Hyppää pääsisältöön
Kuva
Näyttely arkiston taustakuva 5
Pääsisältö

5.11.–16.1. Holvi

Naisilla on oikeus pyhään, ja elämää ylläpitävä arki on pyhää”

Näyttely jakautuu kolmeen osaan nimensä mukaisesti. Aulan teemana on koti, jossa on esillä piirustuksia Tuisku-tyttärestä vuosilta 1993–2005, öljymaalaus Iäti Äiti vuodelta 2001 sekä tänä vuonna valmistuneet muotokuvat aviomiehestä Tuomosta ja tyttärestä Tuiskusta.

Toiseen kerrokseen sijoittuu uskonto-aiheiset työt, joihin kuuluu pääteos Apostolit vuodelta 2004. Meriläinen on kuvannut Jeesuksen ja 12 kristinuskon apostolia keskisuomalaisten naistaiteilijoiden hahmoissa. Kolmetoista taiteilijaa kokoontui miettimään pyhyyden määritelmää ja naisen asemaa pyhän kentässä. Teoksellaan Meriläinen kunnioittaa apostolien rohkeutta ja ottaa kantaa ammattikuntansa asemaan nykypäivän yhteiskunnassa. 12 lasta myytävänä -teoksessa hän huomio tytön vähäarvoisen aseman tietyissä kulttuureissa.

Äidinmaa-teema liittyy useaan teokseen kolmannessa kerroksessa. Äidit lentää -maalaus kuvastaa taiteilijan nykyistä elämänvaihetta, kun äidin rooli on muuttumassa tyttären varttuessa nuoreksi naiseksi. Suurikokoinen, koivusta ja luonnonvärjätystä sisalnarusta tehty Äiti neuloo -teos muistuttaa äitien lapsiin kohdistuvasta jatkuvasta huolenpidosta. Meriläistä avusti kudonnassa kuvataitelija Tuula Ollikainen. Äidin kädet -lasikuituveistoksen kautta taiteilija työsti oman äitinsä vakavaa sairastumista. Naiset makaa -teossarja tekee eroa maalaustaiteen perinteiseen makaavan naisen esittämisen traditioon.

Taiteilijan näkökulma

Lapsen saaminen vuonna 1993 avasi Meriläiselle feministisen näkökulman taiteeseen. Hän alkoi kuvata teoksissaan lasta ja äitiyttä sekä tulkita naisen asemaa ja identiteettiä yhteiskunnassa. Äidin ja tyttölapsen suhteen esittäminen on yksi tapa tuoda esille naisellista erityisyyttä ja sitä, kuinka länsimainen kulttuuri on kristinuskoon perustuen rakentanut äidin ja poikalapsen suhteesta ensisijaisen. Meriläisen taiteessa äidin ja tyttären välinen suhde esittäytyy paitsi poliittisena myös positiivisena, yhteistyön ja yhdessäolon iloa korostavana suhteena. Meriläinen pyrkii vahvistamaan eri tavoin positiivista naissubjektiutta. Äitiyden myyttistä pyhyyttä esiin tuovassa taiteessa näkyy myös leikki, parodia, ironia ja kipu.

Päivi Meriläisen (s.1959) retrospektiivi juhlistaa taiteilijan 30-vuotista uraa. Jyväskylään Meriläinen päätyi vuonna 1981 valmistuttuaan taidemaalariksi Lahden taidekoulusta. Läpi uransa hän on hyödyntänyt runsaasti erilaisia tekniikoita ja materiaaleja, mikä on tyypillistä nykytaiteelle. 1980- ja 1990-luvuilla hän on tehnyt niin abstraktia taidetta kuin figuratiivisia ja monumentaalisia maalauksia. Tämän lisäksi hän on veistänyt reliefinomaisia teoksia puusta. Puupintaan hän on piirtänyt hiilellä, kaivertanut, liimannut lasikuidusta valettuja ruumiinosia, puukappaleita ja vanerisia kirjaimia. 2000-luvulla Meriläinen on siirtynyt enenevässä määrin öljyvärimaalauksen pariin.

Näyttelyn teosvalinnoissa ja ripustuksessa on Päivi Meriläistä avustanut kuvataiteiija Juhani Petäjäniemi.

FM Pia Timberg on tehnyt taidehistorian pro gradu -tutkielmansa vuonna 2002 Meriläisen taiteesta. Retrospektiiviin liittyy Timbergin nettiartikkeli Päivi Meriläinen – "Höyhenenkevyt vastaliike".

Teehetki taiteilijan kanssa pe 26.11. klo 16.30–17.30

Asiasanat:  
taidemuseo
näyttely
arkisto