Lapsen sijoitus ja huostaanotto

Kiireellinen sijoitus

Lapsi tai nuori voidaan sijoittaa kiireellisesti kodin ulkopuolelle, jos lapsi tai nuori on välittömässä vaarassa. Kiireellinen sijoitus on vakava puuttuminen ihmisten elämään ja yksityisyyteen, joten se on viimesijainen toimenpide, kun ei ole muita mahdollisuuksia turvata lapsen tilannetta. Sijoituspäätöksen tekee lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä tai päivystävä sosiaalityöntekijä lastensuojelun avohuollossa tai sosiaalipäivystyksessä.

Kiireellisen sijoituksen tarve voi syntyä esimerkiksi silloin, jos lapsen vanhemmat voivat olla päihteiden vaikutuksen alaisina tai eivät akuutin mielenterveysongelman syntymisen takia kykene huolehtimaan lapsesta. Kiireellisen sijoituksen taustalla voi olla lapsen heitteillejättöä tai kaltoinkohtelua siten, että lapsen henki tai hyvinvointi on välittömässä vaarassa. Lapsi tai nuori voi myös itse käyttäytymisellään aiheuttaa kiireellisen sijoituksen tarpeen, esimerkiksi käyttäytymällä itsetuhoisesti, käyttämällä päihteitä tai tekemällä rikoksia.

Sosiaalityöntekijä selvittää lapsen ja vanhempien mielipiteen ennen kiireellisen sijoituksen tekemistä, ellei kuulemisesta aiheudu haittaa lapsen terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle. Kiireellisen sijoituksen päätös on sosiaalityöntekijän päätöksellä voimassa enintään 30 vuorokautta. Lastensuojelulaki velvoittaa sosiaalityöntekijää turvaamaan lapsen tilanteen, vaikka lapsi tai vanhemmat ovat eri mieltä. Kiireellisissä tilanteissa Jyväskylässä lapsi sijoitetaan ensisijaisesti läheisperheen hoitoon, lyhytaikaiseen perhehoitoon, Mattilan perhetukikotiin tai Jyväskylän kaupungin nuorisokoteihin.

Lapsen kotiinpaluu ensisijaisin tavoite

Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä arvioi sijoituksen edellytyksiä sekä lapsen ja perheen tilannetta päätöksen voimassaolon aikana. Ensisijaisesti lasta ja perhettä tuetaan niin, että lapsi voisi palata takaisin kotiin. Sosiaalityöntekijä keskustelee lapsen ja perheen kanssa tarkoituksenmukaisesta tuesta ja mahdollisista avohuollon tukimuodoista, joiden avulla lapsen elämäntilannetta voitaisiin parantaa sijoituksen aikana ja kotiin paluun jälkeen.

Mikäli kuitenkin lapsen elinolosuhteet tai oma käyttäytyminen vakavasti vaarantavat lapsen kasvua ja kehitystä, avohuollon tukitoimet ovat riittämättömiä ja sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista, voidaan kiireellisen sijoituksen aikana ryhtyä valmistelemaan myös varsinaista huostaanottoa. Tällöin lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä kertoo tarkemmin sijoituksen kestosta ja huostaanoton valmistelusta.

Huostaanotto on viimesijaisin keino turvata lapsen kasvua.

Lastensuojelun sosiaalityöntekijän on aloitettava lapsen huostaanoton valmistelu, mikäli

  • lapsi itse tai perheen kasvuolot vaarantavat vakavasti lapsen terveyttä tai kehitystä,
  • avohuollon tukitoimet eivät ole olleet sopivia, mahdollisia tai riittäviä lapsen auttamiseksi ja
  • sijaishuollon katsotaan olevan lapsen edun mukaista.

Huostaanotto on viimesijaisin sekä voimakkain lapsen ja perheen elämään vaikuttava keino turvata lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia. Huostaanotolla voidaan mahdollistaa myös lapsen pidempi-aikainen sijoittaminen kodin ulkopuolelle.

Ennen lapsen sijoittamista kodin ulkopuolelle, lastensuojelun sosiaalityöntekijä selvittää, voiko joku muu lapselle läheinen henkilö ottaa lapsen luokseen asumaan tai muutoin osallistua lapsen tukemiseen. Lapsi voidaan sijoittaa läheisperheeseen, valmennettuun sijaisperheeseen, ammatilliseen perhekotiin tai lastensuojelulaitokseen. Sijaishuoltopaikan tulee olla lasta auttava ja lapsen edun mukainen.  Lapselle soveliaimman sijaishuoltopaikan löytämiseksi lastensuojelun sosiaalityöntekijä on yhteydessä Keski-Suomen Sijaishuoltoyksikköön.

Lapsen lastensuojelun asiakkuus siirtyy huostaanoton vahvistamisen jälkeen lasten avohuollosta sijaishuoltoon. Sijaishuollossa lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä sopii lasta koskevista asioista yhteistyössä lapsen, vanhempien ja sijaishuoltopaikan kanssa.

Huostaanotto on aina kriisi lapselle ja vanhemmille. Lapsella on oikeus tavata vanhempiaan ja muita läheisiään myös huostaanoton jälkeen. Vanhempien sitoutuminen säännöllisiin tapaamisiin on tärkeää. Vanhemmuus ei lopu huostaanottoon. Lapsen tulee voida kokea, että vanhemmat ja läheiset säilyvät hänen elämässään. Sijaishuollon aikaiset tukipalvelut eri osapuolille, mielipiteiden kuulemiset sekä valvonnalliset toimenpiteet ovat mysö oleellinen osa lapsen sijaishuoltoa.

Huostaanottopäätös on voimassa toistaiseksi ja se tulee purkaa, jos siihen ei enää ole tarvetta ja purkaminen on lapsen edun mukaista.  Huostaanoton tai yhtäjaksoisen, vähintään puoli vuotta kestäneen yhtäjaksoisen avohuollon sijoituksen jälkeen lapselle syntyy oikeus jälkihuoltoon.