Hyppää pääsisältöön
Kuva
TP 2018 - kansikuva, yläkaupungin yö, Tero Takalo-Eskola. Kuva Tero Takalo-Eskola
Pääsisältö

 

1. Perusturvan palveluilla tuetaan laajasti yli 75-vuotiaiden kotona asumista. Tavoitteena on, että kotonaan asuvien osuus ylittää 91 prosenttia vuoden 2018 loppuun mennessä. Kaupungin yli 75-vuotiaista asukkaista asuu nykyisin kotonaan 90,7 %.

Tavoite toteutui. Vuoden lopussa (31.12.) kotona asuvien yli 75-vuotiaiden osuus oli 91,5% ikäluokasta (ikäluokka yhteensä 10 529, ennakkotieto/arvioluku 2018). Kotona asui vuoden lopussa yhteensä 9 635 yli 75-vuotiasta asukasta. 


 

2. Palvelutuotantoa uudistetaan etupainotteisesti valtakunnallisen sote- ja maakuntauudistuksen tavoitteiden mukaisesti. Asiakkaiden valinnanvapautta lisätään laajentamalla avosairaanhoidon ja sosiaaliohjauksen valinnanvapauskokeilua, ottamalla käyttöön uusia palveluseteleitä ja kokeilemalla henkilökohtaista budjetointia vammaispalveluissa. Tavoitteena on, että kaupungin väestöstä 90 % on vuoden 2018 loppuun mennessä valinnanvapauskokeilun valintaoikeuden piirissä. Tällä hetkellä kokeilun piirissä on n. 44 % kaupungin väestöstä.

Valinnanvapauskokeilun laajentaminen toteutui tavoitteen mukaisesti ja valintaoikeus on koko Jyväskylän yhteistoiminta-alueen terveyskeskusalueen väestöllä lukuun ottamatta Korpilahden, Säynätsalon ja Tikkakosken väestöalueita, jotka hoidetaan ostopalveluna. Sosiaaliohjauksen saatavuutta laajennettiin kaikille kaupungin omille terveysasemille.

Palvelutuotantoa uudistettiin mm. KSLAPE-hankkeen tavoitteiden mukaisesti laajentamalla perhekeskustoimintaa Kuokkalan, Kantakaupungin ja Korpilahden alueille. Lastensuojelussa pilotoitiin systeemistä moniammatillista toimintamallia.  Lasten ja nuorten neuropsykiatrisen tuen palveluseteli otettiin käyttöön. Kehitysvammaisten ja autismikirjon henkilöiden asumisen tuen palvelusetelin käyttöönotosta päätettiin ja henkilökohtaisen budjetoinnin kokeilu päiväaikaisessa toiminnassa jatkui.


 

3. Toimialan palvelutuotanto painottuu ennalta ehkäiseviin ja peruspalveluihin siten, että erikoissairaanhoidon ja erityispalveluiden käyttöä voidaan hillitä. Avosairaanhoidossa tavoitteena on jonotusajan pieneneminen palveluihin pääsemisessä siten, että avosairaanhoidon T3-aika (laskennallisesti kolmas vapaa kiireetön vastaanottoaika) sairaanhoitajalle on seitsemän (7) päivää ja lääkärille 21 päivää.

Tavoite ei täysin toteutunut. 

Ennalta ehkäiseviä palveluita lisättiin lapsille, nuorille ja perheille. Neuvola, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa saatiin toteutettua määräaikaistarkastukset oikea-aikaisesti. Käyttöön otettiin lasten ja nuorten neuropsykiatrisen tuen palveluseteli. Nuorisovastaanotto laajeni ja tarjosi hoidollista palvelua nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmissa. Suun terveydenhuollon tarkastuksia toteutettiin lapsille kouluympäristöissä.  

Erikoissairaanhoidon käyttö kasvoi, vaikka omia peruspalveluita kehitettiin ja lisättiin. Erikois-sairaanhoidon kokonaislähetemäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 5,9 % (1 699 lähetettä). 

Päihdehoitajamallilla siirrettiin ensisijainen palvelutarpeen arviointi Sovatek-säätiön erityispalveluista osaksi terveysasemilla toteutettavaa palvelua. Lastensuojelun avohuollon asiakasmäärä (1 586) laski edellisestä vuodesta (2017: 1 670), johon on osaltaan vaikuttanut sosiaalihuollon varhaisen tuen laajentuneet palvelut. Sen sijaan kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä (561) kasvoi (2017: 501). Vammaispalveluiden maakunnan ulkopuolisista laitoshoidon erityispalveluista siirtyi 6 asiakasta peruspalveluihin uuden tehostetun palveluasumisen yksikön avauduttua Jyväskylään.

Avosairaanhoidon jonotusajat olivat omassa tuotannossa lääkärille 26 päivää (2017:33) ja sairaanhoitajalle 11 päivää (2017: 15). Ostopalvelussa jonotusaika oli lääkärille 13 päivää ja sairaanhoitajalle 8 päivää. Oman toiminnan osalta hoidon saatavuus on viime vuosina parantunut, mutta edelleen tavoitteeseen pääsy on ollut vaikeaa. Vuoden aikana lääkäreiden saatavuus on vaihdellut ja hoitajien äkillisiin poistumiin ei ole saatu nopeasti sijaisia. Sekä lääkäreiden että hoitajien resurssipohjan riittävyys arvioidaan vuoden 2019 aikana.