Perheiden ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut 2019/Kj

Toiminnan kuvaus

Perheiden ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut vastaavat lasten, nuorten ja perheiden yksilöllisen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämisestä, ylläpitämisestä ja tukemisesta. Palvelualueen yksiköt ovat: neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ja psykososiaaliset palvelut.

Neuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto -palveluyksikön tehtävä on lapsen, nuoren, opiskelijan ja perheen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tarvelähtöisesti. Päätoimintamuotoina ovat terveystarkastukset, asiakkaiden tukeminen oman terveyden hoitamiseen sekä tarvittaessa ohjaaminen erityis- tai tukipalveluiden käyttöön. Lisäksi palveluyksikkö vastaa naisten terveystarkastuksista ja matkailijoiden rokotusten järjestämisestä.

Psykososiaaliset palvelut antavat moniammatillisesti tuotettuja, asukkaiden tarpeet huomioivia ja oikein kohdennettuja psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin palveluja lapsiperheille, aikuisväestölle, opiskelijoille sekä heidän kanssaan työskenteleville yhteistyötahoille. Palvelut toteutuvat osittain maakunnallisina. Psykososiaalisia palveluja ovat psykologipalvelut, kasvatus- ja perheneuvontapalvelut, lapsioikeudelliset palvelut, varhaisen tuen palvelut (lapsiperheiden kotipalvelu ja perheohjaus) sekä nuorisovastaanotto. Varhaisen tuen, perheneuvolan palveluissa on käytössä palveluseteleitä ja ostopalvelusopimuksia.

Maakunnallisen sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen valmisteluun on osallistuttu tuomalla asiantuntijuutta eri työryhmiin. Keskeinen tehtävä on Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman (LAPE) mukaisten uusien toimintamallien ja toimintakulttuurin muutoksen juurruttaminen osaksi käytännön työtä. Muutosohjelman tavoite on peruspalveluiden kustannustehokas lisääminen ja painopisteen siirtäminen ennaltaehkäiseviin palveluihin ja varhaiseen tukeen.

Toiminnan ja toimintaympäristön muutos edelliseen vuoteen verrattuna

LAPE- muutosohjelma edistää mm. perhekeskusmallin mukaista palvelurakennetta. Perhekeskusverkostot toteutuvat 11 alueella ja toiminta on laajentunut yhteistyötahojen ja asukkaiden osallisuuden suhteen. Perhekeskusverkostot toimivat yhteistyössä lapsiperhepalveluiden, järjestöjen, seurakuntien ja perheiden kanssa. Alueen verkostotapaamiset toteutuvat 4-5 kertaa vuodessa ja niitä koordinoidaan psykososiaalisista palveluista ja kouluilta. Perhekeskusverkostojen yhteinen ohjausryhmä ja sähköinen palveluviestinnän alusta Perhekompassi ovat vakiintuneita toimintamalleja verkostotyön tueksi. Lasten ja perheiden mukaan ottamista palveluiden kehittämiseen lisätään käynnistämällä alueellisista perhekeskusverkostoista koottu asiakasraati eli Kumppanuusfoorumi, joka toimii yhteistyössä eri lapsiperhetoimijoiden kanssa.

Äitiys- ja lastenneuvolassa on LAPE- hankkeen kanssa yhteistyössä uudistettu maakunnallinen perhevalmennus ja se tullaan vakiinnuttamaan osaksi uudistunutta palvelutoimintaa. Osaamis- ja tukikeskustoiminnan (OT-toiminta) rakentaminen neljän maakunnan yhteistyöalueelle on osa LAPE-muutosohjelmaa. Tavoitteena on turvata lasten, nuorten ja perheiden vaativimman tason palvelut sekä laadukas kehittämis- ja tutkimustoiminta.

Digitaalisten välineiden käyttöä palveluissa laajennetaan, työntekijöiden valmiuksia lisätään sekä niiden käytön vaikuttavuutta ja seurantaa tehostetaan. Chat –keskustelualustat Nuorisovastaanotolla ja psykologipalveluissa vakiinnutetaan palveluissa. Chat -toiminta aloitetaan myös neuvoloiden keskitetyn puhelinpalvelun yhteydessä. Sähköiset asiakaskonsultaatiot, asiakasvastaanotot, videovälitteiset etäyhteydet sekä sähköisen ajanvarauksen laajentaminen sosiaalihuollollisiin palveluihin (lapsioikeudellinen palvelu, perheneuvola ja varhainen tuki) lisää asiakkaan mahdollisuutta palvelun saatavuuteen. Esitys mahdollistaa tietojärjestelmäpäivityksen (Office365).

EPRAS –hankkeessa on luotu verkkopohjainen koulutuspaketti ammattilaisten osaamisen ja tietoisuuden lisäämiseksi lähisuhdeväkivallasta sekä toteutetaan kansalaisille suunnattu kampanja. Palvelualueella pilotoidaan koulutuksia.

Lastenneuvolassa pilotoidaan ja otetaan käyttöön nykyistä paremmin asiakkaan tarpeet huomioiva palvelumalli. Äitiys- ja lastenneuvolan terveystarkastukset toteutetaan ympärivuotisesti ja oikea-aikaisesti ilman loma-aikojen palveluiden supistuksia. Säännöllisten synnytysten jälkitarkastukset siirretään lääkäreiltä terveydenhoitajien tehtäväksi. Neuvoloiden palveluaikojen laajentaminen toteutetaan porrastetusti. Vaajakosken uudella terveysasemalla käynnistetään neuvolatoiminnot, perheohjausta ja psykologipalvelut. Raskaana olevien tupakoinnin vähentämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Itä-Suomen yliopiston lääketieteen opiskelijoiden perusopetuksen harjoitteluyhteistyö jatkuu äitiys- ja perhesuunnitteluneuvolan toimipisteissä.

Kouluterveydenhuollossa juurrutetaan maksuttomien mobiilisovellusten käyttöä osana oppilaille suunnattua terveysneuvontaa. Lisäksi laajennetaan eKoutsi –sovelluksen käyttöä. Kouluterveydenhuolto on mukana monialaisessa maakunnallisessa ylipainoisille lapsille ja heidän perheilleen suunnatussa kampanjassa.

Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluja on vahvistettu syksyn 2018 aikana lisäämällä työntekijäresurssia, jotka on budjetoitu 600 000 euroa vuodelle 2019. Kouluterveydenhuoltoon on lisätty yksi päihdeasioihin keskittynyt kouluterveydenhoitaja. Päihdeseulontamittareiden käyttöönottoa laajennetaan kouluterveydenhuollossa sekä työntekijöiden osaamista päihdekysymyksissä lisätään. Nuorisovastaanotolla vastataan uuden toimintakulttuurin toteutuksesta yhteistyössä muiden nuorten palveluiden ja toimijoiden kanssa. Nuorten (13-22 –vuotiaiden) päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuutta on parannettu lisäämällä palveluihin kaksi päihdepsykiatrista sairaanhoitajaa, yksi psykiatrinen sairaanhoitaja, kaksi sosiaaliohjaaja ja lääkäri. Palveluissa vastataan näin palvelutarpeen kasvuun, monipuolistetaan osaamista ja toteutetaan joustavia työaikoja vastaamaan paremmin nuorten palvelukäyttäytymiseen. Lisäksi Nuorisovastaanotolla laajennetaan jalkautuvaa työotetta nuorten kasvu- ja toimintaympäristöihin. Opiskelijoiden mielenterveyden ja päihteiden käytön kasvaviin ongelmiin on vastattu psykologin ja päihdesairaanhoitajan lisäyksellä.

Opiskeluterveydenhuolto on ollut mukana valtakunnallisessa ODA-hankkeessa, jonka myötä otetaan käyttöön sähköinen sukupuolitautien oirearvio ja hoito-ohjeistus asiakastyöhön. Maksuton alle 20-vuotiaiden ehkäisy vakiinnutetaan osaksi palveluja ja kohdennetaan myös kaikille alle 25-vuotiaille, joille on tehty raskauden keskeytys. Maksuttoman ehkäisyn arvioiduista kustannusvaikutuksista tehdään selvitys.

Varhaisen tuen palveluissa jatketaan rakenteellista ja sisällöllistä palvelu-uudistusta kotipalvelun, perheohjauksen ja perhesosiaalityön entistä tiiviimmin tehtävällä asiakaslähtöisellä yhteistyöllä. Kouluikäisten perheohjauksen uusia toimintamalleja otetaan porrastetusti käyttöön mm. perheen, ohjauksen ja koulun toimijoiden yhteistyöllä. Perhesosiaalityössä vastataan monitoimijaisen arvioinnin säännöllisestä toteutumisesta ja sen rakenteiden vakiintumisesta yhdessä muiden toimijoiden kanssa.

Lapsiperheiden pääsyä perheneuvolapalveluihin nopeutetaan. Lasten ja perheiden yksilöllisten tarpeiden mukaisen mielenterveysavun saamista perheneuvolapalveluissa laajennetaan. Lasten ja nuorten neuropsykiatristen palveluiden saatavuus varmistetaan palveluissa tiivistämällä moniammatillista yhteistyötä, erityisesti perheneuvolassa, Lastentutkimusklinikalla, Nuorisovastaanotolla ja opiskelu- kouluterveydenhuollossa sekä käyttämällä oikea-aikaisesti neuropsykiatrisen tuen palveluseteliä. Psykologipalveluiden uudistunut päivystyskäytäntö on parantaa palvelun saatavuutta ja sen toiminta on vakiinnutettu.

Lastenvalvojapalveluun lisätään kaksi sosiaalityöntekijä-lastenvalvojaa ja osaamista keskitetään maakunnallisesti. Yhteistyötä Viitaunionin ja Hankasalmen kanssa jatketaan. Uudistuvan Lapsenhuoltolain tuomat tehtävät huomioidaan toimintayksikössä. Erityisesti kehittämiskohteena on sähköinen ajanvaraus, neuvontapalveluiden ajanvaraukseton saatavuus ja digitaalinen etäyhteys. Lisäksi lapsen kuulemisen laajenemisessa luodaan toimivia työmalleja perheneuvolan kanssa.

Talousarvio mahdollistaa ostopalvelusopimuksien indeksimuutokset (100 000 euroa), lapsiperheiden kotipalvelun ja neuropsykiatrisen tuen palveluseteleiden lisäämisen (90 000 euroa) sekä työehtosopimuksen mukaiset korotukset henkilöstömenoihin (289 500 euroa). Palvelutarpeiden ja kustannusten kasvuun pyritään vastaamaan oikea-aikaisella palvelutarjonnalla, asiakaspalveluostojen hallinnalla sekä henkilöstön poissaoloja vähentämällä. Talousarvio ei mahdollista Sosiaalihuoltolain mukaisten lapsiperhepalveluiden painopisteen siirtymistä varhaisempaan tukeen.

 

Tunnusluvut ja mittarit
 TPTATAMuutos 2018 - 2019 
 201720182019 % 
       
Tunnusluvut      
Käynnit perhesuunnitteluneuvolassa7 1537 2007 8006008,3 % 
Käynnit äitiysneuvolassa20 03222 00020 500-1 500-6,8 % 
Käynnit lastenneuvolassa43 32945 00043 000-2 000-4,4 % 
Käynnit kouluterveydenhuollossa41 53945 00045 5005001,1 % 
Käynnit opiskeluterveydenhuollossa20 01021 00022 5001 5007,1 % 
Perheneuvolan asiakkaat (Jyväskylä ja muut)2 6063 0503 05000,0 % 
Perhetyön asiakasperheet 389550500-50-9,1 % 
Lapsiperheiden kotipalvelun asiakkaat47850060010020,0 % 
Valvottujen tapaamisten asiakasmäärä85901203033,3 % 
Perheneuvolan odotusaika (viikkoina)654-1-11,1 % 
Nuorisovastaanoton asiakasmäärä36438071033086,8 % 
Neuropsykiatrisen tuen palvelusetelien määrä*601105083,3 % 
       
Mittarit      
Lastenneuvoloiden laajojen terveystarkastusten toteutumis-% suhteessa 4kk:n, 18 kk:n ja 4v:n määrään88 %60 %90 %30 %50,0 % 
Neuvoloiden kotikäyntien toteutumis-% suhteessa syntyneiden määrään 32 %35 %45 %10 %28,6 % 
Kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten toteutumis-% suhteessa oppilasmäärään/ lukuvuosi99 %95 %98 %3 %3,2 % 
Kouluterveydenhuollon määräaikaistarkastusten toteutumis-% suhteessa oppilasmäärään/lukuvuosi99 %95 %98 %3 %3,2 % 
Lapsiperheiden säännöllisen kotipalvelun  %-osuus koko kotipalvelun tuntimääristä56 %45 %45 %0 %0,0 % 
Perhetyön asiakkuus <10 käyntiä %-osuus kaikista perheistä85 %85 %80 %-5 %-5,9 %