tilinpäätösvuoden talousarvioon

Toimialan bruttomenot yhteensä olivat 446,8 miljoonaa euroa ja nettomenot 390,3 miljoonaa euroa. Vastaavat menot asukasta kohden olivat 3 159,34 euroa (+1,62 %) ja 2 759,76 euroa (+1,58 %).

Muutettuun talousarvioon verrattuna toimintakate alittui 672 300 euroa (-0,17 %). Edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna toimialan menot kasvoivat toimintakatteella mitattuna n. 9,4 miljoonaa euroa (+2,5 %). 

Ilman erikoissairaanhoidon kustannuksia toimintakatteen ylitys oli 65 100 euroa (+0,03 %) ja muutos edelliseen vuoteen nähden 11,9 miljoonaa euroa (+5,4 %). Asukasta kohden lisäys oli 4,53 %.

Perusturvan yhteisten osalta talous toteutui 170 900 euroa budjetoitua huonompana. Toimintatuotot ylittyivät 1 100 000 euroa. Suurin osuus näistä (750 000 euroa) oli tukia ja avustuksia, jotka koostuivat KSLAPE-, KUKO- ja Valinnanvapauskokeilu -hankkeiden kustannusten korvauksista. Toimintamenot ylittyivät 1 270 000 euroa. Henkilöstömenojen ylitys aiheutui em. hankkeiden henkilöstömenojen ylittymisestä lisätalousarviossa arvoituun nähden. Suurin ylitys kuitenkin tuli konsernihallinnosta kohdennetuista tapaturmavakuutusmaksuista n. 550 000 euroa. 

Sosiaalipalveluiden talous toteutui 1 400 000 euroa budjetoitua paremmin. Toimintamenot ylittyivät 700 000 euroa aiheutuen lastensuojelun ja vammaispalveluiden ostopalveluista. Toimintatuotot ylittyivät 2 100 000 euroa. Näistä 1 600 000 euroa oli myyntituottoja, jotka koostuivat mm. pakolaisten toimeentulotukikorvauksista, valtion korvaamista pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden kustannusten korvauksista sekä asiakkaiden aikaisemman kotikunnan korvaamista palveluista. 

Vanhuspalveluiden palvelualueen toimintakate ylittyi 1 150 000 euroa. Toimintatuotot alittuivat noin 455 000 euroa. Suurin alitus kohdistui ostettuun asumispalveluun ja aiheutui asiakkaiden maksukyvyttömyydestä. Toimintamenojen ylitys oli noin 695 000 euroa. Henkilöstömenoihin tilinpäätösvaiheessa kirjattava lomapalkkajaksotus sivukuluineen aiheutti vanhuspalveluiden talouteen noin 405 000 euron budjetoimattoman kuluerän. Kotikuntalain mukaisia kuluja maksettiin palveluiden ostojen ryhmässä noin 200 000 euroa yli ennakoidun. 

Perheiden ennaltaehkäisevien sosiaali- ja terveyspalveluiden talous toteutui 55 500 euroa suunniteltua paremmin. Palvelualueen toimintatuotot alittuivat 156 400 euroa ja henkilöstömenot alittuivat 245 800 euroa johtuen lääkärihenkilöstön rekrytointivaikeuksista. Asiakaspalveluiden ostot ylittyivät 127 800 euroa.

Avoterveydenhuollon palvelualueen talouden toteuma alitti talousarvion 126 500 euroa toteutuen siten suunniteltua paremmin. Toimintatuottojen osalta talousarvio ylittyi 581 200 euroa. Ylitys koostuu sekä myyntituotoista että muista toiminnan tuotoista. Toimintakuluja toteutui 454 700 euroa talousarviota enemmän. Kulujen osalta henkilöstökuluja toteutui 844 000 euroa talousarviota vähemmän. Palvelujen ostot sen sijaan ylittyivät 1 396 300 euroa, johtuen muun muassa henkilöstöpalvelun ostoista sekä ensihoidon vuoden 2018 sekä osittain vuoden 2017 vuodelle 2018 kohdistuneista kustannuksista ja niiden kasvusta. Muilta osin kulut toteutuivat suunnitellusti.  

Erikoissairaanhoidon kustannukset alittuivat niin muutettuun talousarvioon suhteutettuna kuin myös edellisen vuoden toteumaan. Muutettuun talousarvioon nähden menot alittuivat 0,7 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna menot pienenivät 2,5 miljoonaa euroa. Suhteessa alkuperäiseen talousarvioon menot ylittyivät 3,7 miljoonaa euroa. 

Terveyskeskussairaaloiden talous toteutui kokonaisuudessaan n. 420 000 euroa budjetoitua parempana. Toimintatulot toteutuivat n. 540 000 euroa ennakoitua suurempina liittyen erityisesti jäsenkuntien maksuosuuden toteumaan. Toimintamenot ylittyivät n. 120 000 eurolla liittyen erityisesti asiakaspalveluiden ostoihin. 
 

Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2019 talousarvioon ja arvio tulevasta kehityksestä

Sosiaalipalveluissa lastensuojelun talous toteutui suunniteltua paremmin, mutta palveluyksikön taloudessa uhkana on asiakasmäärän kasvu avohuollon ja sijaishuollon ostopalveluissa. Kodin ulkopuolelle yksin sijoitettujen lasten ja nuorten määrä jatkoi edelleen kasvamistaan ja samalla tavoin huostaan otettujen lasten ja nuorten kokonaismäärä on korkeampi kuin koskaan. Yhä useammin lasten ja nuorten tilanteet vaativat hoidollisempia toimenpiteitä, joten sijoituksia tehdään laitos- ja erityisyksiköihin perhehoidon sijasta. Lastensuojelun kustannuksia pyritään hillitsemään kilpailuttamalla tehostetun perhetyön ostopalvelut vuonna 2019. Lisäksi perheille tarjottavan ympärivuorokautisen perhekuntoutuksen tuotantotapoja tarkastellaan ja osana tarkastelua arvioidaan myös oman toiminnan käynnistämistä sekä kilpailuttamalla hankittavien palveluiden osuus. Lastensuojelun palvelut tekevät tiivistä yhteistyötä Nuorisovastaanoton nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluihin suunnatun perustason hoitohenkilöstön kanssa ja tällä pyritään ehkäisemään ja vähentämään lastensuojelun avo- ja sijaishuollon ostopalveluita.

Vammaispalveluissa riskin muodostavat asiakasmäärän kasvu vaikeavammaisten ja kehitysvammaisten asumispalveluissa. Kehitysvammaisten asumisen tuen palvelusetelillä vastataan palvelutarpeen kasvuun ja vaikeavammaisten asumispalveluiden hankinnan optiovuosi otetaan käyttöön. Hankinnalla on saatu osittain kustannuskehitystä taittumaan. Henkilökohtaisen avun palvelun asiakasmäärä kasvaa vuosittain ja vuoden 2019 aikana valmistellaan henkilökohtaisen avun palvelusetelin käyttöön ottoa. Myös kehitysvammaisten tukipalveluiden hoitoapua kotiin valmistellaan hankittavaksi palvelusetelimallilla. Palvelutarpeiden kasvu on riskinä myös kehitysvammaisten päivätoiminnan kuljetuksissa, joten kuljetusten optimaalinen käyttö tarkastetaan asiakasturvallisuus ja kalustoresurssi huomioiden.

Kasvaneet palvelutarpeet ja palvelutakuussa pysyminen voivat edellyttää resurssien lisäämistä aikuissosiaalityöhön ja vammaispalveluihin. Yksityisten sosiaalihuollon ympärivuorokautisten toimintayksiköiden systemaattinen tarkastaminen sekä aktivointisuunnitelmatyöskentelyn tehostaminen saattavat vaatia lisäresurssointia. 

Vanhuspalvelujen palvelutarpeen arvioidaan kasvavan siten, että säännöllisen kotihoidon asiakkaiden kokonaismäärä kasvaa ainakin 100 asiakkaalla vuosittain. Pitkäaikaishoidon ja ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen palveluja tarvitsee vuonna 2019 arviolta 80 asukasta nykyistä enemmän. Uusia asiakkaita sijoitetaan pääsääntöisesti vapautuville paikoille. Vuoden 2019 tuloarvio suhteessa vuoden 2018 toteutumaan on noin 500 000 euroa suurempi, mikä tuottaa haasteita talousarvioon. Asiakkaiden maksukyky on vaikeasti ennakoitavissa, mikä saattaa johtaa tuloarvion alittumiseen vuonna 2019. 

Perheiden ennalta ehkäisevien sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelualueella nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden tarpeisiin vastaaminen näkyy opiskeluterveydenhuollon ja nuorisovastaanoton palveluresursseiden käytössä. Neuvola- ja kouluterveydenhuollossa seurataan palvelutakuun toteutumista erityisesti lääkäreiden saatavuus huomioiden. Sosiaalihuoltolain mukaisen perhetyön palvelutarpeet lisääntyvät. Lasten oppimisen tuen ja mielenterveyspalveluiden kasvava tarve näkyy pidentyvinä odotusaikoina palveluihin. Sähköisten palveluiden lisääntyminen vaikuttaa ICT-kustannusten kasvuun.

Avoterveydenhuollon palvelualueella, erityisesti Suun terveydenhuollon palvelujen alati kasvava kysyntä aiheuttaa merkittävän huolen määrärahojen riittävyydestä vuoden 2019 aikana sekä tulevaisuudessa. Kuntoutuksen ja erikoisvastaanoton hoitotarvikkeiden ostojen toteuma vuoden 2018 tilinpäätöksessä oli odotettua positiivisempi. Vuoden 2019 osalta ennakoitua kuitenkin on, että hoitotarvikkeiden kysyntä edelleen kasvaa uusien sairauden seurantavälineiden käyttöönottojen myötä, jonka seurauksena hoitotarvikeostot edelleen kasvavat. Myös apuvälineiden osalta edelleen palvelurakenteen painopisteen siirtyessä kotona asumiseen, kasvavat apuvälineistä kohdentuvat kustannukset. 

Terveyskeskussairaaloissa hoidettiin vuoden 2018 aikana ennakoitua enemmän hankasalmelaisia ja uuraislaisia potilaita, mikä näkyi ennakoitua suurempana jäsenkuntien maksuosuuden toteumana. Tämä trendi on jatkunut vuoden 2019 alussa. Terveyskeskussairaaloissa jonotti vuoden 2018 aikana keskimäärin 16 potilasta jatkohoitoon. Sairaalahoitoa jouduttiin ostamaan, jotta vältyttiin toteutunutta suuremmalta kitkalaskutukselta. Erikoissairaanhoidon sairaansijojen väheneminen jatkossa lisää ostetun sairaalahoidon kustannusten ja kitkalaskutuksen lisääntymisen riskiä.