Suoraan sisältöön

Tutkimus


Juha Suonpää, Saunatyttö, Konginkangas, 2011, valokuvateossarjasta ”Läksin Akselin kannoille”. Jyväskylän kaupungin taidekokoelma. Kuva: Jari Kuskelin, Jyväskylän taidemuseon arkisto. Akseli Gallen-Kallelan Saunatyttö-maalauksen maisema keväällä 2011.

Tutkimus I Tutkimushankkeet I Julkaisut ja opinnäytetyöt

Tutkimustoiminta on museoiden perustyötä. Jyväskylän taidemuseossa tutkimuksen painopisteenä on keskisuomalainen ja Keski-Suomeen liittyvä kuvataide. Museo on tiedon tuottaja, välittäjä ja popularisoija, joten tutkimustieto välittyy yleisölle pääasiassa näyttelyiden, kirjojen, verkkojulkaisujen, luentojen sekä opastusten ja yleisötyön kautta.

Museon tutkimusstrategia vuosille 2007–2015 valmistui loppuvuodesta 2006. Strateginen toimintasuunnitelma päivitettiin 2017. Tavoitteena on rakentaa projektikohtaisia yhteistyöverkostoja tieteellistä tutkimusta tekevien yliopistojen ja korkeakoulujen, museoiden, yksittäisten tutkijoiden sekä muiden alan hankkeiden kanssa. Yhteistyötä on tehty erityisesti Jyväskylän yliopiston musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen kanssa.

Museossa tehtävää dokumentointia, kuten taiteilijahaastatteluja sekä luetteloinnissa tarvittavaa taiteilijoiden ja teosten kontekstitietojen selvittämistä kutsutaan perustutkimukseksi. Teosten kuntoon ja konservointiin liittyvä tutkimus hankitaan ostopalveluina, koska Jyväskylän taidemuseossa ei ole taidekonservaattoria. Kävijätutkimuksia tehdään useita vuodessa.

Museo ylläpitää ja kartuttaa teoskokoelmia, kuva- ja asiakirja-aineistoja, lehtileikkeitä ja kirjastoa eli tallettaa tutkimusmateriaalia. Museon teostietokantoja ja aineistoja käyttävät oman henkilökunnan lisäksi myös yksittäiset tutkijat ja opinnäytetöiden tekijät. Myös museon järjestämä toiminta ja tapahtumat ovat olleet tutkimuskohteina.

Lisätietoja: suunnittelija, FT Seija Heinänen, seija.heinanen(at)jkl.fi


Tutkimushankkeet

Sata vuotta,tuhat tulkintaa, 2016–2017

Tutkimus perustui Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen jäsenten noin 14 000 taideteoksen läpikäyntiin ja näyttelyyn valittujen teosten ja teemojen taustatutkimukseen. Tutkimuksessa kartoitettiin aikalaiskritiikkiä, taidehistorioitsijoiden ja tutkijoiden näkökulmia sekä taiteilijoiden omia tulkintoja teoksistaan. Tutkimustyön museossa tekivät FT Seija Heinänen ja FM Marja-Liisa Rajaniemi.

Ennen näyttelyn avautumista teoksista tehtiin tulkintoja myös kuvien pohjalta noin sadan henkilön kanssa. Mukana oli seniori-ikäisiä, koululaisia, maahan muuttaneita opiskelijoita, erityisryhmäläisiä ja kulttuuriluotseja. Tulkintoja tallennettiin äänitteinä ja/tai videoina. Äänitteitä litteroitiin tekstiksi ja videoita editoitiin koosteiksi. Myös näyttelykävijöillä oli mahdollisuus kirjoittaa teostulkintoja sekä museossa että verkon välityksellä. Tulkintoja tekivät myös Jyväskylän yliopiston taide- ja kulttuuriaineiden opiskelijat osana opintojaan (5 op) keväällä 2017. Linkki opiskelijoiden postereihin: http://www.tuhattulkintaa.fi/tulkintaposterit/

Lisäksi Jyväskylän yliopiston eri laitosten professorit ja opetushenkilökunta kirjoittivat kuusi artikkelia, joissa he tulkitsivat näyttelyyn tulevien teosten sisältöjä. Ne ilmestyivät e-kirjassa Sata vuotta, tuhat tulkintaa, toim. Seija Heinänen, 2017. Linkki e-kirjaan: http://www.tuhattulkintaa.fi/nayttelyjulkaisu/

Kirjoittajat:
Janne Kotiaho ekologian ja evoluutiobiologian professori, Jyväskylän yliopisto
Anssi Lindell FT, yliopistonlehtori (OKL)/ fysiikka, Jyväskylän yliopisto
Helena Lonkila FT, yliopistonopettaja, kulttuuriympäristön tutkimus, Jyväskylän yliopisto
Risto Niemi-Pynttäri FT, kirjoittamisen yliopistonlehtori, Jyväskylän yliopisto
Miikka Pyykkönen kulttuuripolitiikan professori, Jyväskylän yliopisto
Annika Waenerberg taidehistorian professori, Jyväskylän yliopisto
Anna-Maria Wiljanen FT, taidehistorioitsija, UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö

Tutkitut teokset (73) kuuluivat Alfred Kordelinin säätiön, Fortumin Taidesäätiön, Gösta Serlachiuksen taidesäätiön, Signe ja Ane Gyllenbergin säätiön, Taidesäätiö Meritan ja UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelmiin. Tutkimuksen kohteena oli maalauksia, veistoksia, valokuvia, grafiikkaa ja taideteollisuutta 1800-luvun lopusta 2010-luvulle.

Verkkonäyttely www.tuhattulkintaa.fi sisältää tutkijoiden, näyttelyssä kävijöiden ja yleisötyöryhmien tulkintojen lisäksi myös teostulkintavideoita. Tulkintoja on yhteensä 45 teoksesta ja ne löytyvät verkkonäyttelystä kunkin teoksen kohdalta http://www.tuhattulkintaa.fi/teokset/ klikkaamalla teoskuvaa. Verkkonäyttely toimii myös oppimateriaalina.

Teostulkintasessiot ja tulkinnoissa käytetty keskustelevan kuvantarkastelun VTS-menetelmä olivat aiheina Jyväskylän yliopiston taidekasvatuksen ja kulttuuripolitiikan maisteritutkielmassa (Hilkka Rauhala, 2017 ja Veera Ruotsalainen, 2018) sekä Humanistisen ammattikorkeakoulun kansalaistoiminnan ja nuorisotyön opinnäytetyössä (Lauri Takatalo 2017).

Sata vuotta, tuhat tulkintaa -näyttely (9.6.–8.10.2017), siihen liittynyt tutkimustyö sekä tulkintoja tuottanut ja tallentanut yleisötyöhanke olivat osa Suomen itsenäisyyden juhlavuoden valtakunnallista, Keski-Suomen ja Jyväskylän Suomi100 -ohjelmaa sekä Suomen museoliiton Yhteinen perintö -hanketta. Lisätietoja Jyväskylän taidemuseon ja Suomalaisten taidesäätiöiden yhdistyksen (STSY) yhteisnäyttelystä: https://www.jyvaskyla.fi/taidemuseo/nayttelyt/2017/satavuottatuhattulkintaa

Pekka Halosen Kivikoski, 2016

Keväällä 2016 tuli uudelleen ajankohtaiseksi Jyväskylän taidemuseossa 2010-luvun vaihteessa tehty laaja Tunne maisema -näyttelyyn sekä Maisemapaikka -verkkosivustoon liittynyt tutkimus. Jyväskylän yliopiston kulttuuriympäristön tutkimuksen maisteriohjelman (KUOMA) opiskelijat valitsivat kenttätyökohteekseen taiteilija Pekka Halosen maisemat ja Kivikoskella syntyneet teokset. Seija Heinänen oli mukana kenttätyöprojektin suunnittelussa ja luennoi opiskelijoille Halosen taiteesta ja luontosuhteesta. Hän toimi myös informanttina, kun opiskelijat suunnittelivat projektejaan. Kulttuuriympäristön tutkimuksen opiskelijoiden kenttätyöblogi: https://kivikoskiblog.wordpress.com/tag/pekka-halonen/

Graphica Creativa, 2015–2016

Tutkimuksen kohteena oli Jyväskylän taidemuseossa lokakuussa 2016 avatun Graphica Creativa -näyttelyn teosten ja ilmiöiden taustoitus. Kansainvälisen grafiikan triennaalin teemana oli nykygrafiikka ja taiteen historia. Grafiikan historiaa käytiin läpi 1500-luvulta 1800-luvulle. Klassikkotaitelijoista näyttelyssä mukana olivat Albrecht Dürer (1471–1528), Jacques Callot (1592–1635), Anton van Dyck (1599–1641), Rembrandt Harmenszoon van Rijn (1606–1669), Giovanni Battista Piranesi (1720–1778), Francisco Goya (1746–1828) sekä nuoremmista myös James Ensor (1860–1949) ja Oskar Kokoschka (1886–1980). Tutkimuskohteena olivat myös japanilaiset puupiirrokset sekä nykytaiteilijoiden ja 1960–1980-lukujen kotimaisten graafikoiden suhde taiteen historiaan, mestareihin ja heidän teoksiinsa. Linkki näyttelyyn: https://www.jyvaskyla.fi/taidemuseo/nayttelyt/graphicacreativa2016

Näyttelykirja A Present to the Past (toim. Seija Heinänen ja Jukka Partanen) ilmestyi myös verkkojulkaisuna. Helsingin yliopiston taidehistorian professori Ville Lukkarinen kirjoitti artikkelissaan kuvataiteen taidehistoriallisesta kerroksellisuudesta ja itsereflektisyydestä. Kuvataitelija Kuutti Lavonen pohti taiteen ydintä ja olemusta teknistyvässä nykymaailmassa. Linkki verkkojulkaisuun: https://issuu.com/jyvaskylantaidemuseo/docs/gc-julkaisu___sivut

Keski-Suomen kuvataide 1950- ja 1960-luvuilla, 2013–2015

Tutkimus keskittyi Suomen 1950- ja 1960-lukujen kuvataiteeseen sekä ajanjakson keskisuomalaiseen kuvataide-elämään, taiteilijaseurojen toimintaan ja alueen taiteilijoihin. Kiinnostuksen kohteina olivat myös näyttelytoiminta, taiteilijoiden ulkomaanmatkat sekä paikalliset ja valtakunnalliset taidekeskustelut.

Tutkimuksen lähtökohtana olivat Jyväskylän kaupungin taidekokoelman teokset ja Keski-Suomen museon ajanjakson paikallisesta kuvataiteesta keräämä runsas lehtileikeaineisto, noin 1 200 lehtileikekirjan sivua. Tutkimustiedon pohjalta käsikirjoitettiin Ehtiihän sinne Pariisiin myöhemminkin -näyttely (19.12.2014–24.5.2015) ja tuotettiin verkkosivusto.

Keski-Suomen ja Suomen kuvataide-elämää tutki ja nettiartikkelit kirjoitti suunnittelija Seija Heinänen, Jyväskylän kaupungin taidekokoelmasta kirjoitti intendentti Jukka Partanen, Korpilahden kuvataidekursseista 1948–1957 harjoittelija Kai Kajander ja museologian harjoittelija Milja Leskinen kirjoitti artikkelin Keski-Suomen julkisesta taiteesta. Linkki artikkeleihin: http://ehtiihanpariisiin.keskisuomentaide.fi/artikkelit/

Aineistosta tuotettiin myös tietoiskumainen aikajana (1945–1973), joka kertoo Keski-Suomen ja Suomen kuvataiteesta sekä Suomen ja maailman yleistapahtumista. Linkki aikajanaan: http://ehtiihanpariisiin.keskisuomentaide.fi/aikajana/

Taiteilijaesittelyt kirjoittivat amanuenssi Jaana Oikari, intendentti Jukka Partanen, suunnittelija Seija Heinänen ja harjoittelija Kai Kajander. Linkki: http://ehtiihanpariisiin.keskisuomentaide.fi/taiteilijat/

Maisemapaikka, 2010–2012

Verkkosivustolla kerrotaan havainnoista ja muutoksista neljässä eri maisemakohteessa. Maisemapaikoiksi valittiin kolmen kultakauden taiteilijan maalauskohteet sekä kalliomaalausalue. Maalauksia ja nykymaisemasta elo- ja syyskuussa 2010 otettuja kuvia ja videoita vertailemalla sekä tutkimustietoon tutustumalla on mahdollisuus tulkita paikan historiaa, kulttuurisia merkityksiä, maisemassa ja luonnossa tapahtuneita muutoksia sekä taiteilijan maalaaman maiseman ja luonnonmaiseman välistä suhdetta.

Valintakriteerinä olivat paikkojen maakunnallinen ja valtakunnallinen merkittävyys. Maalausten maisemien osalta tarkastelun aikajänne on noin sata vuotta, kun taas Saraakallion kalliomaalausalueen iäksi on arveltu 3 500–7 000 vuotta.

Maisemapaikka oli tutkimushanke, jossa tuotettiin materiaalia verkkonäyttelyyn. Se toteutettiin taidemuseon ja Jyväskylän yliopiston Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen yhteistyönä. Tutkijoina ja artikkeleiden kirjoittajina olivat tohtorikoulutettava Antti Vallius (Maisema teoksessa), FM Karoliina Järvinen (Teos maisemassa) ja suunnittelija Seija Heinänen (Luonto kokemuksena). Kuvaajina olivat Antti Vallius, Karoliina Järvinen ja taidehistorian professori Heikki Hanka. Hanketta rahoittivat Jyväskylän taidemuseon lisäksi Keski-Suomen ely-keskus ja Karoliina Järvisen tutkimuksen osalta Suomen kulttuurirahaston Keski-Suomen rahasto.

Maisemapaikat ovat:

- Keuruun Huhkojärven (ent. Jamajärvi) rannalla maisema, joka näkyy Akseli Gallen-Kallelan Kullervon kirous -maalauksessa, (1897–1899)
- Viitasaaren Kymönkoskella suvanto, jonka Wilho Sjöström tallensi Pilvinen päivä -maalaukseensa 1902
- Kuhmoisten Kivikoskella koskimaisema, jonka Pekka Halonen maalasi Kesäurheilua-teokseensa 1922
- Laukaan Saraakallion kaksi kalliomaalausaluetta

Linkki Maisemapaikka -verkkosivustolle: http://www.tunnemaisema.fi/maisemapaikka/

Tunne maisema -seminaarin 13.10.2011 ohjelman linkki: http://www.jyvaskyla.fi/taidemuseo/tunnemaisemaseminaari

Tunne maisema, 2007–2011

Tutkimuskohteena oli maiseman havaitseminen ja merkitysten rakentuminen sekä se, miten suhtautuminen maisemaan on muuttunut. Hankkeessa kartoitettiin Akseli Gallen-Kallelan ja Pekka Halosen Keski-Suomeen sijoittuvia 1880–1930-lukujen teoksia ja verkotettiin toisiinsa heidän maisemamaalauksiaan ja nykytaiteilijoiden maisema- ja ympäristöteemoihin liittyviä teoksia.

Jyväskylän taidemuseon koordinoimaan hankkeeseen osallistui neljän yliopiston ja yhden ammattikorkeakoulun eri tieteenaloja edustavien laitosten maisema- ja ympäristötutkimukseen erikoistuneita tutkijoita. Tutkijaryhmän muodostivat taidekasvatuksen professori Paulina von Bonsdorff (Jyväskylän yliopisto), tutkija, FT Seija Heinänen (Jyväskylän taidemuseo), maisematutkimuksen professori Maunu Häyrynen (Turun yliopisto/Porin yksikkö), taidehistorian dosentti, tutkija Hanna Johansson, taidehistorian professori Ville Lukkarinen (Helsingin yliopisto), taidehistorian professori Kirsi Saarikangas (Helsingin yliopisto), ympäristöestetiikan professori Yrjö Sepänmaa (Itä-Suomen yliopisto/Joensuu) ja koulutuspäällikkö, valokuvaaja Juha Suonpää (Tampereen ammattikorkeakoulu).

Vuonna 2010 järjestettiin kaksipäiväinen tieteellinen työpaja, johon tutkijaryhmän lisäksi osallistui Kentin yliopiston maisema- ja kirjallisuuden tutkimuksen professori Malcom Andrews. Ryhmän jäsenet kirjoittivat Tunne maisema -kirjaan artikkelit. Linkki kirjan esittelyyn: http://www.jkl.fi/taidemuseo/tutkimus/tunnemaisema

Tutkimusaineiston pohjalta tehty Tunne maisema -näyttely oli esillä Jyväskylän taidemuseossa 17.6.–23.10.2011. Linkki taidemuseon näyttelysivulle: http://www.jkl.fi/taidemuseo/nayttelyt/arkisto/2011/h0611

Tunne maisema -näyttelyn verkkosivut. Linkki verkkosivuille: http://www.tunnemaisema.fi

Tunne maisema -seminaarin 13.10.2011 ohjelman linkki: http://www.jyvaskyla.fi/taidemuseo/tunnemaisemaseminaari

Suunnitteilla ja tekeillä olevat tutkimushankkeet

- Taidemaalari Uuno Alanko (1878–1964) ja hänen suhteensa Keski-Suomeen: Seija Heinänen
- Kain Tapperin arkistohanke yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen ja Kansallisgallerian kanssa


Julkaisut ja opinnäytetyöt

Sivuilla on luettelot Jyväskylän taidemuseon tuottamista julkaisuista ja verkkojulkaisuista sekä kooste keskisuomalaiseen kuvataiteeseen liittyvistä kirjasarjoista. Lisäksi on koottu tietoa yliopistojen ja korkeakoulujen Jyväskylän taidemuseon toimintaan liittyvistä opinnäytteistä sekä keskisuomalaiseen kuvataiteeseen liittyviä opinnäytteistä.

Opiskelijat voivat tiedustella Jyväskylän taidemuseolta keskisuomalaiseen kuvataiteeseen liittyviä tutkimusaiheita: FT Seija Heinänen, seija.heinanen(at)jkl.fi, puh. 0500 542 082.

Jyväskylän taidemuseon julkaisut

Keski-Suomen kuvataiteesta

Jyväskylän taidemuseon toimintaan liittyviä opinnäytetöitä

Keskisuomalaiseen taiteeseen liittyviä opinnäytetöitä

Copyright © Jyväskylän kaupunki / Jyväskylän taidemuseo 2017
» Sivun alkuun
Tietoa sivustosta

Taidemuseo Holvi
Kauppakatu 23
PL 165
40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 4391
taidemuseo[at]jkl.fi

Grafiikkakeskus / Galleria Ratamo
Veturitallinkatu 6
PL 165
40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 4389
ratamo[at]jkl.fi

Taidemuseon toimisto
Vapaudenkatu 28
PL 165
40101 Jyväskylä
puh. (014) 266 4398
taidemuseo[at]jkl.fi