Keski-Suomen museon peruskorjauksen harjannostajaistilaisuus 26.10.2018

Keski-Suomen museon peruskorjauksen harjannostajaistilaisuutta vietettiin Keski-Suomen museon työmaalla perjantaina 26.10.2018. 

Peruskorjaushankkeen rakennuttaja: Jyväskylän Tilapalvelu
Käyttäjä: Jyväskylän kaupunki, museopalvelut
Rakennuttajakonsultti ja valvonta: WSP Proko Oy
Arkkitehtisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy, Jyrki Iso-Aho
Rakennusurakka: VRP Keski-Suomi Oy


Peruskorjaushankkeen pääurakoitsijan VRP Keski-Suomi Oy:n toimitusjohtaja Ville Marjakoski pitämässä harjannostajaispuhettaan ja museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen seuraa.


Keski-Suomen museon peruskorjauksen rakennuttajan harjannostajaispuhe 26.10.2018
kiinteistöjohtaja Mikko Lepo, Jyväskylän Tilapalvelu

Hyvä harjannostajaisväki!

Keski-Suomen museo tulee vanhimmilta osiltaan pian 50 vuoden ja nuorimmilta osiltaan 30 vuoden ikään – ihmisen elinkaareen suhteuttaen ehkäpä keski-ikään. Rakennuksen käyttöikätarkastelussa tämä vaihe kuulostaa luontevalta ajankohdalta toteuttaa rakennuksen peruskorjaus. Rakennuksen rungon tyypillinen käyttöikätavoite on 30…100 vuotta riippuen rakennusajankohdasta ja käyttötarkoituksesta, teknisten järjestelmien osalta noin 25-30 vuotta ja pintarakenteiden osalta materiaalista sekä kulumisintensiteetistä riippuen 10-30 vuotta.

Keski-Suomen museo on rakennuksena asemakaavalla suojeltu ja sille on haettu myös lakisuojelua. Museotoimenjohtaja Heli-Maija Voutilainen luetteli alkuviikon mediatilaisuudessa otteita rakennuksen suojeluosista, mihin esitin kysymyksen – onko tässä rakennuksessa jotakin, mitä ei olisi suojeltu?

Kyseenalaistamatta tämän rakennuksen suojelua, voi pohdintaa kuitenkin laajentaa. Jyväskylän kaupungin rakennuskannasta noin viidennes on suojeltu tai niissä on tunnistettu merkittäviä kulttuurihistoriallisia arvoja. Tämä rakennuskanta on rakennettu kuitenkin ainoastaan muutaman vuosikymmenen kuluessa. Mikäli uudisrakentaminen ja edelleen näiden uudisrakennusten suojelu tulevaisuudessa jatkuisi samaan tahtiin, olisi 100-200 vuoden kuluessa suojeltu kaikki se rakennuskanta, mitä yhteiskunta tarvitsee käyttöönsä julkisia palveluita varten. Tämäkö on rakennetun ympäristön suojelun aikaulottuvuus? Suojeltaessa tulisi tunnistaa ja käsitellä rakennuksen tekninen kunto ja korjattavuus sekä rakennuksen käytettävyys tulevaisuuden käyttötarpeisiin perusteellisella elinkaarilaadun huomioon ottavalla tavalla.

Rakennushankkeen johtamisessa aivan keskeinen asia on asettaa suunnittelunohjaukselle käyttöikätavoitteet. Kullekin suunnittelualalle on oltava tavoiteohjaus, mitä rakennuksen ominaisuuksilta halutaan.

Kun Keski-Suomen museorakennuksen kohdalla pohtii asetelmaa, tulee väistämättä mieleen tosiasia, että rakennuksen käyttöikätavoitteet on vahvasti suojellussa rakennuksessa oltava erittäin pitkät. Ja lisäksi materiaali- ja järjestelmäratkaisut on oltava sellaisia, että ne ovat helposti huollettavia ja uusittavissa. Keski-Suomen museon kohdalla on suojelun ja elinkaarilaadun kohdalla jouduttu tekemään kompromisseja muun muassa pintamateriaalien osalta. Tämä rakennus tulee kuitenkin säilymään ja palvelemaan käyttäjiään huomattavasti pidempään kuin meidän ihmisolioiden elinkaari täällä on.

Rakennuttajaorganisaatiolle tämä tarkoittaa, että emme varsinaisesti aseta tavoitteita rakennushankkeelle. Asetamme tavoitteita sen sijaan elinkaarelle, joka tässä tapauksessa tarkoittaa useita vuosikymmeniä. Tämä puolestaan tarkoittaa, että vaatimus ja odotus rakentamisen hyvästä laadusta on aivan itsestäänselvyys. Rimamme onkin itse asiassa paljon korkeammalla: edellytämme rakentamiselta ja kiinteistönpidolta hyvää elinkaarilaatua.

Tässä vaiheessa lausun kiitokset kaikille rakennushankkeen osapuolille: suunnittelijoille, rakennuttajakonsultille ja urakoitsijoille sekä muille sidosryhmille. Olen kuullut, että yhteistyö ja ammattitaito on kaikilla osapuolilla ollut hankkeessa erinomaista ja siksi hyvää elinkaarilaatua on lupa odottaa. Erikseen haluan nostaa esiin projektipäällikkömme Tuija Lepistön, rakennuttajakonsultti Pertti Hasalan, pääsuunnittelija Jyrki Isoahon sekä pääurakoitsijan vastaavan työnjohtajan Jari Hellmanin.

Asetan teille kaikille kuitenkin ammatillisen jatkohaasteen: elinkaaritavoitteistamme johtuen rakennushanke ei suinkaan pääty virheettömään vastaanottoon, eikä edes tahdikkaasti hoidettuun takuuaikaan. Keski-Suomen museorakennuksen elinkaari on tällöin vasta aluillaan, mikä tarkoittaa, että sen tulee kaikkine ominaisuuksineen ja järjestelmineen palvella tulevia käyttäjiään vuosikymmeniä upealla interiöörillään, käytettävyydellään ja olosuhteillaan.

Kiitos vielä kaikille ja nauttikaa tämän rakennuksen ja yhdessäolon ilmapiiristä!