Hyppää pääsisältöön
Kuva
Lippalakkipäinen hahmo maalaa graffitia seinälle. Kuva: Jukka Silokunnas. Kuva Jukka Silokunnas
Pääsisältö

Jyväskylän taidemuseo käynnisti syksyllä 2025 Museoviraston tuella laajan sosiokulttuurisen hankkeen, joka tuo nuorten graffitintekijöiden taiteellisen työn ja kulttuurin museotyön keskiöön. Graffiti taiteena ja ammattina -hankkeen tavoitteena on vahvistaa nuorten tekijöiden taiteellista identiteettiä, dokumentoida Jyväskylän paikallista graffitikulttuuria ja rakentaa siltoja taidemuseon, nuorisotyön ja katutaiteilijoiden välille.

Museovirasto myönsi hankkeelle 34 000 euron avustuksen ammatillisten museoiden innovatiivisten hankkeiden ohjelmasta. Hanke toteutetaan vuosina 2025–2026 ja huipentuu Jyväskylän taidemuseossa syyskaudella 2026 avattavaan laajaan graffitinäyttelyyn.

Hankkeen taustalla on Jyväskylän kaupungin strategia, jossa lapset ja nuoret on nostettu keskiöön. Hanke tukee tätä tavoitetta vahvistamalla nuorten osallisuutta, luovuutta ja toimijuutta.

Yli-intendentti Leena Lokka Jyväskylän taidemuseosta tiivistää hankkeen merkityksen: 
  - Graffitit ovat kaupunkikulttuurin väriläiskiä ja osa visuaalista perintöämme. Avustus mahdollistaa pitkäjänteisen työskentelyn nuorten kanssa ja tekee näkyväksi sen, että graffititaide kuuluu myös museoihin.

Graffiti on monelle nuorelle tapa ilmaista itseään, löytää yhteisö ja saada näkyvyyttä. Jyväskylässä graffitikulttuuri juontaa juurensa 1990-luvun alkuun, mutta sen historia on jäänyt toistaiseksi huonosti dokumentoiduksi. Hanke tuo tämän osan paikallisesta kulttuuriperinnöstä näkyväksi ja antaa nuorille mahdollisuuden osallistua itse sen tallentamiseen.

Projektissa yhdistyvät sosiaalinen nuorisotyö ja museopedagogiikka. Nuoret eivät ole pelkästään toiminnan kohteita, vaan aktiivisia tekijöitä ja oman kulttuurinsa määrittelijöitä. Työskentelyn ytimessä on ajatus siitä, että graffititaide ei ole vain hetkellinen ilmiö, vaan osa laajempaa visuaalisen kulttuurin jatkumoa.  

Hankkeen koordinointi ja yhteistyöverkostot  

Hankkeen koordinaattorina ja ohjaajana toimii Jukka Silokunnas, jyväskyläläinen kuvataiteilija ja katukulttuurien asiantuntija, joka on tutkinut katu- ja graffititaidetta yli kahden vuosikymmenen ajan. Silokunnas toimii linkkinä Jyväskylän taidemuseon ja paikallisten graffitintekijöiden välillä. Hänen pitkä kokemuksensa ja luottamuksensa paikalliseen yhteisöön mahdollistavat aitoon osallisuuteen perustuvan yhteistyön.

Silokunnas vetää nuorille työpajoja, koordinoi dokumentointia ja rakentaa yhteyksiä eri toimijoiden kanssa. Työskentelyyn sisältyy myös taiteilijatapaamisia kokeneiden graffitiammattilaisten kanssa. 

Hanke tuo yhteen laajan verkoston toimijoita. Jyväskylän taidemuseon kumppaneina toimivat muun muassa TUFF! ry, Keski-Suomen museo, Jyväskylän kaupungin Tilapalvelu ja Kaupunkirakennepalvelut. Yhteistyö graffitimaalareiden ja eri toimijoiden välillä antaa mahdollisuuden kartoittaa ja ymmärtää Jyväskylässä tapahtuvaa kaupunkitaidetta paremmin. Toimijat voivat toivottavasti tulevaisuudessa rakentaa yhdessä verkostoa, jossa katutaiteen ammattilaiset nähdään myös julkisen taiteen tekijöinä.

Hankkeen sisältö 

Hanke käynnistyi elokuussa 2025 nuorten perehdytyksellä ja yhteisellä maalaustapahtumalla Keltinmäessä.  

Hankkeen aikana osallistujat kuvaavat ja kartoittavat Jyväskylän nykyisiä graffitipaikkoja sekä dokumentoivat omaa taiteellista työskentelyään. Tämän lisäksi järjestetään ohjattuja graffitityöpajoja, joissa syvennytään graffitin historiaan ja omaan taiteelliseen ilmaisuun. Nuoret pääsevät maalaamaan yhdessä ammattitaiteilijoiden kanssa ja oppivat samalla neuvottelemaan uusista maalausluvista kaupungin ja kiinteistönomistajien kanssa.

Työskentelyyn kuuluu myös luvallisten maalauspaikkojen digitaalisen kartan laatiminen sekä graffitikulttuurin tallentaminen museon kokoelmiin. Projektissa syntyy runsaasti kuva- ja videomateriaalia, josta kootaan kirja ja visuaalinen aikakapseli Jyväskylän graffitikulttuurista vuonna 2026.

Hankkeen näkyvin osa on kahdesta näyttelystä koostuva kokonaisuus Jyväskylän taidemuseossa syyskaudella 2026. Ensimmäinen näyttely avaa graffitin paikallista historiaa ja yhteyksiä laajempaan suomalaisen katutaiteen kenttään. Toinen näyttely keskittyy nykyhetkeen ja syntyy tiiviissä yhteistyössä hankkeeseen osallistuneiden nuorten kanssa. Jyväskylän kaupunki pyrkii tarjoamaan heille väliaikaisen työhuoneen, jossa he voivat työstää näyttelyyn tulevia teoksiaan ammattimaisesti. Näyttelyssä yleisö pääsee näkemään teosten lisäksi dokumentteja ja videoita graffitikulttuurista – kurkistuksen graffitikulttuurin kulissien taakse.

Yksi hankkeen keskeisistä tavoitteista on näyttää, että graffititaide voi olla väylä kuvataiteen ammattiin. Ohjaus ja vertaisoppiminen auttavat nuoria kehittämään omaa tyyliään ja ymmärtämään, että graffitikulttuurilla on pitkä historia ja ammattimaisia mahdollisuuksia. 
Samalla nuoret oppivat museologisen dokumentoinnin perusteita – he eivät ainoastaan tee taidetta, vaan myös tallentavat sitä tuleville sukupolville. Tämä tekee hankkeesta ainutlaatuisen myös museotyön näkökulmasta: ensimmäistä kertaa Jyväskylässä graffitintekijät itse osallistuvat oman kulttuurinsa arkistointiin ja määrittelyyn.

Uudenlaista dokumentointityötä 

Graffiti taiteena ja ammattina -hanke tuo museotyöhön uudenlaisen tekijälähtöisen dokumentointimallin, jossa kulttuuriperintöä tallennetaan ruohonjuuritasolta käsin. Tämä toimintamalli on helposti sovellettavissa muihin museoihin ja kaupunkeihin, joissa halutaan yhdistää nuorisotyö ja kulttuuriperintötyö.

Hankkeen kautta syntyy merkittävä määrä uutta dokumentointimateriaalia ja graffitinäyttelyjen aineistoa. Pitkällä aikavälillä hanke voi vaikuttaa nuorten uravalintoihin ja käsityksiin taiteen mahdollisuuksista.  

Hankkeen vaikutuksia seurataan haastatteluin, yhteistyökumppaneiden palautteella ja tutkimusyhteistyöllä. Jyväskylän yliopisto ja Humanistinen ammattikorkeakoulu voivat hyödyntää hanketta tutkimuskohteena, esimerkiksi visuaalisen kulttuurin tai kulttuurisen nuorisotyön näkökulmista.

Jyväskylän taidemuseo aikoo jakaa hankkeen tuloksia museoalan verkostoissa, julkaista loppuraportin ja esitellä hanketta myös oppilaitoksille ja kulttuurialan seminaareissa.

Alasivu