Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys 2018
Kansantalouden kehitys
Valtionvarainministeriön viimeisimmän taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talouden tuotanto on lisääntynyt vuonna 2018 laaja-alaisesti, mutta jo hitaammin kuin vuonna 2017. Maailmankauppa hidastuu kaupan esteiden lisääntyessä, mikä hidastaa viennin kasvua ja näkyy myös investointien odotuksissa. Investointien kasvun ennustetaan hidastuvan selvästi vuonna 2019, mikä johtuu erityisesti rakennusinvestointien kääntymisestä laskuun. Keskipitkällä aikavälillä kasvu jää alle yhteen prosenttiin, mikä on potentiaalisen tuotannon kasvua hitaampaa.
Vuoden 2018 talouskasvuksi ennustetaan 2,5 %. Teollisuusyritysten tuotanto-odotukset ovat jo maltillistuneet ja kasvun esteet yleistyneet, työvoiman saatavuusongelmat ovat lisääntyneet rakennustoiminnassa sekä palvelualoilla ja myönnettyjen rakennuslupien määrä on kääntynyt laskuun.
Työllisyyden kasvu oli vuoden 2018 aikana jopa nopeampaa kuin mitä taloudellisen aktiviteetin perusteella voisi olettaa. Työllisten määrä nousi työvoimatutkimuksen mukaan tammi-lokakuussa 2,7 % vuodentakaiseen verrattuna. Työllisyysasteen trendi oli lokakuussa 71,8 %.
Ennusteiden mukaan vuonna 2019 talous kasvaa enää 1,5 %. Hidastuminen on laaja-alaista, mutta varsinkin laskevat asuntoinvestoinnit heiluttavat kasvua. Kaupan esteiden lisääntyminen hidastaa viennin kasvua vuonna 2019. Nettovienti pysyy talouden kasvua tukevana metsäteollisuuden lisääntyneen kapasiteetin tukemana. Parantunut hintakilpailukyky tukee myös viennin kasvua. Talouskasvun hidastumisesta huolimatta reaalipalkkojen maltillinen kehitys ylläpitää työvoiman kysyntää v. 2019. Työttömien ja piilotyöttömien melko suuresta määrästä sekä työvoiman tarjontaa lisäävistä toimenpiteistä johtuen työvoiman tarjonta ei koko talouden tasolla vielä rajoita työllisyyden ja talouden kasvua. Työttömyysaste laskee 6,9 prosenttiin v. 2019.
Hyvä suhdannetilanne ja menojen kasvua hillitsevät toimet vahvistavat julkista taloutta. Vielä muutama vuosi sitten reilusti alijäämäinen julkinen talous on vuosikymmenen vaihteessa tasapainon tuntumassa. Myös julkisen talouden velka suhteessa BKT:hen laskee lähivuosina. Julkinen talous alkaa kuitenkin vähitellen heikentyä 2020-luvun alkuvuosina, kun talouskasvu hidastuu ja kuluneella vaalikaudella tehdyt sopeutustoimet päättyvät. Julkista taloutta heikentää väestön ikääntyminen, joka kasvattaa vuosi vuodelta eläke-, terveys- ja hoivamenoja.
Väestön ikääntyminen luo merkittäviä paineita julkiseen talouteen myös pitkällä aikavälillä. Vanhusväestön määrän kasvu lisää ikäsidonnaisia menoja, joiden rahoittamiseksi julkisen talouden näköpiirissä olevat tulot eivät tulevaisuudessa riitä. Lisäksi sen työikäisen väestön, joka veroilla rahoittaa hyvinvointipalvelut ja sosiaaliturvan, osuus supistuu. Myös tuottavuuden varaan jäävän talouskasvun arvioidaan pysyvän vaimeana tulevina vuosikymmeninä. Julkisen talouden tulojen ja menojen välillä on siksi pitkällä aikavälillä epätasapaino eli kestävyysvaje, jonka mittaluokka on lähes neljä prosenttia suhteessa BKT:hen.
Maailmantalouden nopeimman kasvun vaihe on tältä erää ohi ja kasvu hidastuu lähivuosina. Tavanomaisen suhdannekierron ohella syynä on myös keskeisten talouksien välisten kauppakonfliktien osittainen toteutuminen. Myös maailmankaupan kasvu on hidastunut nopeasti kuluvana vuonna.
Euroalueen näkymät ovat heikentyneet kuluvan vuoden aikana. Erityisesti teollisuuden luottamus talouskehitykseen on laskenut. Euroalueen kasvu hidastuu runsaaseen 1,5 prosenttiin ennusteperiodilla. Brexitiin liittyvä epävarmuus vaimentaa Ison-Britannian kasvunäkymiä. Ruotsissa suhteellisen vahvana pysynyttä talouskasvua ovat kannatelleet yksityinen kulutus ja investoinnit. Kasvu kuitenkin hidastuu vajaaseen kahteen prosenttiin lähivuosina.
Seuraavassa kuviossa on esitetty keskeisiä kokonaistaloudellisia tausta- ja ennustetietoja:
| 2016 | 2017 | 2018** | 2019** | 2020** | 2021** | |
| Bruttokansantuote, mrd. euroa | 216 | 224 | 233 | 241 | 249 | 256 |
| Palvelut, määrän muutos, € | 1,7 | 1,9 | 1,8 | 1,1 | 1,1 | 1,0 |
| Koko teollisuus, määrän muutos, % | 2,3 | 7,1 | 3,5 | 2,5 | 1,6 | 1,4 |
| Työn tuottavuus, muutos, % | 1,9 | 2,0 | -0,2 | 0,6 | 0,6 | 0,9 |
| Työlliset, muutos, % | 0,5 | 1,0 | 2,5 | 0,8 | 0,6 | 0,2 |
| Työllisyysaste, % | 68,7 | 69,6 | 71,6 | 72,4 | 73,0 | 73,3 |
| Työttömyysaste, % | 8,8 | 8,6 | 7,5 | 6,9 | 6,7 | 6,6 |
| Kuluttajahintaindeksi, muutos, % | 0,4 | 0,7 | 1,2 | 1,4 | 1,6 | 1,7 |
| Ansiotasoindeksi, muutos, % | 0,9 | 0,2 | 1,8 | 2,7 | 3,0 | 2,8 |
| Vaihtotase, mrd. euroa | -1,6 | -1,5 | -0,7 | 0,0 | 0,7 | 1,0 |
| Vaihtotase, suhteessa BKT:een, % | -0,7 | -0,7 | -0,3 | 0,0 | 0,3 | 0,4 |
| Lyhyet korot (euribor 3 kk), % | -0,3 | -0,3 | -0,3 | 0,0 | 0,2 | 0,4 |
| Pitkät korot (valtion obligaatiot, 10 v), % | 0,4 | 0,5 | 0,7 | 1,0 | 1,5 | 2,1 |
| Julkisyhteisöjen menot, suhteessa BKT:een, % | 55,9 | 54,0 | 52,9 | 52,2 | 52,0 | 52,1 |
| Veroaste, suhteessa BKT:een, % | 44,0 | 43,3 | 42,3 | 42,2 | 42,3 | 42,0 |
| Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, suhteessa BKT:een, % | -1,7 | -0,7 | -0,8 | -0,4 | -0,1 | -0,1 |
| Valtion rahoiutsjäämä, suhteessa BKT:een, % | -2,7 | -1,8 | -1,3 | -0,7 | -0,7 | -0,3 |
| Julkisyhteisöjen bruttovelka, suhteessa BKT:een, % | 63,0 | 61,3 | 59,2 | 58,4 | 57,6 | 57,5 |
| Valtionvelka, shteessa BKT:een, % | 47,4 | 47,2 | 45,0 | 44,5 | 43,8 | 43,8 |
| **) Valtionvarainministeriön ennuste vuosista 2018-2021. | ||||||
| Yleinen taloudellinen kehitys (** VM:n ennuste 19.12.2017 vuosista 2017-2019) | ||||||
| 2014 | 2015 | 2016 | 2017** | 2018** | 2019** | |
| Bruttokansantuote, % | -0,6 | 0,0 | 1,9 | 3,1 | 2,4 | 1,9 |
| Työttömyysaste, % | 8,7 | 9,3 | 8,9 | 8,6 | 8,1 | 7,7 |
| Työllisyysaste, % | 68,3 | 68,1 | 68,7 | 69,4 | 70,3 | 70,7 |
| Ansiotasoindeksi, muutos -% | 1,4 | 1,4 | 0,9 | 0,2 | 2,0 | 2,0 |
| Kuluttajahintaindeksi, muutos -% | 1,0 | -0,2 | 0,4 | 0,8 | 1,4 | 1,5 |
| Euribor 3kk, % | 0,2 | 0,0 | -0,3 | -0,3 | -0,2 | 0,0 |
| Veroaste suhteessa BKT:een, % | 43,9 | 44,0 | 44,1 | 43,1 | 42,1 | 41,9 |
| Julkisyhteisöjen menot BKT:sta, % | 58,1 | 56,9 | 55,8 | 53,9 | 52,8 | 52,0 |
| Julkisyhteisöjen bruttovelka BKT:sta, % | 60,2 | 63,6 | 63,1 | 61,1 | 60,2 | 59,2 |
Valtionvarainministeriön viimeisin taloudellinen katsaus https://vm.fi/julkaisu?pubid=29001
Kuntatalouden kehitys 2018
Kuntien ilmoittamien tilinpäätösarvioiden mukaan kuntien yhteenlaskettu vuosikate heikkeni 1,2 miljardia euroa vuonna 2018, eli yli kolmanneksen verrattuna edellisen vuoden tilinpäätöksiin. Kuntien lainakanta kasvoi 3,8 prosenttia 16,7 miljardiin euroon. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen kuntatalous neljännesvuosittain -tilastosta, jota varten kerättiin vuoden 2018 tilinpäätösarviotietoja kaikilta Manner-Suomen 295 kunnalta ja 134 kuntayhtymältä.
Vuoden 2018 tilinpäätösarviotietojen mukaan Manner-Suomen kuntien ulkoiset toimintakulut olivat 3,3 prosenttia edellistä vuotta suuremmat ja niitä oli yhteensä 36,9 miljardia euroa. Ulkoiset toimintatuotot kasvoivat 4,6 prosenttia 7,5 miljardiin euroon. Toimintakuluja ja -tuottoja kasvattivat osaltaan mm. kirjausmenettelyt kuntien ja kuntayhtymien välisissä palvelujen ostoissa. Toimintakate oli -29,1 miljardia euroa ja se heikkeni 3,4 prosenttia edellisen vuoden tilinpäätöksistä.
Manner-Suomen kuntien verotulot olivat tilinpäätösarvioiden mukaan yhteensä 22,3 miljardia euroa vuonna 2018. Ne vähenivät edellisen vuoden tilinpäätöksiin verrattuna 0,5 prosenttia. Valtionosuuksia kunnat saivat 8,5 miljardia euroa, ja ne vähenivät 0,6 prosenttia. Verotuloista ja valtionosuuksista muodostuva verorahoitus oli asukasta kohden 5 613 euroa. Kuntien yhteenlaskettu vuosikate pieneni edellisestä vuodesta 35,5 prosenttia ja oli 2,1 miljardia euroa. Vuosikate oli tilinpäätösarvioissa negatiivinen 38 kunnalla. Edellisenä vuonna vuosikate oli tilinpäätöstietojen mukaan negatiivinen neljällä kunnalla.
Kuntien arvioiden perusteella niiden yhteenlaskettu lainakanta vuoden 2018 lopussa oli 16,7 miljardia euroa. Asukasta kohden se oli 3 051 euroa. Lainakanta kasvoi vuotta aikaisemmasta ajankohdasta 3,8 prosenttia. Investointimenoja kunnilla oli vuoden aikana 3,6 miljardia euroa. Kasvua edellisvuodesta oli 3,4 prosenttia.
Kuntayhtymien toimintakulut ilman sisäisiä eriä olivat vuonna 2018 tilinpäätösarvioiden mukaan 14,7 miljardia euroa. Ulkoisia toimintatuottoja oli 15,4 miljardia euroa. Toimintakulut kasvoivat edellisestä vuodesta 8,3 prosenttia ja toimintatuotot 7,2 prosenttia. Vuosikate laski 15,1 prosenttia ja oli 0,6 miljardia euroa. Kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli vuotta 2018 koskevissa tilinpäätösarvioissa 3,9 miljardia euroa, joka oli 11,4 prosenttia enemmän kuin edellisen vuoden tilinpäätöstiedoissa. Investointimenot kasvoivat 2,1 prosenttia 1,2 miljardiin euroon.
Kuntien taloustietoja tarkemmin Tilastokeskuksen sivulla https://www.stat.fi/til/ktan/index.html.
Kuntatalouden näkymistä tietoa Valtionvarainministeriöstä http://vm.fi/kuntatalousohjelma.
Toimintaympäristön kehitys
Väestö
Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan Jyväskylän väkiluku oli vuoden 2018 lopussa 141 414. Väkiluku kasvoi 1 226 henkilöllä edellisvuodesta (1 %). Väestön lisäys koostui kuntien välisestä nettomuutosta sekä nettomaahanmuutosta. Kuntien välinen nettomuuttovoitto oli 870 henkilöä. Nettomaahanmuutto, 276 henkilöä, on pysynyt viime vuoden vastaavan ajanjakson tasolla. Vuonna 2018 syntyneitä oli 1 273, kun vastaavasti vuoden aikana kuoli 1 193 henkilöä. Luonnollista väestönkasvua kertyi näin ollen 80 henkilöä. Laskusuunta oli huomattava, sillä vuoden 2017 lopussa luonnollista väestönkasvua oli vielä 321 henkilön verran. Jyväskylän seudun väkiluku kasvoi 1 197 henkilöllä edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2018 aikana seutukunnan kunnista Jyväskylän, Muuramen, Toivakan ja Uuraisten väestönlisäys oli positiivista. Väestötappio oli suurinta Hankasalmella, 83 henkilöä. 15 suurimman kaupungin suhteellinen väkiluvun kasvu oli suurinta Vantaalla (2,3%), Espoossa (1,8%), Helsingissä (1,1%) ja Tampereella (1,6 %). Jyväskylän suhteellinen väestönkasvu oli 7. suurinta.
Työllisyys
Jyväskylän työttömyysaste oli joulukuun 2018 lopussa 12,9 %. Työttömien osuus laski 1,2 prosenttiyksikköä vuoden 2017 vastaavaan ajankohtaan nähden. Työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa 8 817, mikä on 790 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli joulukuussa 1 640 (-14,3 %) ja pitkäaikaistyöttömiä 2 050. Pitkäaikaistyöttömien määrä laski 14,5 % edellisvuoden vastaavaan aikaan. Viidentoista suurimman kaupungin vertailussa Jyväskylän työttömyysaste oli joulukuussa kolmanneksi korkein. Korkein työttömyysaste oli Joensuussa ja Lahdessa (14,3 %). Matalin puolestaan Espoossa (7,9 %), Vaasassa (8,5 %) ja Vantaalla (8,7 %).
Asuminen
Vuonna 2018 Jyväskylässä valmistui 2 052 uutta asuntoa, 340 asuntoa enemmän kuin vuonna 2017. Rakennuslupia myönnettiin kaikkiaan 659. Rakennuksia myönnettiin 550 kappaletta (1 769 asuntoa, kerrosala 203 828 neliötä). Myönnettyjen asuntojen määrä laski vuoteen 2017 verrattuna 484 asunnolla, kun taas myönnetty kerrosala väheni 61 562 neliön verran.
Neliöhinnat ja vuokrat
Vanhojen osakehuoneistojen keskimääräinen hinta Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan oli Jyväskylässä 1 831 euroa per neliö vuonna 2018. Keskimääräinen neliöhinta nousi vuoteen 2017 verrattuna 0,2 prosenttia. Pääkaupunkiseudun ulkopuolisissa vertailukaupungeissa keskimääräinen neliöhinta oli vastaavasti 1 918 euroa per neliö. Nousua viime vuoteen kertyi 0,8 prosenttia. Vuokra-asuntojen keskimääräinen neliövuokra oli vuonna 2018 Jyväskylässä 12,74 euroa (vuosimuutos 0,8 %). Vertailukaupungeissa vastaavasti keskimäärin 12,64 euroa vuosimuutoksen ollessa 1,1 %.
Vertailukaupungit: Tampere, Turku, Oulu, Jyväskylä, Lahti ja Kuopio