Perusturva 2019/Kj
Toimialan kuvaus
Perusturvan toimiala muodostuu viidestä palvelualueesta; sosiaalipalvelut, perheiden ennaltaehkäisevät sosiaali- ja terveyspalvelut, vanhuspalvelut, avoterveydenhuolto sekä terveyskeskussairaalat. Toimiala vastaa näiden toimintojen osalta Jyväskylän kuntalaisten palveluiden tuottamisesta ja järjestämisestä, lisäksi tuotetaan avoterveydenhuollon, terveyskeskussairaalan sekä neuvola- ja kouluterveydenhuollon toiminnat JYTE-sopimuksen mukaisesti Uuraisten ja Hankasalmen kunnille.
Perusturvan toimialan tavoitteena on kuntalaisten terveyden, omatoimisuuden, toimintakyvyn, sosiaalisen hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen. Asiakaslähtöinen toiminta, asiakkaan kuuleminen ja hyvä hoito pyritään toteuttamaan kaikissa tilanteissa. Asiakkaan sosiaalista turvallisuutta ja osallistumista oman hyvinvoinnin parantamiseen tuetaan kaikissa elämän vaiheissa.
Toimialan talousarvio sisältää lisäksi Jyväskylän kaupungin osalta erikoissairaanhoidon kustannukset ja sopimusohjauksen. Toiminnan kustannukset sisältyvät avoterveydenhuollon palvelualueen lukuihin.
Valtuustoon nähden sitovat tavoitteet
Taloudelliset tavoitteet
Toiminnalliset tavoitteet
1. Toimialan palvelutuotannossa parannetaan peruspalveluiden saatavuutta ja oikea-aikaisuutta
- Sosiaalihuoltolain mukaisilla palveluilla ehkäistään lastensuojelun avohuollon uusia asiakkuuksia
- Avosairaanhoidon T3-aika (laskennallisesti kolmas vapaa kiireetön vastaanottoaika) sairaanhoitajalle on seitsemän (7) päivää ja lääkärille 21 päivää.
- Lisätään sähköisten asiointipalveluiden tarjontaa
- Laajennetaan palveluaikoja
2. Potilaat siirtyvät sujuvasti jatkohoitoon erikoissairaanhoidosta terveyskeskussairaaloihin ja edelleen terveyskeskussairaaloista kotiin tai jatkohoitopaikkaan.
- Hoitoketjujen kehittäminen erikoissairaanhoidon ja vanhuspalveluiden kanssa. Tavoitteena, että kitkalaskutusta ei ole, palveluasumiseen ja pitkäaikaishoitoon jonottavien potilaiden määrä keskimäärin <5.
3. Parannamme 13-29 -vuotiaiden nuorten päihde- ja mielenterveyspalveluiden saatavuutta. Tavoitteena on:
- Päihteiden vuoksi huostaanotettujen 13-17 – vuotiaiden määrä vähenee vähintään 10 %.
- Ehkäistään vähintään 10 nuoren lyhytkestoinen laitossijoitus vuoden aikana.
- Ehkäistään nuorisopsykiatrian lähetemäärän kasvua. Lisäksi kahdeksan nuoren hoidon siirtyminen perustasolle.
Strategiaa toteuttavat kehittämistoimenpiteet
Perusturvan toimialan osalta on valittu kärkiteemoista seuraavat kolme. Näiden osalta on määritelty strategiaa toteuttavat tavoitteet sekä näille toimenpiteet ja mittarit.
1. Lisäämme lasten ja nuorten mahdollisuuksia terveeseen kasvuun ja hyvään oppimiseen.
- Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa painopisteen siirtäminen ennaltaehkäiseviin ja peruspalveluihin. Lastensuojelun avohuollon piirissä olevien suhteellinen osuus ikäluokasta pienenee.
- Nuorten päihdepalveluiden ja mielenterveyspalveluiden tehostaminen ja toteuttaminen asiakaslähtöisesti nuorten arjenympäristössä.
- Neuvolapalveluiden kohdentaminen asiakaslähtöisesti.
- Suun terveydestä huolehtiminen asetuksen mukaisten terveystarkastusten tekemisellä kouluympäristössä
- Lasten ja nuorten neuropsykiatrisiin ongelmiin vastaaminen palveluissa.
- Nuorten seksuaaliterveyden edistäminen
- Kouluterveydenhuollossa oppilaita kannustetaan ottamaan liikunta osaksi arkea. Tehdään liikunnasta positiivinen asia.
2. Tuemme asukkaiden osallistumista ja lisäämme vaikuttamisen mahdollisuuksia.
- Väestökyselyt ja kuntalaisinfot avoterveydenhuollossa
- Palautekanava avoth:n puhelinpalvelun laadusta - asiakaskokemus
- Asiakasraatien toiminnan vakiinnuttaminen ja lisääminen
- Terveyskeskussairaaloissa toteutetaan vuoteenvierusraportointia.
- Sähköisten asiakaspalautekanavien käyttö asiakaskokemuksen mittaajana.
- Sähköisen ajanvarauksen lisääminen.
- Koulutettujen kokemusasiantuntijoiden käyttö palveluiden suunnittelussa, tuottamisessa ja arvioinnissa.
- Sijoitettujen nuorten vertaisarviontimallin kehittäminen ja juurruttaminen
- Henkilökohtainen budjetointi vammaispalveluissa
- Vertaisryhmätoimintaa lisätään erityisesti nuorten palveluissa.
- Vanhuspalveluiden hyvinvointikeskukset tarjoavat monipuolista palvelua kaikille vanhusasiakkaille.
- Osallistutaan voimaa vanhuuteen ohjelmaan
3. Parannamme palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta koko Jyväskylässä.
- Vanhuspalveluissa KAAPO (keskitetty alueellinen asiakas- ja palveluohjaus) -toiminnalla asiakkaan palvelu on sujuvaa. Sähköisillä toimintamalleilla tuetaan asiakkaan yhteydenottomahdollisuuksia,
- Palveluissa laajennetaan palveluaikaa perustuen palvelutarpeisiin.
- Sähköisten palvelukanavien käyttöönotolla osallistetaan asiakasta/potilasta oman hoidon toteutumisessa. Palvelu parantaa saavutettavuutta.
- Palvelujen kehittämisessä käytetään ennakoivaa vaikutusten arviointia
- Päihteilevien asunnottomien tilan ja toiminnan käynnistäminen päihdehaittojen vähentämiseksi.
- Lasten ja nuorten palveluiden Osaamis- ja tuki (OT)-keskustoiminnan kehittäminen
- Sosiaaliohjaus vakiintuu osaksi asiakkaan palveluita terveysasemilla.
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta
Hallintosääntö sekä sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet ja ohjeet määrittelevät sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan menettelyt ja vastuut sekä ohjaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä. Perusturvan toimiala ja sen tilivelvollinen johto on järjestänyt ja toteuttanut vastuualueensa sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näiden sääntöjen ja ohjeiden mukaisesti. Koko perusturvaa koskeva riskien arviointi tehdään perusturvan johtoryhmässä. Yksittäisissä isoissa päätösasioissa voidaan tehdä ennakkovaikutusten arviointi (EVA), joka sisältää myös riskiarvioinnin. Perusturvan johtoryhmä kartoittaa potentiaaliset riskit, analysoi riskien todennäköisyyden sekä tunnistaa riskien syyt ja potentiaaliset seuraukset. Perusturvan johtoryhmän tehtävänä on laatia toimenpide-ehdotuksia riskien toteutumisen ehkäisemiseksi, valvoa riskien toteutumista ja arvioida riskienhallinnan onnistumista. Riskien arvioinnissa käytetään apuna riskienhallintatyökalua.
Riskien toteutumista seurataan säännöllisesti perusturvan toimialan johtoryhmässä vähintään kolmannesvuosikatsausten yhteydessä ja kun tunnistetun riskin todennäköisyys toiminnassa muuttuu. Perusturvan johtoryhmä arvioi muuttuneen riskin vaikutukset toimintaan ja tarvittavat toimenpiteet. Riskien toteutumisesta raportoidaan kolmannesvuosikatsauksissa ja katsaukset menevät tiedoksi perusturvalautakunnalle ja Jyväskylän kaupungin kaupunginhallitukselle. Vuosittain toimialan talousarvioon laaditaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan suunnitelma tulevalle talousarviovuodelle. Selonteko perusturvan toimialan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toteutumisesta annetaan perusturvalautakunnalle vuosittain alkuvuodesta.
Tehdyn riskiarvion perusteella perusturvan toimialan johtoryhmän tunnistamat merkittävimmät toimintaan ja tavoitteisiin vaikuttavat riskit, niiden hallintakeinot ja sisäisen valvonnan toimenpiteet on esitetty alla olevassa taulukossa satunaisessa järjestyksessä.
Merkittävimmät riskit | Riskien tärkeimmät hallintakeinot ja valvontatoimenpiteet |
Palvelutarpeen tai kustannusten ennakoimaton muutos. | Ennaltaehkäisevän tuen tarjoaminen ja omahoidon tukeminen sekä palvelutarpeiden ja budjetin yhteensovittaminen. |
Henkilöstön työhyvinvoinnin heikkeneminen tai henkilöstön saatavuus työmarkkinoilta. | Luottamuksellisen työilmapiirin vahvistaminen ja työskentelyolosuhteiden turvaaminen sekä työnantajabrändin kehittäminen ja ylläpito. |
Palveluketjun hajanaisuus. | Asiakkaalle laaditun yhtenäisen hoitosuunnitelman noudattaminen sekä palveluketjujen prosessikuvausten laatiminen ja yhteensovittaminen. |
Lainsäädäntömuutokset, jotka vaikuttavat palveluiden järjestämiseen. | Lainsäädäntömuutosten seuranta ja ennakkovalmistautuminen yhteistyössä muiden viranomaistahojen kanssa. |
Tietojärjestelmien yhteentoimimattomuus ja tietoliikenneongelmat. | Ylläpito- ja integraatiovaatimukset uusia tietojärjestelmiä ja tietoliikenneyhteyksiä hankittaessa. |
Määrärahan jakaantuminen palvelualueittain
TP | TA+M | TA | Muutos 2018 - 2019 | ||
1 000 euroa | 2017 | 2018 | 2019 | euroa | % |
Perusturva yhteiset | 2 162,7 | 1 967,5 | 67,5 | -1 900,0 | -96,6 % |
Sosiaalipalvelut | 11 994,4 | 10 603,6 | 10 151,0 | -452,6 | -4,3 % |
Vanhuspalvelut | 21 844,4 | 22 157,3 | 22 217,2 | 59,9 | 0,3 % |
Perheiden ennaltaehk. sos. ja terv.palvelut | 1 397,1 | 1 532,9 | 1 588,9 | 56,0 | 3,7 % |
Avoterveydenhuolto | 12 780,1 | 12 246,4 | 12 246,4 | 0,0 | 0,0 % |
Erikoissairaanhoito | 119,5 | 0,0 | 0,0 | 0,0 | 0,0 % |
Terveyskeskussairaalat | 4 681,3 | 4 292,1 | 4 292,1 | 0,0 | 0,0 % |
Toimintatulot yhteensä | 54 979,4 | 52 799,8 | 50 563,1 | -2 236,7 | -4,2 % |
Perusturva yhteiset | 6 567,1 | 5 894,3 | 3 973,5 | -1 920,8 | -32,6 % |
Sosiaalipalvelut | 84 077,7 | 87 735,6 | 89 530,7 | 1 795,1 | 2,0 % |
Vanhuspalvelut | 86 565,9 | 88 967,2 | 90 448,0 | 1 480,8 | 1,7 % |
Perheiden ennaltaehk. sos. ja terv.palvelut | 13 808,4 | 15 225,4 | 16 744,9 | 1 519,5 | 10,0 % |
Avoterveydenhuolto | 56 721,3 | 59 624,5 | 61 619,2 | 1 994,7 | 3,3 % |
Erikoissairaanhoito | 162 437,4 | 160 565,8 | 157 462,5 | -3 103,3 | -1,9 % |
Terveyskeskussairaalat | 25 668,2 | 25 727,9 | 26 581,5 | 853,6 | 3,3 % |
Toimintamenot yhteensä | 435 846,0 | 443 740,7 | 446 360,3 | 2 619,6 | 0,6 % |
Perusturva yhteiset | -4 404,4 | -3 926,8 | -3 906,0 | 20,8 | -0,5 % |
Sosiaalipalvelut | -72 083,3 | -77 132,0 | -79 379,7 | -2 247,7 | 2,9 % |
Vanhuspalvelut | -64 721,5 | -66 809,9 | -68 230,8 | -1 420,9 | 2,1 % |
Perheiden ennaltaehk. sos. ja terv.palvelut | -12 411,3 | -13 692,5 | -15 156,0 | -1 463,5 | 10,7 % |
Avoterveydenhuolto | -43 941,3 | -47 378,1 | -49 372,8 | -1 994,7 | 4,2 % |
Erikoissairaanhoito | -162 318,0 | -160 565,8 | -157 462,5 | 3 103,3 | -1,9 % |
Terveyskeskussairaalat | -20 986,9 | -21 435,8 | -22 289,4 | -853,6 | 4,0 % |
Toimintakate yhteensä | -380 866,6 | -390 940,9 | -395 797,2 | -4 856,3 | 1,2 % |