Ajaton kauneus 7.2.–27.4.2025

Ajaton kauneus esittelee pääasiassa vanhaa suomalaista taidetta rinnastettuna muutamiin nykytaiteen teoksiin. Näyttelyn teemana ovat naisia kuvaavat taideteokset ja kukka-asetelmat. Museokokoelmien ohella rakastettujen suomalaistaiteilijoiden teoksia on saatu lainaan useista yksityiskokoelmista.

Näyttely tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden tutustua muun muassa eräisiin Pekka Salojärven kokoelman Suomen kultakautta edustaviin teoksiin, jotka ovat tähän saakka olleet nähtävissä vain Jyväskylän kaupungintalolla. Esillä on esimerkiksi Helene Schjefbeckin Onkiva tyttö vuodelta 1884 ja Albert Edelfeltin Ompelijattaret vuodelta 1887. 1800-luvun lopulle ja 1900-luvun alkuun painottuvassa näyttelyssä nähdään muotokuvia ja naisten elämään sijoittuvia tapahtumia sekä herkkiä kukka-asetelmia. Katsoja voi löytää näyttelystä myös nykytaiteen viittauksia vanhaan taiteeseen.

Näyttely tarjoaa mielenkiintoisen taidehistoriallisen katsauksen naisen rooliin mallina ja muusana, mutta myös itsenäisenä taiteilijana. 1800-luvun lopulta lähti kehitys, joka nosti suomalaiset naistaiteilijat miesten rinnalle kilpailemaan samoista palkinnoista, matka-apurahoista ja opiskelupaikoista. Monet heistä suuntasivat tuolloin Pariisiin ja kykenivät tekemään uraa arvostettuina taiteilijoina kotimaahan palattuaan. 

Näyttelyssä on mukana teoksia taiteilijoilta Adolf von Becker, Gunnar Berndtson, Eva Bremer-Myntti, Elina Brotherus, Mikko Carlstedt, Alvar Cawén, Ina Colliander, Elin Danielson-Gambogi, Albert Edelfelt, Magnus Enckell, Albert Gebhard, Axel Haartman, Ester Helenius, Anni Leppälä, Berndt Lindholm, Amélie Lundahl, Maria Martinau, Carl Nyman (Wargh), Mikko Oinonen, Emil Rautala, Jalmari Ruokokoski, Helene Schjerfbeck, Elga Sesemann, Anna Snellman, Venny Soldan-Brofeldt, Johannes Takanen, Nina Terno, Emilia Ukkonen, Urpo Wainio, Viggo Wallensköld, Victor Westerholm, Maria Wiik, Werner Åström. 

Näyttelyn on kuratoinut taidemuseon tutkimuksesta vastaava intendentti Tiina Koivulahti.