Tulossuunnitelma 2019/Kj
Kaupungin virallisessa tilinpäätöksessä esitettävässä tulossuunnitelmassa liikelaitokset lasketaan yhteen muun kaupungin kanssa rivi riviltä ja keskinäiset liiketapahtumat eliminoidaan. Talousarvion ja tilinpäätöksen vertailtavuuden mahdollistamiseksi ja tunnuslukujen laskentaa varten tulee käyttää tätä kokonaistaloudellista tulossuunnitelmaa.
Tulossuunnitelma 2017 - 2021
Liikelaitosten vaikutus tulossuunnitelmaan 2019
Tulossuunnitelman erittely 2017-2021
Tulossuunnitelman lukuohje
Toimintakate ilmoittaa, paljonko käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla.
Vuosikate on kunnan kokonaistulorahoitusta kuvaava välitulos, jota tulee arvioida sekä tuloksen muodostumisen että rahoituksen riittävyyden kannalta. Tuloslaskelmassa vuosikatteen on katettava poistot eli pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käytöstä aiheutuneet kustannukset. Rahoituslaskelmassa vuosikatteen riittävyys arvioidaan ensisijaisesti investointien ja lainanlyhennysten suhteen.
Tilikauden tulos on tilikaudelle jaksotettujen tulojen ja menojen erotus, joka lisää tai vähentää kunnan vapaaehtoisia varauksia tai omaa pääomaa. Tilikauden tuloksen jälkeen esitetään poistoeron, vapaaehtoisten varausten ja rahastojen muutokset. Vapaaehtoisten varausten ja rahastojen lisäyksiä voi pääsääntöisesti tehdä enintään tuloslaskelman erän Tilikauden tulos osoittaman ylijäämän verran. Talousarviossa tuloksen käsittelyerät ovat ohjeellisia, lopullisesti niistä päätetään tilinpäätöksen vahvistamisen yhteydessä.
Tilinpäätöksessä kunnalliset liikelaitokset yhdistetään kaupungin muuhun toimintaan laskemalla tuloslaskelmat yhteen rivi riviltä. Tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä eliminoidaan kaupungin sisäisten liiketapahtumien vaikutus laskelmiin, joten tilinpäätöksen mukainen tuloslaskelma poikkeaa talousarvion tulossuunnitelmasta, jossa sisäiset tapahtumat ovat mukana.
Tulossuunnitelman erät
Kunnallisvero
Vuoden 2019 kunnallisveron tuotoksi arvioidaan 466,4 miljoonaa euroa, mikä on 27,1 miljoonaa euroa (6,2 %) enemmän kuin vuoden 2018 talousarviossa. Verotuloarvio perustuu lokakuussa 2018 käytettävissä olleisiin tietoihin kuntatalouden ja kansantalouden kehityksestä vuosina 2018−2019.
Varotuloarvio 2019
| TA+M | TA | Muutos 2018-2019 | |||
| milj. euroa | 2018 | 2019 | € | % | |
| Ennakonpidätykset | 414,1 | 433,8 | 19,7 | 4,8 % | |
| Tilitykset edelliseltä vuodelta | 46,9 | 28,1 | -18,8 | -40,1 % | |
| Yhteensä | 461,0 | 461,9 | 0,9 | 0,2 % | |
| Maksuunpanotilitys | -37,3 | -11,9 | 25,4 | -68,1 % | |
| Aikaisempien vuosien tilitykset | 15,6 | 16,4 | 0,8 | 5,4 % | |
| Kunnallisverot | 439,3 | 466,4 | 27,1 | 6,2 % | |
| Yhteisövero | 26,8 | 27,9 | 1,1 | 4,2 % | |
| Kiinteistövero | 48,6 | 51,0 | 2,4 | 4,9 % | |
| Yhteensä | 514,7 | 545,3 | 30,7 | 6,0 % | |
Yhteisövero
Talousarviossa vuoden 2019 yhteisöveron määräksi on arvioitu 27,9 miljoonaa euroa, mikä on 1,1 miljoona euroa (4,2 %) enemmän kuin vuoden 2018 talousarviossa. Yhteisöveroarvio perustuu valtiovarainministeriön ja Kuntaliiton arvioon koko maan yhteisöveron tuotosta ja sen toteutuminen edellyttää, että taloudessa tai kaupungin osuudessa ei tapahdu ennakoimattomia muutoksia heikompaan suuntaan.
Kiinteistövero
Kiinteistöveron tuotoksi arvioidaan 51,0 miljoonaa euroa, mikä on 2,4 miljoonaa euroa (4,9 %) enemmän kuin vuoden 2018 talousarviossa.
Hallitus linjasi vuodelle 2018, että yleisen kiinteistöveroprosentin ja muun kuin vakituisen asuinrakennuksen ylärajoja korotetaan. Uudet vaihteluvälit ovat 0,93 - 2,00 % (vuonna 2017 vaihteluväli oli 0,93 - 1,80 %).
Vuodesta 2018 alkaen tuulivoimapuistoja siirrettiin kiinteistöverotuksessa voimalaitosten kiinteistöveroprosentin piiriin. Tuulivoimalapuistoja, joiden tuulivoimaloiden yhteisteho ylittää 10 megavolttiampeeria ja voimalat on liitetty verkkoon yhteisestä liityntäpisteestä, kohdellaan jatkossa voimalaitoksina kiinteistöverotuksessa. Kaikki tuulivoimalat eivät siten välttämättä siirry voimalaitosveroprosentin piiriin, mutta muutoksen arvioidaan lisäävän kuntien kiinteistöverotuloja noin 4-5 miljoonalla eurolla.
Vuodelle 2019 päätettiin korottaa asuinrakennusten ylärajaa, uudet rajat ovat 0,41 - 1,00 % (vuonna 2018 0,41 - 0,90 %).
Valtiovarainministeriö asetti joulukuussa 2016 hankkeen uusien maapohjien hintavyöhykkeiden luomiseksi kiinteistöverotusta varten (VM142:00/2016).
Hankkeen tavoitteena on luoda uusi hintavyöhykekartta maapohjien verotusarvojen määrittämistä varten kiinteistöverotuksessa koko maan kattavasti.
Yhtenäisen hinnan alueet perustuvat markkinahintoihin eli toteutuneisiin kiinteistöjen ja kaupunkiseuduilla osin myös asuntojen kauppahintatietoihin.
Tavoitteena on, että kiinteistöille voidaan laskea maapohjan verotusarvo uutta hintavyöhykekarttaa hyödyntämällä siten, että jokaiselle kiinteistölle saadaan yksilöivällä kiinteistötunnuksella sijaintia vastaava arvo vuoden 2020 kiinteistöverotukseen. Hankkeen seurauksena syntyvää maapohjien hintakarttaa päivitetään uudistuksen jälkeisinä vuosina myöhemmin valittavalla menetelmällä. Uudistuksen tavoitteena on lisätä kiinteistöverotuksen oikeudenmukaisuutta ja läpinäkyvyyttä.
Rakennusten arvostamisjärjestelmän uudistamisesta on tarkoitus perustaa myöhemmin erillinen hanke siten, että senkin tulokset olisivat käytössä vuoden 2020 kiinteistöverotuksesta lähtien.
| Kiinteistövero % | Verotusarvo | Veron tuotto | Osuus veron | ||
| 2018 | 2019 | 1 000 euroa | 1 000 euroa | tuotosta | |
| Vakituinen asuinrakennus | 0,55 % | 0,55 % | 3 200 000 | 17 600 | 34,5 % |
| Muu kuin vakituinen asuinrakennus | 1,55 % | 1,55 % | 50 800 | 787 | 1,5 % |
| Voimalaitokset | 3,10 % | 3,10 % | 0 | 0 | 0,0 % |
| Rakentamaton rakennuspaikka | 4,00 % | 4,00 % | 13 200 | 528 | 1,0 % |
| Yleinen kiinteistövero, maa-alueet | 1,30 % | 1,30 % | 868 000 | 11 284 | 22,1 % |
| Yleinen kiinteistövero, rakennukset | 1,30 % | 1,30 % | 1 600 000 | 20 800 | 40,8 % |
| Yhteensä | 5 732 000 | 51 000 | 100,0 % | ||
Valtionosuudet
Kaupungin vuoden 2019 valtionosuuksien kokonaismääräksi on arvioitu 167,8 miljoonaa euroa, mikä on 5,6 miljoonaa euroa (-3,3 %) vähemmän kuin vuonna 2018. Tämänhetkinen valtionosuusarvio perustuu syyskuussa päivitettyihin kuntakohtaisiin laskelmiin. Lopulliset päätökset valtionosuuksien määrästä saadaan joulukuun 2018 lopussa.
Ennakkolaskelman mukaan kunnille myönnetään valtionosuutta yhteensä 8 372 miljoonaa euroa vuonna 2019 (8 458 milj. euroa vuonna 2018). Kuntien valtionosuudet vähenevät -85 milj. euroa (-1,0 %, 16 euroa/asukas) vuodesta 2018 vuoteen 2019.
Valtionosuuden muutokseen vaikuttavat mm. vuodelle 2019 tehtävä kuntien ja valtion välinen kustannustenjaon tarkistus (-231 milj. euroa) ja valtionosuuden kautta kunnille maksettavat veromenetysten kompensaatiot (+224 milj. euroa). Kilpailukykysopimuksen (kiky) takia kuntien valtionosuutta vähennetään vuonna 2019 yhteensä -497 milj. euroa (-91 euroa/as). Lisäksi hallitusohjelman mukaisten indeksijäädytysten takia kunnilta jää peruspalvelujen valtionosuutta saamatta 91 milj. euroa vuonna 2019. Peruspalvelujen hintaindeksin arvo vuodelle 2019 on 1,3 %. Yhteensä hallituskautta eli vuosia 2016-2019 koskevista indeksijäädytyksistä johtuen peruspalvelujen valtionosuus on -243 milj. euroa alemmalla tasolla mitä se olisi ilman päätöstä indeksikorotusten jäädyttämisestä.
Valtionosuudet 2019
| TA+M | TA | Muutos | |
| 1 000 euroa | 2018 | 2019 | 2018-2019 |
| TULOSLASKELMAOSA | |||
| Peruspalvelujen valtionosuus | 123 820,2 | 121 430,8 | -2 389,4 |
| Lisäosat | 5 795,7 | 5 927,6 | 131,9 |
| Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset | 20 325,3 | 15 956,9 | -4 368,4 |
| Valtionosuuksien tasaus | 45 356,1 | 46 334,5 | 978,4 |
| Yhteensä | 195 297,3 | 189 649,8 | -5 647,5 |
| Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet | -21 872,8 | -21 872,8 | 0,0 |
| Valtionosuudet | 173 424,5 | 167 777,0 | -5 647,5 |
| KÄYTTÖTALOUSOSA | |||
| Opetuspalvelut | -9 132,2 | -9 354,9 | -222,7 |
| Saatavat kotikuntakorvaukset | 759,7 | 906,3 | 146,6 |
| Maksettavat kotikuntakorvaukset | -9 891,9 | -10 261,2 | -369,3 |
| Muut määrärahat | -9 132,2 | -9 354,9 | -222,7 |
| Yhteensä | 164 292,3 | 158 422,1 | -5 870,2 |
Muut erät
Korkotulot ja -menot
Korkotuottojen kokonaismäärän on arvioitu olevan 8,9 miljoonaa euroa. Summasta noin 45 000 euroa tulee kaupungin ulkopuolisille myöntämistä antolainoista ja maksuliikenteestä ja loput Jyväskylän Energia Oy:ltä. Korkomenojen määräksi vuonna 2019 on arvioitu yhteensä 7,1 miljoonaa euroa, mikä on 0,6 miljoonaa euroa enemmän kuin vuoden 2018 tilinpäätösennusteessa.
Muut rahoitustulot ja -menot
Muita rahoitustuottoja arvioidaan saatavan 18,7 miljoonaa euroa, josta 1,1 milj. euroa tulee kaupungin perimistä takausmaksuista. Jyväskylän koulutuskuntayhtymän peruspääomalle saadaan kolmen prosentin korko (242 500 euroa). Osinkotuotoiksi arvioidaan vuonna 2019 yhteensä noin 4,6 miljoonaa euroa, josta 4,0 miljoonaa euroa tulee Jyväskylän Energia Oy:ltä ja 0,8 miljoonaa euroa Mustankorkea Oy:ltä.
Vuosikate
Liikelaitokset (Tilapalvelu, Altek Aluetekniikka, Kylän Kattaus ja Keski-Suomen pelastuslaitos) huomioiden vuosikatteeksi muodostuu 52,2 miljoonaa euroa, mikä on 100 % poistojen määrästä. Tilinpäätöstä laskettaessa liikelaitosten tuloslaskelmat yhdistetään kaupungin laskelmaan riveittäin, joten yhdistetty vuosikate kuvaa parhaiten virallisen tilinpäätöksen tilannetta.
Vuoden 2020 vuosikatetavoitteeksi asetetaan taloussuunnitelmassa 57,8 miljoonaa euroa (100,0 % poistoista) ja vuoden 2021 vuosikatetavoitteeksi 56,8 miljoonaa euroa (100,0 % poistoista).
Satunnaiset tulot ja menot
Vuonna 2019 ei ole arvioitu toteutuvan satunnaisia menoja tai tuloja.
Poistot
Kaupunginvaltuusto on vahvistanut suunnitelman mukaisten poistojen poistoperusteet keväällä 2009. Kaupunginhallitus on hyväksynyt vuonna 2013 poistosuunnitelman muutoksen ja sitä tarkentavat ohjeet.
Tuloslaskelmassa poistojen määräksi on alustavasti arvioitu yhteensä 52,1 miljoonaa euroa, josta Tilapalvelun osuus on 23,8 ja muiden liikelaitosten 1,8 miljoonaa euroa.
Vuonna 2020 on arvioitu tehtäväksi 5,3 miljoona euron arvonalennus Jäähalli Oy:n osakkeista ja vuonna 2021 yhteensä 4 miljoonan arvonalennukset Hipposhallin ja Monitoimitalon rakennuksista.
Lopullinen vuoden 2019 poistojen määrä riippuu vuoden aikana toteutuvien investointien määrästä ja selviää tilinpäätöksen laatimisen yhteydessä.
Tilikauden tulos
Vuoden 2019 talousarvion mukaan tilikaudelta kertyy ylijäämää kaikkiaan 0,3 miljoonaa euroa. Kumulatiivinen ylijäämä vuoden 2019 lopussa on arvion mukaan 40,8 miljoonaa euroa mikäli vuodet 2018 ja 2019 toteutuvat arvioidun mukaisesti.