Taloudelliset lähtökohdat 2019/Kj

Yleinen taloudellinen tilanne

Valtiovarainministeriön syyskuussa 2018 julkaiseman taloudellisen katsauksen (24a/2018) mukaan Suomen taloudessa eletään tällä hetkellä suhdannevaiheen parasta aikaa, sillä talouskasvun ennakoidaan jopa nousevan viime vuoden ennätystasosta. Viime vuonna ennustettiin bruttokansantuotteen kasvun hidastuvan 2,1 prosenttiin, mutta ennusteluvut tälle vuodelle osoittavat tasan 3,0 prosentin kasvua. Nyt vuodelle 2019 ennustetaan kasvun kuitenkin hidastuvan 1,7 prosenttiin ja ennustejakson jälkeen palaavan yhden prosentin tasolle, joka on Suomen potentiaalisen tuotannon kasvuvauhti. Keskipitkällä aikavälillä monet rakenteelliset tekijät hidastavat kasvuvauhdin tälle tasolle.

Tämänhetkisten tietojen mukaan työllisyyden kasvu on alkuvuoden 2018 aikana ollut jopa nopeampaa kuin mitä taloudellisen aktiviteetin perusteella voisi olettaa. Työllisiä on tällä hetkellä enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Talouskasvun hidastuminen tulee hidastamaan myös työllisyyden kasvua. Hyvä talous- ja työllisyyskehitys sekä hallitusohjelman mukaiset sopeutustoimet tasapainottavat julkista taloutta lähivuosina. Julkisen talouden rahoitusasema kääntyy ylijäämäiseksi vuosikymmenen taitteessa ja velka suhteessa bruttokansantuotteeseen laskee. Suhdanneluonteinen julkisen talouden vahvistuminen ei kuitenkaan turvaa kestävää julkisen talouden rahoitusta pitkällä aikavälillä.

VM:n ennusteen mukaan korkeasuhdanne maailmantaloudessa jatkuu, mutta nopein kasvuvaihe on jo takana. Maailmantaloudessa riskejä nähdään mahdollisissa kauppasodissa USA:n, Kiinan ja EU:n välillä. Etenkin Euroopassa on merkkejä talouskasvun hidastumisesta. Työttömyys on kuitenkin vähenemässä ja kuluttajien luottamus on vahvaa. Inflaatio on kiihtynyt kuluvan vuoden aikana, mutta pohjainflaatio on vielä hidasta. Lyhyet markkinakorot ovat vielä negatiivisia, mutta niiden odotetaan nousevan.

Vuonna 2018 Suomen bruttokansantuotteen ennustetaan kasvavan 3,0 %. Yritysten tuotanto-odotukset ovat myönteiset, rakennusinvestointien suurkohteiden rakentaminen jatkuu yhä ja palvelualojen myyntiodotukset ovat kohentuneet. Toisaalta kasvun rajoitteistakin on viitteitä, sillä teollisuuden uusien tilausten arvo supistui tammi-kesäkuussa 4,5 % vuodentakaisesta. Lisäksi yritykset kertovat kyselytutkimuksissa pulan ammattitaitoisesta työvoimasta ja myös tuotantokapasiteetista yleistyneen.  Vuonna 2019 kovin investointivaihe on ohitettu. Yksityisten investointien kasvu jatkuu, mutta aiempaa hitaampana. Suomessa on suunnitteilla useita erittäin mittavia investointihankkeita erityisesti metsäteollisuudessa. Jonkin näistä hankkeista oletetaan käynnistyvän ennustejaksolla. Työllisyyden kasvun arvioidaan vauhdittavan investointeja myös teknologiaan ja koulutukseen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan investointien ennustetaan kasvavan noin viiden prosentin vuosivauhtia.

Julkinen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen alenee alle 60 prosentin rajan vuonna 2018. Nimellisesti julkinen talous kuitenkin velkaantuu edelleen. Noususuhdanteesta huolimatta julkinen velkasuhde on alentunut hyvin hitaasti ja talouden suhdannevaihe peittää alleen julkisen talouden rakenteelliset ongelmat. Väestö ikääntyy ja se näkyy erityisesti kasvupaineena hoito- ja hoivamenoissa myös tulevaisuudessa. Julkisen talouden puskurit tulevien taantumien ja ikävien yllätysten varalle ovat selvästi aiempaa ohuemmat. Julkisen talouden toipuminen syvästä taantumasta edellyttää budjettikurin noudattamista talouden hyvinä aikoina sekä pitkäjänteistä työtä julkisen talouden vahvistamiseksi ja talouskasvun edellytysten parantamiseksi.

Valtionvarainministeriön taloudellinen katsaus

 

Kuntatalouden tilanne ja näkymät

Valtion vuoden 2019 talousarvioesityksen antamisen yhteydessä 14.9.2018 julkaistiin myös Kuntatalousohjelma vuosille 2019–2022 (VM:n julkaisuja 26a/2018).

Tilastokeskuksen kesäkuun alussa julkaisemien ennakollisten tilinpäätöstietojen mukaan kuntatalous (peruskunnat ja kuntayhtymät) vahvistui selvästi vuonna 2017. Manner-Suomen kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu toimintakate oli vuonna 2017 noin -27,4 mrd. euroa, ja se vahvistui edellisvuodesta 1,1 prosenttia. Kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli 3,9 mrd. euroa vuonna 2017, ja se vahvistui noin 540 milj. euroa edellisvuodesta. Kuntatalouden tilikauden tulos oli noin 1,3 mrd. euroa positiivinen, ja se parani edellisvuodesta noin 200 milj. eurolla. Vuosikate riitti myös edellisvuoden tapaan kattamaan poistot ja arvonalentumiset sekä nettoinvestoinnit. Kuntatalouden vuosikatteen vahvistuminen perustui ennen kaikkea peruskuntien vuosikatteen vahvistumiseen, sillä kuntayhtymien vuosikate heikkeni vuonna 2017 noin 30 milj. euroa. Kuntatalouden vahvistumista selittää ennen kaikkea toimintamenojen maltillinen kasvu sekä verotulojen kasvun nopeutuminen.

Kuntatalouden nettoinvestoinnit olivat vuonna 2017 hieman yli 3,4 mrd. euroa, josta peruskuntien osuus oli noin 2,4 mrd. euroa ja kuntayhtymien osuus noin 1,05 mrd. euroa. Vuoteen 2016 verrattuna investoinnit kasvoivat noin 180 milj. euroa eli 5,6 prosenttia. Investointien kasvua selittää ennen kaikkea sairaanhoitopiirien investointien kasvu. Kuntatalouden lainakanta kasvoi vuoden 2016 noin 18,1 mrd. eurosta noin 18,4 mrd. euroon. Lainakannan kasvu perustui pääosin kuntayhtymien kasvaneeseen lainanottoon.

Vuosikate vahvistui selvästi kaikissa kuntakokoryhmissä. Eniten vuosikate parani yli 100 000 asukkaan ryhmässä, ja maakunnittain tarkasteltuna eniten Uudellamaalla, Päijät-Hämeessä, Pohjois-Karjalassa ja Keski-Pohjanmaalla. Erot kuntien välillä säilyivät kuitenkin suurina, ja osassa kuntia taloudelliset haasteet jatkuivat edelleen. Tilikauden tulos oli vuonna 2017 negatiivinen 51 kunnalla. Vuosikate oli negatiivinen neljässä kunnassa (14 kunnassa vuonna 2016).

Kokonaisuutena valtionosuuksiin kunnille osoitetaan ensi vuoden talousarvioesityksessä 10,5 mrd. euroa, josta laskennallisten valtionosuudet ovat 9,5 mrd. euroa. Valtionosuudet vähenevät kolme prosenttia vuodesta 2018. Valtion vuoden 2019 talousarvioesitykseen sisältyvien toimenpiteiden arvioidaan heikentävän kuntataloutta yhteensä 254 milj. euroa vuoteen 2018 verrattuna. Tästä suuri osa selittyy negatiivisella kuntien ja valtion välisellä kustannustenjaon tarkistuksella.

Kuntatalous heikkenee vuonna 2018 hieman edellisvuodesta toimintamenojen kasvun nopeutuessa ja verotulojen kasvun hidastuessa. Kuntatalouden yhteenlaskettu tilikauden tulos ja rahoitusasema ovat muodostumassa kuluvana vuonna huomattavasti kevään 2018 kuntatalousohjelmassa esitettyä heikommaksi.

Vuonna 2019 kuntatalouden tilikauden tuloksen arvioidaan hieman paranevan, ja myös vuosikate vahvistuu hieman kuluvasta vuodesta. Toimintamenoja kasvattavat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen kasvun lisäksi kunta-alan palkankorotukset ja kilpailukykysopimuksen lomarahaleikkauksen päättyminen.

Kuntatalouden nettoinvestoinnit pysyvät lähivuosina korkealla tasolla. Nykyisen rakennuskannan kunnossapito edellyttää edelleen mittavia korjausinvestointeja, ja lisäksi sairaalarakentaminen on vilkasta. Kuntatalouden lainanottotarvetta heijastava toiminnan ja investointien rahavirta pysyy kehitysarviossa negatiivisena vuoteen 2020 saakka.

Kuntatalousohjelma 2019-2022

 

Jyväskylän kaupungin talous 2019–2021

Kokonaistulot ja kokonaismenot TA 2019 -kuvioissa on koottu yhteen tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta kaikki Jyväskylän kaupungin TA 2019 menot ja tulot. Siten kuviot kuvaavat rahan lähteitä ja rahan käyttöä. Kokonaistuloissa on esitetty rahan lähteinä toimintatuotot ja investointituotot sekä antolainasaamisten vähennykset ja pitkäaikaisten lainojen lisäykset. Kokonaismenoissa rahan käyttönä on esitetty toimintakulut sekä antolainasaamisten lisäykset, pitkäaikaisten lainojen lyhennykset ja lyhytaikaisten lainojen vähennykset.

 

 

Taloussuunnitelmassa vuoden 2019 tavoitteeksi asetetaan 52,2 miljoonan euron vuosikate, jolloin se kattaa poistoista 100,0 prosenttia ja poistonalaisista investoinneista 77,8 prosenttia. Vuosikatteen riittävyydellä suhteessa poistoihin mitaten kaupungin tulorahoitus on siten tasapainossa talousarviovuonna 2019. Vuosi 2019 on talousarvion mukaan 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen.

Kaupungin lainakanta kasvaa vuonna 2019 noin 25,3 miljoonalla eurolla. Kaupungin lainakanta tulee olemaan vuoden 2019 lopussa 426,9 miljoonaa euroa eli 2 990 euroa asukasta kohti.

Kunnallisveroprosentin on oletettu taloussuunnitelmassa säilyvän vuosina 2019−2021 vuoden 2018 tasolla. Suunnitelman mukaisten poistojen tasoksi arvioidaan vuonna 2019 noin 52 miljoonaa euroa. Vuosina 2020-2021 suunnitelman mukaisten poistojen on arvioitu nousevan noin 60 miljoonaan euroon.

 

 

Alijäämän kattamisvelvollisuus

Vuoden 2017 tilinpäätös osoitti yhteensä 50,6 miljoonan euron ylijäämää vuosilta 1997–2017. Vuoden 2018 tilinpäätöksen ennakoidaan muodostuvan 10,2 miljoonaa euroa alijäämäiseksi ja vuoden 2019 ylijäämäksi arvioidaan 0,3 miljoonaa euroa. Kaupungilla ei ole vuonna 2019 kuntalain mukaista taloussuunnitelmassa katettavaa alijäämää, mikäli vuodet 2018 ja 2019 toteutuvat arvioiden mukaisesti.

Kumulatiiviseksi ylijäämäksi vuodelle 2019 arvioidaan 40,8 miljoonaa euroa. Taloussuunnitelman mukaan talous pysyy tasapainossa ja tulevina vuosina ei synny merkittäviä alijäämiä.

 

Asiasanat: