Sovitteluun tulevalle

Sovittelu on asianosaisten välisen asian selvittämiseksi järjestettävä neuvottelutilaisuus, jossa osapuolet pyrkivät löytämään asiaansa ratkaisua kahden puolueettoman sovittelijan läsnäollessa. Sovittelijat sopivat sovittelun ajankohdasta osapuolten kanssa vähintään viikon varoajalla.

Asianosaisella on oikeus pyytää erillistapaamista joko ennen sovitteluneuvottelua tai tarvittaessa myös myöhemmin sovitteluprosessin aikana.Erillistapaamisessa ovat paikalla sovittelijat ja yksi asianosainen kerrallaan.

Sovitteluneuvottelussa käsitellään ensin tapahtunut riita- tai rikosasia, niin että jokainen asianosainen pääsee kertomaan tapahtuneen omasta näkökulmastaan. Tämän jälkeen mietitään, voidaanko asiaan löytää sovinto osapuolten välille.

Jos tapahtunut saadaan osapuolten kesken sovittua, voidaan sen jälkeen käsitellä myös asiaan liittyvät mahdolliset korvausvaateet. Korvausasiaan haetaan ratkaisua osapuolten omien näkemysten kautta.

Syntyneestä sovinnosta ja osapuolten rakentamana kirjoitetaan virallinen asiakirja - sovittelusopimus, jota osapuolet sitoutuvat noudattamaan omalla allekirjoituksellaan. Sopimus on tarvittaessa haettavissa ulosottokelpoiseksi.

Jos asiaan ei löydetä sovittelussa yhteistä ratkaisua, sovittelu keskeytyy ja asia palautetaan aloitteen tehneelle taholle.

Rikosasioista suurin osa tulee poliisilta, jonkin verran syyttäjältä ja muutamia joko asianosaisten pyynnöstä tai muun viranomaistahon ohjaamana.

Asianosaisilla on oikeus tehdä aloite sovitteluun sekä riita- että rikosasioihin liittyen, ainoana poikkeuksena lähisuhdeväkivaltaan liittyvät asiat, josta aloitteen voi tehdä ainoastaan poliisi tai syyttäjä.

Korvausasioista neuvoa löytyy muun muassa:
Henkilövahinkoasiain neuvottelukunnan suosituksista
Rikosuhripäivystyksen juristin puhelinneuvonnasta
Keski-Suomen oikeusaputoimistosta