Toimintaympäristö 2019/Kj

Kaupungin avainluvut visualisoituna

Väestö

Jyväskylä on Suomen seitsemänneksi suurin kaupunki. Kaupungin väkiluku on kasvanut 2000-luvulla keskimäärin 1 392 asukkaan vuosivauhdilla kasvun ollessa 2000- luvulla suhteellisesti suurten kaupunkien neljänneksi nopeinta. Kehitys näyttää myös jatkuvan samanlaisena väestön keskittyessä suuriin kaupunkeihin. Jyväskylän virallinen asukasluku oli vuoden 2017 lopussa 140 188. Vuonna 2017 kaupungin väestönlisäys oli 1 338 henkilöä. Väestönmuutosten ennakkotiedon mukaan vuoden 2018 elokuussa jyväskyläläisiä oli 140 812 eli alkuvuodesta väestö on kasvanut 624 henkilöllä. Jyväskylän kaupungin oman väestöennusteen mukaan väkiluku olisi vuoden 2018 lopussa 141 500 ja vuonna 2020 143 500. Väkiluvun kehitys oli tammi-elokuun aikana myönteinen myös muissa ympäristökunnissa Hankasalmea ja Petäjävettä lukuun ottamatta. Ympäristökunnista Muurame, Uurainen ja Laukaa kasvoivat suhteellisesti eniten. Jyväskylässä asui vuoden 2017 lopussa 4 607 ulkomaan kansalaista, mikä on 129 henkilöä enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Eniten kaupungissa asui Venäjän, Afganistanin ja Viron kansalaisia. Vieraskielisiä kaupunkilaisista oli 6 725 ja heidän määränsä kasvoi vuodessa 149 henkilöllä. Puhutuimmat kielet olivat venäjä, persia, englanti, kurdi ja arabia.

Jyväskylän väestömäärä kasvaa sekä luonnollisen väestönlisäyksen että kokonaisnettomuuton myötä. Jyväskylä on kokonaisuudessaan muuttovoittoinen kunta. Muuttovoitto koostuu 15-24-vuotiaiden ikäryhmästä eli opiskelijaikäluokasta. Vuonna 2017 Jyväskylän nettomuuttovoitto oli 1 127 asukasta, mikä oli 78,5 % koko väestömäärän kasvusta. 0-6 –vuotiaiden määrä on viime vuosina kääntynyt hienoiseen laskuun. Vuonna 2017 0-6 –vuotiaita oli 242 vähemmän kuin edellisenä vuonna ja ennusteen mukaan määrä vähenee edelleen. Alakouluikäisten määrä puolestaan on kasvanut koko 2010-luvun. Heidän määränsä on noussut vuodesta 2010 lähes 1 400:llä. Vuonna 2017 alakouluikäisiä oli noin 9 100 ja määrä nousi 182 henkilöllä vuoden takaisesta. Yli 65 –vuotiaiden määrä on kasvanut noin 4% vuosittain koko 2010 –luvun. Vuoden 2017 lopussa yli 65 –vuotiaita kaupunkilaisia oli 24 806 ja heidän osuutensa koko kaupunkiväestöstä oli 17,7%. Asukasmäärän kasvun rinnalla väestörakenteella on suuri merkitys niin palvelujen kysynnän kuin kaupungin taloudenkin kannalta. Taloudellinen huoltosuhde kuvaa sitä, kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on kutakin työllistä kohden. Vuonna 2016 taloudellinen huoltosuhde oli Jyväskylässä 1,44. Luku on hieman suurten kaupunkien keskiarvon yläpuolella. Lasten ja iäkkäiden määrän suhde työikäisiin on Jyväskylässä suurten kaupunkien keskitasoa. Jyväskylän väestöntiheys (119,72 asukasta per neliökilometri) on kymmenen suurimman kaupungin joukossa neljänneksi pienin Kuopion, Oulun ja Porin jälkeen. Palvelurakenteen kannalta on merkittävää, että noin 7 300 jyväskyläläistä asuu haja-asutusalueilla. Haja-asutusalueilla asuvista noin 1 500 kuuluu alle 14 –vuotiaiden ikäryhmään ja saman verran yli 65 –vuotiaisiin.

Kymmenen suurimman kaupungin tilastotietoja
  Kymmenen Helsinki,Muut
 JyväskyläsuurintaEspoo jaseitsemän
  keskimäärinVantaasuurinta
Väkiluku 31.12.2017140 188   
Väkiluvun muutos vuonna 2017, %1,00,91,50,6
Väkiluvun kehitys 1-8/2018, % * 0,50,71,00,5
Alle 15-vuotiaiden osuus 2017, %15,915,717,215,1
65 vuotta täyttäneiden osuus 2017, %17,718,815,520,2
Korkea-asteen koulutus 2016, %35,334,439,032,4
Yhden henkilön talouksia 2017, %46,346,141,947,9
Keskitulot 2016, €/tulonsaaja27 27730 16635 67827 804
Muutos, % 2015-20161,20,7-0,11,0
Työllisyysaste 2016, % (18-64v.)63,966,772,164,5
Työpaikkojen määrän kehitys 2000-2016, %16,610,514,19,0
Työttömyysaste 8/2018 (%)12,010,88,811,6
Vuosimuutos, prosenttiyksikköä-1,5-1,9-1,4-2,1
Toimeentulotukimenot 2017, €/as. (kunta+KELA yht.), ennakkotieto **201197244177
Kunnan osuus 2017, €/asukas17192814
Muutos (kunta+KELA yht.), % 2016-201724,817,06,022,0
Vanhojen osakeasuntojen neliöhinnat 2017, €/m21 8282 2793 3431 822
Vuosimuutos, %1,81,32,20,9
Verotulojen muutos 2016-2017, %1,42,43,61,9
Lainakanta, €/asukas tilinpäätös 20172 6103 3273 0933 427
     
* = ennakkotieto    
** = Perustoimeentulotuen haku siirtyi KELA:an vuoden 2017 alusta. Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen hakemukset käsittelee kunta. 
Lähteet: Tilastokeskus, THL., suurten kaupunkien tilinpäätöstiedot 2017    

Työ

Työttömyys on laskenut Jyväskylässä vuoden 2015 lopusta lähtien. Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälitystilaston mukaan elokuun 2018 lopulla Jyväskylässä oli 8 230 työtöntä. Työttömien määrä laski vuoden takaisesta 10,3 % (943 henkilöä). Työttömyysaste oli elokuussa tasan 12 %. Laskua edellisvuoden vastaavaan aikaan kertyi 1,5 prosenttiyksikköä. Alle 25- vuotiaiden työttömien määrä laski 5,6 % (94 henkilöä) vuoden takaisesta. Pitkäaikaistyöttömien eli yli vuoden yhtä jaksoisesti työttömänä olleiden määrässä laskua oli 29,6 % vuoden takaiseen. Työttömiä ulkomaankansalaisia oli Jyväskylässä 580 eli 6,3 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Uusimpien Tilastokeskuksen työssäkäyntitietojen mukaan Jyväskylässä oli vuoden 2016 lopulla 60 922 työpaikkaa. Vuosina 2015-2016 työpaikkojen määrä lisääntyi 769:lla. 2000 -luvulla työpaikkojen määrä kasvoi Jyväskylässä yhteensä 16,6 % eli lähes 8 700 työpaikalla. Kymmenen suurimman kaupungin vertailussa Jyväskylän työpaikkojen määrän kasvu on suhteellisesti toiseksi ripeintä vuoden 2000 lähtötasosta. 2000-luvulla työpaikkojen määrä oli Jyväskylässä suurimmillaan vuonna 2011, jolloin työpaikkoja oli 62 253.

 
Asiasanat: