Kaupunkistrategia 2019

Kaupunginvaltuustossa 30.10.2017 hyväksytty kaupunkistrategia vuosille 2017-2021 kiteyttää kaupungin keskeiset pitkän aikavälin tavoitteet, jotka ohjaavat kaupungin päätöksentekoa ja toimintaa. Strategia kytkeytyy talousarvioon, jossa on toimialakohtaisesti esitetty kaupunkistrategiaa toteuttavat kehittämistoimenpiteet.

Kaupunkistrategian mukaan Jyväskylä haluaa olla rohkeasti aikaansa edellä. Visiona on olla kasvava ja kansainvälisesti arvostettu koulutuksen ja osaamisen kaupunki. Tämän perustana olevia arvoja ovat vastuullisuus, luottamus, luovuus ja avoimuus. Ne kannustavat osallistavaan vuorovaikutukseen ja rohkaisevat etsimään ja kokeilemaan uusia toimintatapoja. Valinnat korostavat myös vastuullisuutta omasta itsestä, läheisistä, ympäristöstä ja tulevaisuudesta. 

Kaupunkistrategian seuranta on toteutettu sähköisellä seurantatyökalulla Jyväskylän kaupungin nettisivuilla, joka on kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä. Seuranta löytyy alla olevasta linkistä:

Kaupunkistrategian seuranta

Kaupungistrategian kärjet

Kaupunkistrategian kärikiteemat ovat 1) osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat, 2) raikas ja kasvava elinvoima, 3) resurssien viisas käyttö ja 4) liikuntapääkaupunki. Niiden toteuttamiseksi on asetettu yhteensä 23 strategista teemaa, jotka ohjaavat kaupungin johtamista ja päivittäistä työtä pitkällä aikavälillä. Seuraavassa on kuvattu kaupunkistrategian kärjet teemoittain.

Osallistuvat ja hyvinvoivat asukkaat

1) Lisäämme lasten ja nuorten mahdollisuuksia terveeseen kasvuun ja hyvään oppimiseen.

2) Tuemme asukkaiden osallistumista ja lisäämme vaikuttamisen mahdollisuuksia.

3) Edistämme asukkaiden yhdenvertaisuutta ja otamme huomioon kulttuurisen moninaisuuden.

4) Parannamme palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta koko Jyväskylässä.

5) Vahvistamme yhteisöllisyyttä, tuemme harrastustoimintaa ja vähennämme yksinäisyyttä.

6) Edistämme kulttuurin ja taiteen moni-ilmeisyyttä

Raikas ja kasvava elinvoima

1) Vahvistamme Jyväskylää vetovoimaisena korkean osaamisen koulutuskaupunkina ja tutkimuksen keskuksena.

2) Edistämme kaupunkikehitysalustoilla ja kumppanuuksilla yritysten kasvua.

3) Tuemme uusien teknologia-, liiketoiminta- ja palveluinnovaatioiden syntymistä.

4) Vahvistamme Jyväskylän vetovoimaisuutta kansainvälisenä kulttuuri-, tapahtuma- ja matkailukaupunkina.

5) Parannamme kaupunkikeskustan viihtyisyyttä ja elinvoimaa.

6) Teemme kaupungista houkuttelevan työpaikkana ja työnantajana.

Resurssien viisas käyttö

1) Toteutamme eheää yhdyskuntarakennetta ja kannustamme kestävään liikkumiseen.

2) Teemme kestäviä, eettisiä ja innovatiivisia hankintoja sekä edistämme resurssiviisasta liiketoimintaa.

3) Hyödynnämme tehokkaasti digitalisaation mahdollisuuksia.

4) Avaamme kaupunkitilat paremmin kaupunkilaisten käyttöön.

5) Pyrimme hiilineutraaliksi ja jätteettömäksi kaupungiksi sekä edistämme kiertotaloutta ja uusiutuvaa energiaa.

6) Käytämme luonnonvaroja harkiten ja huolehdimme luonnon monimuotoisuudesta.

Liikuntapääkaupunki

1) Teemme Jyväskylästä Pohjoismaiden vetovoimaisimman liikunnan, urheilun ja terveyden osaamiskeskittymän.

2) Luomme mahdollisuuksia elinikäiseen liikkumiseen kehittämällä yhteistyö- ja palvelumalleja sekä asuinympäristöjen liikuntamahdollisuuksia.

3) Edistämme lasten ja nuorten liikuntaa päiväkodeissa, kouluissa ja vapaa-ajalla.

4) Yhdistämme joustavasti opiskelun ja urheilun kaikilla koulutusasteilla.

5) Luomme edellytyksiä liikunta- ja hyvinvointialan yritystoiminnalle.

 

Toimialakohtaisissa talousarvioteksteissä on kuvattu keskeisimmät kehittämistoimenpiteet, jotka toteutetaan vuoden 2019 aikana.

Kaupungin yhteiset painopistealueet strategian toteuttamiseksi vuoden 2019 talousarviossa

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen

Vaikka lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys ovat parantuneet, niin silti hyvinvointierot ovat kasvaneet. Lastensuojelussa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on kasvanut, kuten myös lasten ja nuorten psykiatristen palveluiden tarve. Tästä syystä mm. toteutettiin Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluselvitys helmi-maaliskuussa 2018.

Selvityksessä nousi esille tarpeita henkilöstön osaamisen vahvistamiseen, yhteisen toimintakulttuurin luomiseen ja vahvempaan asiakaslähtöiseen toimintaan. Selvitys myös vahvisti käsitystä pirstaleisesta palvelujen tarjonnasta ja haastavasta palvelu- ja hoitoketjujen hahmottamisesta, joka osoittautui vielä vaikeammaksi nuorille itselleen. Selvitys toi esille myös päihdepalveluiden heikkoudet erityisesti alle 18-vuotiaiden kohdalla.

Kuluneen vuoden ja vuoden 2019 talousarvion valmistelussa on kiinnitetty erityistä huomiota edellä kuvattujen puutteiden korjaamiseen ja talousarvio sisältää konkreettisia toimenpiteitä lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen. Päälinjana on vahvistaa ennaltaehkäiseviä sosiaali- ja terveyspalveluita ja kehittää moniammatillista yhteistyötä ja uudenlaista palvelukulttuuria. Tavoitteita toteutetaan jalkautumalla nuorten toimintaympäristöön, laajentamalla palveluaikoja sekä vahvistamalla resursseja mm. lasten ja nuorten päihdepalveluissa, äitiys- ja lastenneuvolassa ja oppilashuollossa. Pidemmän aikavälin tavoitteena on koota keskeiset toimijat yhdeksi palvelukeskukseksi ns. Nuorten taloon, joka mahdollistaa tarpeen mukaan myös perhekeskusmaisen toiminnan.

Ennaltaehkäisevä toiminta ei ole pelkästään resurssikysymys, vaan ennen kaikkea toimintatapa, joka koskettaa kaikkea kaupungin toimintaa yli sektorirajojen. Tässä keskiössä ovat perusopetus ja varhaiskasvatus, jonka palveluiden piirissä on päivittäin noin 20.000 lasta.

Digitalisaatio-ohjelman laatiminen

Digitalisaatiolla tarkoitetaan tieto- ja viestintäteknologian hyödyntämistä toimintatapojen uudistamisessa sekä prosessia, jolla luodaan uusia digitaalisia toimintatapoja. Digitalisaatiolla pyritään tehostamaan organisaatioiden toimintaa ja palvelutuotantoa hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa. Yksi maan hallituksen kärkihankkeista on digitalisoida julkiset palvelut käyttäjälähtöisiksi ja edistää toimintatapojen uudistamista digitaalisia sovelluksia hyödyntäen. Suomi on nyt maailman kärjessä sähköisien julkisten palveluiden hyödyntämisessä. Digitaalisten sovellusten käyttöönotolle ja kehittämiselle julkisessa hallinnossa on siis hyvät edellytykset.

Digitalisaation on ennen kaikkea toimintatapojen uudistamista ja muutosjohtajuutta. Digitalisaation edistämisessä Jyväskylän kaupungissa keskeistä on kannustaa ja motivoida esimiehet ja työntekijät rohkeasti kokeilemaan uusia toimintatapoja päivittäisessä työssä. Digitalisaatio ei ole keskitetysti johdettu tai hallittu prosessi, mutta se vaati yhteisiä tavoitteita ja periaatteita. Vuoden 2019 aikana tullaan laatimaan Jyväskylän kaupunkiin digitalisaatio-ohjelma kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi, jossa kirkastetaan kaupungin tavoitteet ja periaatteet digitalisaatiolle, määritellään digitalisaation sisältö Jyväskylän kaupungissa ja kuvataan digitalisaation ohjausmalli, roolit ja vastuut. Digitalisaatio-ohjelman keskeisin merkitys on viestiä kaupungin sitoutumista digitalisaation edistämiseen ja selkeyttää digitalisaation käsitettä Jyväskylän kaupungissa.

Valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen sisältyy 30 miljoonan euron siirto peruspalvelujen valtionosuudesta kuntien digitalisaation kannustinjärjestelmään. Ensi vai­heessa valtionosuuksia on tarkoitus myöntää kunnille ja kuntayhtymille etenkin henkilöstö- ja taloushallinnon digitalisointiin. Kannustinjärjestelmää koskeva hallituksen esitys on tarkoi­tus antaa eduskuntaan syysistuntokaudella 2018. Kaupungin digitalisaatio-ohjelmassa huomioidaan kannustinjärjestelmää koskeva sääntely ja muiden mahdollisten ulkopuolisten rahoituslähteiden käyttö.

Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelma

Jyväskylän kaupunki on aloittanut Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelman päivityksen vuonna 2018. Ohjelmapäivitys valmistuu vuoden 2019 alussa. Osana Resurssiviisas Jyväskylä -ohjelmaa alkuvuoden 2019 aikana laaditaan tarkempi ilmasto-ohjelma, jossa määritellään päästövähennyksien lähtötilanne, kehitys, tulevaisuuden tavoitteet sekä toimenpiteet, joilla tavoitteeseen päästään.

Hippos 2020 -hanke

Hippos 2020 -hankkeen valmistelu ja suunnittelu on edennyt yhdessä kilpailutettujen kumppaneiden Lehto Group Oyj:n ja Eläkevakuutusyhtiö Fennian kanssa. Käynnissä ovat vuokralaisneuvottelut niihin liittyvine tilasuunnitteluineen, management-toimintamallin kirkastaminen, sopimuskokonaisuuden laadinta sekä hankkeen vaiheistuksen ja väistön suunnittelu. Hankkeen käynnistäminen edellyttää, että investorikumppanit tekevät omat päätöksensä ja kaupunginhallitus hyväksyy kaikki hankkeen lopulliset sopimukset. Mikäli päätöksissä on merkittäviä muutoksia aiempaan valtuuston päätökseen, päätöksentekijänä on valtuusto. Hippoksen ja Kukkulan yhteinen liikunnan, urheilun, hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen ekosysteemin toimintamallin rakentaminen käynnistyy yhdessä oppilaitos- ja yrityskumppaneiden kanssa. Osana strategian liikuntapääkaupunki –tavoitetta ja Hippoksen kokonaisuutta käynnistetään urheilu- ja liikuntaseurayhteistyön ja seurojen tapahtumatoiminnan kehittäminen. Vuosi 2019 on merkittävä vuosi Hippos-hankkeen osalta ja talousarviossa on varauduttu hankkeen käynnistämiseen.

Hippoksen menot ja tulot kaupungin kannalta

         
 2017201820192020202120222023Yhteensä
Sijoitus: Korjausvelkaa  -10,0-5,0-5,0-3,0 -23,0
Sijoitus: Olemassa olevien rakennusten tontien arvo    -5,0  -5,0
Liikuntapuiston rakentaminen  -0,3   -6,0-6,3
Jäähalliyhtiön hankinta kaupungille   -1,1   -1,1
Väistöliikuntapaikkojen rakentaminen  -2,15    -2,2
Liikenne- ja viherrakentaminen   -1,5-2,0-2,5-0,5-6,5
Investoinnit yhteensä0,00,0-12,5-7,6-12,0-5,5-6,5-44,1
         
Kiinteistöverotulot   0,20,51,02,03,7
Oman pääoman tuotto yhtiöltä, jatkuva tulo      1,71,7
Tuloslaskelmaosa0,00,00,00,20,51,03,75,4
Projektinhallinta ym. -0,2-0,8-0,6-0,6  -2,2
Kehitysyhtiö ja sen myynti-0,8 0,8    0,1
Ostopalvelusopimuksen menot   -1,0-1,0-3,0-5,5-10,5
Liikuntapuiston ylläpito      -0,3-0,3
Väistötilat -0,15 -0,3-0,3-0,3-0,3-1,4
Liikuntapalveluiden säästöt käyttömenoissa   1,02,03,04,010,0
Monitoimiareena ja areenakeskus maanmyyntitulot  8,3    8,3
Olemassa olevien rakennusten tontit    5,0   5,0
Asuntorakentamisen maanmyyntitulot  3,43,03,0  9,4
Käyttötalous yhteensä-0,8-0,411,87,13,1-0,3-2,118,4
         
Yhteensä-0,8-0,4-0,7-0,3-8,4-4,8-4,9-20,2
         
Rakennusten ja OY:n alaskirjaukset        
Hipposhallin rakennus-2,6   -3,3  -5,9
Jäähalli Oy:n vastuut +OY:n kaupungin tasearvo   -5,3   -5,3
Monitoimitalon rakennus    -0,7  -0,7
Yhteensä-2,6  -5,3-4,0  -12,0

Jyväskylän keskustan kulttuuri-investointien suunnitelma

Jyväskylän kaupungin taidelaitokset suunnittelevat yhdessä ensi vuosikymmenen sijaintipaikkaratkaisujaan Jyväskylän keskustassa. Samalla uudistetaan taidelaitosten eli teatterin, orkesterin, kirjaston, museoiden ja kansalaisopiston toimintaa. Kulttuuritoimintojen uudistamista ja siihen liittyvien investointien suunnitelman laadinta kutsutaan nimellä Jyväskylän sydän -projekti. Projektissa ovat mukana Jyväskylän kaupungin sivistystoimiala, kulttuurin ja liikunnan palveluala, elinkeinoyksikkö, kaupunginteatteri, kaupunginkirjasto, taidemuseo ja käsityömuseo, sinfoniaorkesteri, kansalaisopisto ja kaupunkirakennepalvelut.

Projektissa selvitetään kulttuuritoimintojen uudistamisen vaikutus tiloihin ja tarvittavien investointien kustannusvaikutukset ja toteutusmallit eri vaihtoehdoilla Projektin ensi vaihe valmistuu helmikuussa 2019, johon mennessä laaditaan taidelaitosten ja kulttuuriyksiköiden kehittämissuunnitelmat. Ne pitävät sisällään tiedot uusien toimipaikkojen mahdollisista sijaintivaihtoehdoista kaupungin keskustassa. Jyväskylän sydän -projekti on osa Keskustan 3.0 kaupunkikehitysalustaa  ja sen tavoitteena on myös kaupunkikeskustan elinvoimaisuuden lisääminen kulttuurin keinoin.

Sote- ja maakuntauudistus

Sote- ja maakuntauudistus on merkittävin kaupungin toimintaan ja talouteen vaikuttava uudistus taloussuunnittelukaudella. Perustuslaki­valiokunta on antanut uudistuksesta lausuntonsa 15/2018, jossa todetaan, että laki asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja laki maakuntien rahoituksesta voidaan käsitellä tavallisen lain säätämisjärjestyksessä vain, jos valiokunnan kyseisiin lakeihin tekemät valtiosääntöoikeudelliset huomautukset otetaan asianmukaisesti huomioon. Suomen hallitus on antanut vastineen perustuslakivaliokunnan lausuntoon ja Pääministerin kesäkuussa 2018 antaman ilmoituksen mukaan maakuntin perustaminen siirtyy vuoden 2021 alkuun. Talousarvion 2019 valmisteluhetkellä lakiesitys on valiokuntakäsittelyssä. Toteutuessaan sote- ja maakuntauudistuksella olisi välittömien vaikutuksien lisäksi merkittävät heijastusvaikutukset muuhun kaupungin toimintaan, hallintoon, strategiaan ja tukipalveluihin. Uudistuksen aikataulun vahvistettua jatketaan Jyväskylä 2021 hankkeen valmistelua ja arvioidaan uudistuksen vaikutukset kaupunkistrategiaan, hallintoon ja toiminnan painopistealueisiin. Mikäli valtakunnallinen uudistus ei toteudu, kaupungilla on valmius käynnistää esiselvitys vapaaehtoisesta kuntayhtymämallista.

Keski-Suomessa sote- ja maakuntauudistusta on tehty tiiviissä yhteistyössä kuntien ja Keski-Suomen maakuntaliiton hallinnoiman valmisteluorganisaation kesken. Valmistelu on toteutettu projektityyppisenä työskentelynä, jossa valmistelun vastuuryhmän muodostaa muutoksen johtoryhmä. Valmistelun poliittisesta ohjauksesta vastaa maakuntahallitus. Keski-Suomessa sote- ja maakuntauudistuksen valmistelu jatkuu ja se on sopeutettu uudistuneeseen aikatauluun. Ensi vuoden valtion talousarvio sisältää 211 miljoonan euron määrärahavarauksen sote- ja maakuntauudistuksen valmistelua varten.

Jyväskylän kaupunki on saanut ministeriöstä avosairaanhoidon palvelusetelikokeilulle jatkorahoituksen vuodelle 2019. Kokeilun mahdollinen jatkuminen ei ole riippuvainen sote- ja maakuntauudistuksen voimaan tulosta. Keski-Suomi sai 15.5.2018 päätöksen 5,0 miljoonan euron rahoituksesta suun terveydenhuollon valtakunnalliseen pilottiin. Perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen sosiaali- ja terveysministeriö on täsmentänyt pilotteihin liittyvää ohjeistusta siten, että pilottihaku tullaan järjestämään uudelleen lakipaketin hyväksymisen jälkeen. Tässä yhteydessä pilottihaun toteutus ja aikataulu täsmentyvät.

Strategiaa toteuttavat kehittämistoimenpiteet

Toimialueiden strategiaa toteuttavat kehittämistoimenpiteet näet alla olevien linkkien kautta.

Konsernihallinto Perusturva Sivistys Kaupunkirakenne

 

Liikelaitosten strategiaa toteuttavat kehittämistoimenpiteet löytyvät liikelaitosten osiosta.