Perheiden arki poikkeusoloissa

Väsymyksen tunteet ovat tavallisia

Koronavirus on mullistanut hyvin nopealla aikataululla monen perheen elämän. Tutut rutiinit joudutaan miettimään uusiksi, kun lapset ovatkin kotona opiskelemassa ja vanhemmat kenties etätöissä kotona, lomautettuna tai kriittisillä aloilla kovassa työpaineessa. Monet yhtäaikaiset muutokset elämässä vaativat paljon psyykkistä sopeutumista, eikä ole ihme, jos vanhempana kokee olonsa tavanomaista väsyneemmäksi tai olo on hermostunut ja kireä.

Pidä kiinni normaalista arjesta

Poikkeuksellisina aikoina on hyvä kiinnittää huomio siihen, mihin juuri tällä hetkellä voit vaikuttaa. Edelleen perheissä herätään aamulla, syödään, leikitään, tehdään tehtäviä ja mennään nukkumaan. Säännöistä ja nukkumaanmenoajoista on hyvä pitää kiinni, sillä ne lisäävät sekä lasten että aikuisten turvallisuuden ja hallinnan tunnetta. Liikunta, ulkoilu, terveellinen ruoka ja hyvät yöunet auttavat jaksamaan. Uutistulvaa voi olla hyvä rajata etenkin lasten korvilta. 

Perhesovun ylläpitäminen

Jatkuva tiivis yhdessäolo voi myös kiristää perheen ilmapiiriä tai nostaa esille parisuhteeseen liittyviä haasteita. Tällaisessa tilanteessa on hyvä rytmittää arki siten, että jokainen saa olla välillä myös yksin vaikka eri huoneessa, jos ulos ei pääse. Ristiriidoista keskusteluun on hyvä varata erillinen aika, jossa molemmat saavat vuorotellen kertoa mieltään painavista asioista. Esimerkiksi väestöliiton nettisivuilla on hyvä tunnekeskeisen pariterapian verkkokurssi, jota voi käydä omaan tahtiin kotona puolison kanssa. Muu aika on hyvä pyhittää arjen pyörittämiselle. Henkisen tai fyysisen väkivallan uhkaa kotona ei saisi olla missään olosuhteissa.

Parisuhteeseen ja eroajatuksiin liittyvissä kysymyksissä voit olla yhteydessä perheneuvolan puhelinneuvontaan ja Jyväskylän seurakunnan perheasioiden neuvottelukeskukseen. Väestöliiton parisuhdepuhelin ja Parisuhdekeskus Kataja tarjoavat keskusteluapua parisuhteeseen liittyvissä asioissa. 

Kahden kodin perheet

Lastenkasvatukseen liittyen vanhempien välillä tarvitaan nyt erityisen paljon rakentavia keskustelutaitoja sekä joustavuutta. Erityisesti tämä korostuu niissä perheissä, joissa lapsella on kaksi kotia. Hyvin tiukat ja joustamattomat järjestelyt eivät aina toimi poikkeusoloissa. Toisaalta sovituista asioista on tärkeää pitää kiinni.

Nyt jos koskaan on hyvä katsoa peiliin ja miettiä, toiminko varmasti lasten etu edellä? On myös mahdollista, että esimerkiksi karanteenitilanteissa lapsen tapaamisiin tulee pidempiä taukoja ja silloin olisi hyvä pitää yhteyttä toiseen vanhempaan etäyhteyksien avulla. 

Noudata lasten tapaamisoikeuteen ja vuoroasumiseen liittyvissä järjestelyissä THL:n ohjeistusta.

Perheneuvolasta voit saada ohjausta ja neuvontaa sekä perheasioiden sovittelua, jos lapsiin liittyvistä asioista sopiminen on haastavaa kahden kesken. 

Perheoikeudelliset palvelut tarjoavat apua lasten isyyteen, asumiseen, elatukseen, huoltoon ja tapaamisiin liittyvissä sopimusasioissa.

Sosiaalisen tuen merkitys

Oman haasteensa perheille tuo lastenhoitoavun vähentyminen, kun lapsia ei voi viedä mummolaan tai muihin tuttuihin hoitopaikkoihin. Jos lapset ovat jo hieman isompia, voitte sopia, että mukavan yhdessäolohetken jälkeen vetäydyt hetkeksi toiseen huoneeseen tekemään jotain sinua rentouttavaa. Lapset eivät traumatisoidu siitä, jos he lepohetkesi ajan pelaavat tai katsovat videoita, ikärajat huomioiden.

Pidä yhteyttä ystäviin ja sukulaisiin etäyhteyksien avulla. Lapsillakin voi olla ikävä kavereita tai isovanhempia. Heille voi järjestää leikkitreffejä esimerkiksi videopuhelujen kautta.

Jos olet vanhempana hyvin yksin, kannattaa huolehtia siitä, että saat säännöllisesti keskustella jonkun perheen ulkopuolisen kanssa. Jos keskustelutukea ei löydy lähipiiristäsi, voit osallistua verkossa toteutuviin vertaisryhmiin, esimerkiksi MLL:n perhetreffit Facebook-ryhmään tai soita MLL:n vanhempainpuhelimeen.

Vanhemmuuteen liittyvissä asioissa voit keskustella ammattilaisen kanssa perheneuvolan puhelinneuvonnassa.

Mikäli ruokahuollon tai apteekkipalveluiden järjestäminen kotiin ei onnistu naapureiden, läheisten tai kauppapalveluiden avulla, ota yhteyttä varhaisen tuen palveluihin, puh. 014 266 0550.

Meinaako mennä hermot?

Väsyneenä ja stressaantuneena riski maltin menettämiseen kasvaa. Arkisia keinoja oman pinnan pitämiseen ovat aikalisä ja keholliset harjoitukset. Voit mennä vaikka parvekkeelle tai vessaan hetkeksi hengittelemään syvään, niin että vatsa nousee ja laskee. Kävele huoneessa edes takaisin tahtia koko ajan hidastaen ja sano mielessäsi ”oikea, vasen, oikea, vasen…”.

Juo lasillinen vettä ja tee muutama venyttelyliike. Huomion voi viedä myös johonkin voimakkaaseen aistimukseen, esimerkiksi syömällä kirpeän pastillin. Puhu itsellesi oman pääsi sisällä lempeästi ja rauhoittavasti: ”Voi rakas, kyllä tästä selvitään”. 

Jos omat väkivaltaiset ajatukset äitinä huolestuttavat sinua, voit ottaa yhteyttä esimerkiksi Maria-Akatemian ennaltaehkäisevään väkivaltatyöhön.

Jos koet, että et enää äitinä tai isänä jaksa ja lapsiin käsiksi käymisen riski on todellinen, soita apua lastensuojelusta.

Päihteet ja väkivalta perheessä

Poikkeusoloissa perheen arki voi muuttua turvattomaksi esimerkiksi jonkun perheenjäsenen väkivaltaisen käytöksen tai liiallisen päihteiden käytön vuoksi. Lapsille väkivallan uhan ilmapiiri on ahdistava kasvuympäristö ja päihteiden käytön osalta vanhemman lieväkin päihtymystila aiheuttaa turvattomuutta.

Kärjistynyt tilanne voi olla myös mahdollisuus muutokseen. Ehkä joskus poikkeusolot tuovat näkyville selkeästi ne asiat, joissa tulee tapahtua muutosta? Jos oma tai läheisen alkoholinkäyttö huolestuttaa, voit kysyä nimettömästi neuvoja Ehkäisevän päihdetyön päihdeneuvonnasta.

Väkivaltaan liittyvässä huolissa sinua auttavat Ensi- ja turvakotien liiton Apua verkossaNettiturvakoti, Naisten Linja, ja Nollalinja.

Jos koet, että väkivalta tai päihteiden käyttö aiheuttaa perheessä turvattomuutta, ota yhteyttä lastensuojeluun.

Kriisitilanteissa ota yhteyttä sosiaalipäivystykseen tai kriisikeskus Mobileen, hätätapauksessa suoraan hätäkeskukseen.

Vanhemman oma ahdistuneisuus

Jos huomaat, että olosi on jatkuvasti ahdistunut tai mielialasi laskee, hae matalalla kynnyksellä keskusteluapua. Lapset voivat herkästi kokea vanhemman poissaolevuuden, ärtyisyyden tai itkuisuuden johtuvan siitä, että lapsi on ollut tuhma. Sen vuoksi on tärkeää, että kerrot lapsille, ettei olotilasi ole lasten syytä ja että saat muilta aikuisilta apua. Lasten on hyvä tietää, että heidän ei tarvitse pitää huolta aikuisista.

Yksin ei tarvitse jäädä, Suomessa on paljon auttavia puhelinpalveluja.

Esimerkiksi mielenterveysseura tarjoaa keskustelutukea ja mielenterveystalosta löydät omahoito-ohjelmia mm. koronavirukseen liittyvän huolen ja epävarmuuden sietämiseen.

Voit olla yhteydessä matalalla kynnyksellä myös kunnan mielenterveys- ja psykologipalveluihin.

Myötätuntoinen läsnäolo hoivaa

Lentokoneissa neuvotaan laittamaan ensin happinaamari itselle, ja sitten vasta lapselle. Sama neuvo sopii näihin poikkeusoloihin.

Pidä kiinni niistä asioista, jotka tukevat jaksamistasi ja joihin voit vaikuttaa. Loppujen asioiden äärellä voit hengittää rauhassa. Aina on mahdollista olla myötätuntoisesti läsnä itselle ja omalle olemassaololle. Kaiken tämän kollektiivisen hädän ja turvattomuuden kokemuksen äärellä lempeä läsnäolo on se happi, jota vanhemmat voivat tarjota itselleen, toisilleen ja lapsilleen.

Jos ei pääse ulos, aina voi kääntyä tutkimaan omaa sisintään. Siihen liittyen hyviä harjoituksia sekä aikuisille että lapsille löydät esimerkiksi mielenterveysseuralta.

Yhdessä selviydytään -internetsivustolla on tukea vanhemmille, jotka kaipaavat työkaluja huolten hallintaan ja lasten psyykkisen hyvinvoinnin tukemiseen koronapandemian aikana. Sivusto on maksuton, mutta vaatii rekisteröitymisen.(Turun yliopiston Voimaperheet-tutkimusryhmä)

Poikkeusolot kestävät aikansa, yhdessä tästä selvitään!

Jyväskylän kaupungin korona-sivut.