Lapsen isyys, äitiys ja huolto

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyys vahvistetaan joko tunnustamisella tai tuomioistuimen päätöksellä. Isyys on mahdollista tunnustaa äitiysneuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää. Tällöin ei edellytetä erillistä käyntiä lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen kuten aiemmin. Myös lastenvalvojan luona voi tunnustaa isyyden ennakollisesti. Ennalta tunnustettu isyys on mahdollista peruuttaa tai kiistää 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä ilmoittamalla siitä kirjallisesti lastenvalvojalle tai Hyviksen kautta Isyyden kiistäminen -lomakkeella. Isyyttä ei voida vahvistaa ennen kyseisen määräajan päättymistä. Äitiys on mahdollista tunnustaa ennen lapsen syntymää äitiysneuvolassa tai lastenvalvojan luona hedelmöityshoitosuostumuksen perusteella. Lapsen syntymän jälkeen äitiys on mahdollista tunnustaa lastenvalvojan luona.

Lapsen huoltolain 1.12.2019 muutosten myötä miehestä tulee äidin ohella lapsen huoltaja isyyden vahvistamisen jälkeen, jos hän on tunnustanut isyytensä ennen lapsen syntymää. Tämä koskee myös äitiyden ennakollisesti tunnustanutta naista. Jos isyys tai äitiys tunnustetaan lapsen syntymän jälkeen, lapsen synnyttänyt äiti on yksin lapsensa huoltaja. tällöin vanhemmat voivat sopia yhteishuollosta lastenvalvojan luona.

Kun isyys on epäselvä tai muutoin vanhempien niin halutessa, isyyden selvittäminen ja tunnustaminen toimitetaan lastenvalvojan luona. Lapsen syntymän jälkeen lastenvalvoja lähettää kutsun äidille isyyden selvittämiseen, mikäli isyyttä ei ole ennakollisesti tunnustettu. Jos biologista isyyttä joudutaan selvittämään oikeusgeneettisellä isyystutkimuksella, tutkimusta varten tarvittava solunäyte otetaan lastenvalvojan luona suun limakalvolta. Näytteen ottaa tutkittava itse lastenvalvojan valvonnassa.

Lapsen isyys todetaan avioliiton perusteella lapsen syntyessä avioliiton aikana. Lastenvalvoja selvittää avioliitossa syntyneen lapsen isyyden, jos aviopari sitä pyytää kuuden kuukauden kuluessa lapsen syntymästä.

Isyyden ja äitiyden vahvistamista koskevan päätöksen tekee maistraatti. Vahvistamisessa lapsen ja vanhemman välille syntyy oikeudellisesti pätevä sukulaisuussuhde. Lapsi saa perintöoikeuden vanhemman ja hänen sukulaistensa jälkeen, ja näillä on myös perintöoikeus lapsen jälkeen. Lapsella on oikeus vanhempansa sukunimeen. Lapsella on oikeus saada elatusta vanhemmaltaan 18 ikävuoteen asti ja myös tämän jälkeen koulutustaan varten, jos sitä pidetään kohtuullisena. Jos vanhempi kuolee lapsen ollessa alaikäinen, lapsella on oikeus saada lapselle kuuluvaa perhe-eläkettä ja vakuutuksen perusteella mahdollisesti maksettavaa etuutta. Lapsella on oikeus tavata vanhempaansa, silloin kun lapsi ja vanhempi asuvat erillään.

Lapsen äiti voi hakea lapsen elatukseen Kelalta elatustukea, kun lapsen isyyttä ei ole vahvistettu.

Lasta koskevat sopimukset

Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltaja on äiti. Vanhemmat voivat sopia lapsen huollon molemmille vanhemmille yhteiseksi. Jos vanhemmat eivät asu yhdessä, he voivat sopia myös lapsen asumisesta, tapaamisoikeudesta ja elatuksesta. Lapsen edun mukaiset vanhempien sopimukset vahvistaa sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja.

Jos vanhemmat eivät pääse sopimukseen, vanhemmilla on oikeus tehdä hakemus lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisoikeudesta tai elatuksesta tuomioistuimeen. Sopimusta tai päätöstä voidaan muuttaa uudella sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä.