Sosiaalipalvelut 2019/Kj

Toiminnan kuvaus

Sosiaalipalveluiden palveluyksikköjä ovat aikuissosiaalityö ja kuntouttavat palvelut, lastensuojelun palvelut sekä vammaispalvelut. Sosiaalipalveluilla edistetään asukkaiden arjessa selviytymistä, omatoimisuutta ja toimintakykyä. Heikoimmassa asemassa oleville järjestetään heidän tarvitsemansa tuki. Palvelut tuotetaan omina ja ostopalveluina. Henkilöstö työskentelee asiakaslähtöisesti, moniammatillisesti ja verkostoituneesti. Omassa toiminnassa tapahtuvan kehittämistoiminnan lisäksi palveluja kehitetään hankkeissa eri rahoituslähteitä hyödyntäen.

Palveluiden yhteisiä painopistealueita ovat osallisuuden edistäminen, kotona asumisen tukeminen, sosiaalinen kuntoutus sekä kokemusasiantuntijoiden hyödyntäminen palveluiden kehittämisessä ja digitaalisuuden edistäminen palveluissa.

Toiminnan ja toimintaympäristön muutos edelliseen vuoteen verrattuna

Aikuissosiaalityössä ja kuntouttavissa palveluissa sekä vammaispalveluissa on valmisteltu palveluseteleitä, jotka on tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2019. Nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluiden vahvistaminen lisää laaja-alaista yhteistyötä ja uudenlaista toimintakulttuuria palveluyksiköiden ja -alueiden välillä. Nuorten palvelutarpeisiin vastataan toteuttamalla joustavia työaikoja ja jalkautumalla nuorten toimintaympäristöihin.

Kehittäjäasiakkaat ja kokemusasiantuntijat osallistuvat palveluiden arviointiin, kehittämiseen ja toteuttamiseen. Kokemusasiantuntijoiden käyttöä palveluissa edistetään osallistumalla kokemusasiantuntijapankin kehittämiseen. Sosiaaliohjausta terveysasemilla vahvistetaan.

Asunnottomuutta ennaltaehkäistään toteuttamalla Jyväskylän kaupungin ja valtion sopimaa toimenpideohjelmaa. Asumissosiaalisella työllä ehkäistään asiakkaiden vuokrien rästiintymistä ja tuetaan asiakkaita asunnon säilyttämisessä. Asiakkaiden valinnanvapautta lisää käyttöön otettava sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palveluseteli. Sosiaaliasemalla otetaan käyttöön sähköinen ajanvaraus.

Talous- ja velkaneuvonta siirtyy 1.1.2019 valtion toiminnaksi.

Lastensuojelun yhteiset kehittämistavoitteet ovat lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen ja läheisverkoston osallistaminen. Sähköisten palveluiden (mm. chat ja facebook) käyttöä edistetään. Lapsen ja perheen läheisverkosto ja lapselle tärkeät aikuiset kootaan tukemaan lasta ja perhettä nykyistä vahvemmin arjen kriisitilanteissa. Kokemusasiantuntijat ja palvelujen käyttäjät ovat entistä vahvemmin mukana palveluiden kehittämisessä.

Lastensuojelun sijais- ja jälkihuolto on yhteistyökumppanina STEA:n rahoittamassa Pesäpuun kolmivuotisessa hankkeessa ” UP 2 US – vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus maakunnan voimavarana lastensuojelun sijaishuollossa”. Hankkeen tavoitteena on sijaishuollossa asuvien ja asuneiden nuorten vertais- ja kokemusasiantuntijatoiminnan edistäminen. Lastensuojelun jälkihuolto on yhteistyökumppanina Aspa-säätiön kanssa hakemassa ja toteuttamassa Haltsaan!-hanketta (2019-2021). Hankkeelle on haettu STEA-rahoitusta. Hankkeen päätavoite on nuorten itsenäisen elämän valmiuksien ja koetun elämänhallinnan vahvistaminen. 

Lastensuojelussa kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä on kääntynyt kasvuun viime vuosina (2016:487, 2017:500). Sijaishuollon palvelutarpeita pyritään ehkäisemään ja vähentämään lastensuojelun avohuollon tukitoimilla ja varhaisen tuen palveluilla. Lastensuojelun avohuolto työskentelee tiiviisti yhdessä Nuorisovastaanoton nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluihin suunnatun perustason hoitohenkilöstön kanssa. Laaja-alainen yhteistyö vähentää 13-17 -vuotiaiden lastensuojelun lyhytkestoisia sijoitustarpeita ja huostaanottoja.

Perhehoidon ensisijaisuutta tuetaan kiinnittämällä huomiota sijoitettujen lasten ja sijaisperheiden alkuvaiheen tukeen. Tavoitteena on, että Jyväskylän kaupungin huostaanottamista lapsista yli 60 % olisi jatkossakin sijoitettuna sijaisperheisiin.

Vammaispalveluissa työskentelyn painopistealueet ovat asiakkaan osallisuus, kommunikaatiovalmiuksien vahvistaminen ja päivä- ja työtoiminnan rakenteiden tarkastelu ja toiminnan kehittäminen. 

Asiakkaan osallisuutta edistetään henkilökohtaisen budjetoinnin laajentamisella uusille asiakkaille vammaisten päiväaikaisessa toiminnassa sekä lisäämällä kehitysvammaisten siirtymistä avotyöstä palkkatyöhön. Osallisuutta edistetään myös selvittämällä sähköisten asiointitapojen käyttöönottoa, esim. henkilökohtaisen avun sijaismaksajaohjelman käyttö. Päivätoiminnassa kokeillaan asiakkaiden päivätoimintapäivän jakamista aamu- ja iltapäiväryhmiin, jolloin toimintaryhmien kokoa saadaan pienennettyä ja toiminnan laatua parannettua entisestään. Vammaispalvelun henkilöstön kommunikaatiovalmiuksia vahvistetaan ja henkilöstölle tarjotaan kohdennettua koulutusta kommunikaatiosta.  

Kehitysvammaisten asiakkaiden mahdollisuutta vaikuttaa omiin asumispalveluihinsa kehitetään ottamalla käyttöön kehitysvammaisten asumispalvelujen palveluseteli. Lisäksi otetaan käyttöön ostetun henkilökohtaisen avun palveluseteli.

Sote- ja maakuntauudistukseen valmistautumista jatketaan yhteistyössä muiden Keski-Suomen kuntien kanssa yhtenäistämällä asiakasohjeistuksia. Vammaispalvelut jatkavat maakunnallista yhteistyötä erityis- ja vaativamman tason palveluiden kehittämisessä.

Sosiaalipalveluiden henkilöstön työhyvinvointia parannetaan ja psykososiaalista kuormitusta vähennetään yhteistyössä henkilöstöyksikön kanssa kohdennettujen työyhteisövalmennusten avulla. Työyhteisöissä käytetään AVEKKI-toimintatapamallia aggressiivisen asiakkaan kohtaamisessa ja toimintatapamallin koulutusta järjestetään säännöllisesti.

Talousarvio mahdollistaa pääosin lastensuojelun ja vammaispalvelun palvelutarpeen kasvun vuodelta 2018 (2 miljoonaa euroa), kehitysvammaisille lapsille hankittavan asumispalvelun (550 000 euroa) sekä työehtosopimuksen vaikutukset henkilöstömenoihin (740 000 euroa). Vuoden 2018 sijaishuollon palvelutarpeen kasvusta 300 000 euroa katetaan kotoutumispalveluiden laskennallisten korvausten kasvulla ja vammaispalvelulain mukaisen palvelutarpeen kasvuun kohdennetaan 300 000 euroa toimeentulotuen määrärahaa. Aikuissosiaalityön henkilöstöresurssin lisäys katetaan aikuissosiaalityön palvelukotien maksutulojen lisäyksellä 70 000 euroa sekä kohdentamalla 50 000 euroa Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan määrärahaa henkilöstöresurssiin. Tulkkipalveluiden myyntituloja lisätään 150 000 euroa. Muilta osin palvelutarpeisiin vastaaminen edellyttää oman toiminnan tehostamista ja ostopalveluiden käytön vähentämistä.

Talousarvio mahdollistaa lastensuojelun ja vammaispalveluiden indeksikorotukset. Lisäksi esitys mahdollistaa vammaispalvelun henkilökohtaisen avun palkkioiden sijaismaksajaohjelman hankinnan ja henkilöstölisäykset J-Nappiin ja sosiaalipäivystykseen sekä tietojärjestelmäpäivityksen (Office365). Esitys edellyttää palvelutarpeiden priorisointia ja palveluiden keston rajaamista. Odotusajat voivat pidentyä palveluissa, joissa ei ole palvelutakuuta. Lisäksi lastensuojelun ostopalveluiden tarvetta vähentää perheiden ennaltaehkäiseviin sosiaali- ja terveyspalveluihin nuorten päihde-ja mielenterveystyöhön kohdennetut resurssilisäykset. Päihteitä käyttävien asunnottomien tilan toimintaa kaupunkikeskustassa ei voida aloittaa vuonna 2019.

 

Tunnusluvut ja mittarit
 TPTATAMuutos 2018 - 2019
 201720182019 %
      
Tunnusluvut     
Yksin kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset500<487<500133,0 %
Aikuissosiaalityön asumisasioiden vireillepanot--1 2001 200100,0 %
VPL:n kuljetuspalveluasiakkaat1 8501 9001 800-100-5,3 %
Henkilökohtaisen budjetoinnin asiakkaat 1015550,0 %
      
Mittarit     
Sijaisperheisiin sijoitettujen osuus huostaanotetuista lapsista->60%>60%00,0 %
Sosiaalityön asumiseen liittyvät koti- ja asiointikäynnit --700700100,0 %
Lastensuojelun ostopalveluiden osuus menoista59 %52 %58 %6 %11,4 %
Nuorisokotien käyttöaste99 %96 %96 %00,0 %
VPL:n kuljetuspalveluasiakkaat €/asiakas1 2341 2081 275675,5 %
Henkilökohtaisen budjetoinnin piirissä on 50 % enemmän asiakkaita kuin edellisenä vuonna-1015550,0 %
Kehitysvammaisten omien asumisyksiköiden käyttöaste99 %98 %98 %00,0 %