Kotihoito-ohjeita

Lastenlääkäri-chat

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin chat on tarkoitettu perusterveiden 0–10-vuotiaiden lapsipotilaiden vanhemmille. Lastenlääkäri-chat 

Omahoito-ohjeita tuki- ja liikuntaelinten kiputiloissa

Alaselkäkipu: Äkillisen alaselkäkivun ensihoito-ohjeet

Rannekipu ja sormien puutuminen: Rannekanavaoireyhtymän hoito-ohjeet

Jalkapohjan kipu: Plantaarifaskiitin yösidos

Omahoito-ohjeita lihasten vahvistamiseen

Alaraajojen vahvistaminen vastuskuminauhalla: Alaraajojen lihasvoimaharjoitus

Selän vahvistaminen vastuskuminauhalla: Keskivartalon voima- ja hallintaharjoitus

Olkapään vahvistaminen vastuskuminauhalla: Olkapään kiertäjäkalvosimen vahvistaminen

Alaraajapainotteinen lihasvoimaharjoittelu kuntosalilla: Kuntosaliharjoittelun perusteet

Lapsen lattajalan vahvistaminen: Kouluikäisen toiminnallisen lattajalan harjoitteet

Omahoito-ohjeita toimenpiteen jälkeen

Aivotärähdyksen kotihoito-ohje (pdf)
Haavan kotihoito-ohje (pdf)
Kynnen poiston tai osapoiston kotihoito-ohje (pdf)
Nenäverenvuodon hoitotoimenpiteen jälkeinen kotihoito-ohje (pdf)
Paiseen puhkaisun jälkeiset kotihoito-ohjeet (pdf)
Peräpukaman kumilenkkitoimenpiteen jälkeinen kotihoito-ohjeet (pdf)
Virtsarakkokatetrin kotihoito-ohjeet (pdf)

Allerginen nuha

Väestöstämme runsaalla parilla kymmenellä prosentilla esiintyy allergista nuhaa. Allergista nuhaa poteva henkilö on usein herkistynyt joko siitepölylle (kuten koivu, leppä ja heinäkasvit), eläinhilseelle tai jauhoille, harvemmin kemikaalille. Samanlaista nuhaoireilua esiintyy myös ilman allergiaa. Näitä nuhaoireita on noin 30–40 prosentilla keski-ikäisestä kansastamme, ja oireella on monta nimeä, kuten muu yliherkkyysnuha ja ei-allerginen nuha.

Oireet

Niin allergisessa kuin muussa yliherkkyysnuhassakin on kirkasta vuotoa nenästä, nenän tukkoisuutta, aivastelua, täyttymisen tunnetta nenässä ja nenän sivuonteloissa. Allergisen nuhan yhteydessä usein myös silmien sidekalvo voi tulehtua, jolloin silmät kutiavat, punoittavat ja silmäluomet turpoavat jonkin verran. Ei-allergisen nuhan yhteydessä silmäoireita on vähemmän. Astmaoireita esiintyy joka viidennellä allergista nuhaa potevalla.

Taudin toteaminen ja hoito

Kausiluonteisen allergisen nuhan oireet alkavat, kun allergiaa aiheuttava kasvi alkaa kukkia ja loppuvat kukinnan loppuessa tai pian sen jälkeen. Näin ollen kausiluonteisen allergian nuhan diagnoosi on yleensä helppo. Oireiden aikana nenän limakalvo on turvonnut ja väriltään sinipunainen. Nenästä tuleva erite on kirkasta.

Tarvittaessa allergia voidaan varmistaa ihopistokokeilla tai verikokein. Toisinaan allergia onnistutaan löytämään vain nenäaltistuskokeella.

Tavallisesti allerginen nuha pysyy kurissa antihistamiinitableteilla, joita saa apteekista myös ilman reseptiä. Hankalissa oireissa voidaan antihistamiinin ohella käyttää nenään sumutettavaa kortisonia tai kromoglikaattia, eli allergisen nuhan nenäsuihketta.

Jos oireet eivät pysy kurissa hoidosta huolimatta (antihistamiinin ja nenäsuihkeen käyttö), voi terveysasemalle olla yhteydessä. Toisinaan oireiden vuoksi voidaan aloittaa 3–5 vuotta kestävä siedätyshoito.

Lähde: Terveyskirjasto, Allerginen nuha ja muu yliherkkyysnuha, Hannuksela 2013

Linkkejä:
Terveyskirjasto: Ihopistokokeet (Hannuksela-Svahn 2014)
Terveyskirjasto: Siedätyshoito (Hannuksela 2012)
Allergia-, iho- ja astmaliitto

Flunssa

Syyt ja oireet

Flunssaa eli nuhakuumetta aiheuttavat sadat eri virukset, yleisimpinä rinovirukset. Yleiskunto ratkaisee, onko töistä jäätävä pois. Tartuttamisen välttämiseksi töistä pois jäänti ei ole tarpeen, sillä väestössä liikkuu koko ajan paljon flunssaa aiheuttavien viruksien kantavia henkilöitä, jotka ovat terveitä, eikä yksittäisen henkilön poistuminen vaikuta merkittävästi muiden sairastumisriskiin. Olennaista virusten leviämisessä on muistaa hyvä käsihygienia ja yskimistekniikka.

Tyypillisesti oireena ovat kurkkukipu tai nenän kirvely ja myöhemmin nuha ja yskä. Aikuisilla on usein kuumeinen olo, mutta lapsilla on usein korkeakin kuume (yli 38,5 °C).

Kotihoito

Flunssan hoito on oireen mukaista ja oireita voidaan lievittää lääkkein. Oireita voi helpottaa tulehduskipulääkkeillä (kuten ibuprofeeni) tai kuumetta alentavilla lääkkeillä (kuten parasetamoli). Nenää avaavat suihkeet saattavat helpottaa hengitystä. Yskänlääkkeistä saatava apu on vähäistä. Yskänlääkkeistä voi kuitenkin olla hyötyä, jos yskä vaikeuttaa nukahtamista. Reseptillä saatavat yskänlääkkeet eivät ole käsikauppalääkkeitä tehokkaampia.

Äänenkäheyden parasta hoitoa on välttää puhumista. Kuiskaaminen rasittaa äänihuulia enemmän kuin hiljaisella äänellä puhuminen. Riittävästä juomisesta on hyvä huolehtia.

Höyryhengityksestä voi olla apua flunssan oireisiin. Höyryhengitystä voi toteuttaa joko sähkökäyttöisellä laitteella tai suihkuttamalla kylpyhuone höyryiseksi ja oleskelemalla siellä muutamia kertoja päivässä 10-20 minuuttia. Suurten C-vitamiiniannosten jatkuva nauttiminen ei vähennä flunssien määrää, mutta voi lyhentää oireiden kestoa. Sinkin käyttö imeskelytablettina annoksella joka on vähintään 75 mg/vrk lyhentää oireiden kestoa noin vuorokaudella, mikäli hoito on aloitettu 24 tunnin sisällä oireiden alkamisesta. Haittana sinkin käytöstä voi aiheutua vatsaoireita ja pahaa makua suussa.

Apteekista voi kysyä tuotteita flunssan hoitoon. Kuitenkin osa kaupattavista tuotteista näyttää tutkimusten valossa tehottomilta. Keskimäärin flunssan oireet kestävät noin kymmenisen päivää ja toisilla jopa kolme viikkoa, riippumatta siitä, onko flunssan oireita erityisesti hoidettu. Tavallisessa flunssassa antibiootista ei ole apua.

Hoitoon hakeutuminen

Hoitoon tulee hakeutua, mikäli tautiin liittyy aikuisella korkea kuume ja voimakas uupumus. Jos hengittäminen on selkeästi raskasta, on hyvä varmistuttaa, ettei kyseessä ole alkava bakteerikeuhkokuume. Myös jos oireet ovat olleet selvästi paranemassa ja uusiutuneet parin viikon kuluessa, on varmistettava, ettei kyseessä ole bakteerin aiheuttama jälkitauti (kuten keuhkokuume tai nenän sivuontelotulehdus).

Lähteet: Sairaanhoitajan vastaanoton ohjeet: Aikuisen nuha, yskä ja kuume (flunssa), Kärkinen 2011, Terveysportti.
Nuhakuume, flunssa & Flunssan, eli nuhakuumeen itsehoito, Terveyskirjasto, Lumio 2017.
Aikuisten hengitystieinfektiot, Liira & Jousimaa 2016, Terveysportti.)

Linkkejä:
Terveyskirjasto: Nuhakuume, flunssa
Terveyskirjasto: Flunssan eli nuhakuumeen itsehoito

Infektiot ja päivähoito

Terveyskirjaston yleisiä ohjeita siihen, kuinka kauan lapsi on pidettävä pois päivähoidosta erilaisten tartuntatautien leviämisen ehkäisemiseksi

Influenssa

Oireet

Influenssaa esiintyy joka talvi, epidemiahuippu on yleensä tammi-helmikuussa. Influenssa on ylempien hengitysteiden tulehdus, jonka aiheuttaa influenssavirukset. Tyypillisesti aikuisilla tauti alkaa rajusti ja äkillisesti, jolloin esiintyy korkeata kuumetta, lihassärkyä sekä yskää, mutta ei nuhaa. Lapsilla on usein myös nuhaa jo taudin alkuvaiheessa. Influenssa tarttuu kosketustartuntana ja hengitysilman välityksellä. Itämisaika on noin 1-7 vuorokautta. Viruksen eritys saattaa alkaa jo paria päivää ennen kliinisiä oireita. Merkittävien oireiden keston on yleensä kolmesta kahdeksaan vuorokauteen. Komplikaatioina voi aikuisille tulla esim. keuhkokuume, lapsilla taas yleisimmin välikorvatulehdus.

Ehkäisy ja kotihoito

Influenssaa ehkäistään rokotteella ja hyvällä käsihygienialla. Maksuttomaan influenssarokotukseen ovat oikeutettuja riskiryhmiin kuuluvat (riskiryhmät THL:n sivulla). Influenssan hoito on oireenmukaista. Oireenmukainen hoito on samanlaista, kuten tavallisessakin flunssassa, tärkeimpänä lepo, tulehduskipulääke ja kuumetta alentava parasetamoli. Kuitenkin influenssaan on olemassa viruslääkehoito, jota voidaan harkita lapsipotilaille, raskaana oleville ja poikkeavan voimakasoireisille, sekä riskiryhmiin kuuluville potilaille. Kyseinen hoito tulisi aloittaa 48 tunnin sisällä oireiden alkamisesta.

Hoitoon hakeutuminen

Mikäli yleisvointi on huonompi kuin mihin flunssassa on tottunut, tauti on korkeakuumeinen tai jos oireet palaavat lievittymisen jälkeen, on hyvä hakeutua terveysasemalle arvioon. Myös jos influenssan oireita potevalla on perussairaus, tai hän kuuluu riskiryhmään (riskiryhmät THL:n sivulla), on arvioon hakeuduttava tavallista herkemmin.

Lähteet: Influenssa – Pikatietoa, Terveysportti 2017. Influenssa, Lääkärin käsikirja, Terveysportti 2016. THL Influenssa 2018

Linkkejä: Terveyskirjasto: Influenssa*

Kihomadot

Kihomato on noin sentin mittainen valkea mato. Se on ihmisten loismato, eli lemmikit eivät kuulu sen tuojiin tai siitä kärsiviin. Yleisimmin kihomatoja löytyy 4-15 –vuotiailta lapsilta, mutta aikuinen voi myös saada tartunnan. Alle kaksivuotiailla kihomato on harvinainen. Suomessa esiintyy toisinaan pieniä hankalasti hoidettavia epidemioita perheissä, päiväkodeissa, alakoululaisilla ja iäkkäiden hoivalaitoksissa. Tartunta ei kuitenkaan viittaa huonoon hygieniaan tai hoivaan.

Oireet ja tartunta

Vähäinen kihomatoinfektio ei aiheuta oireita, mutta runsas määrä matoja aiheuttaa peräaukon ja välilihan kutinaa, toisinaan ulkosynnyttimien kutinaa. Tartunta saadaan nielemällä kihomadonmunia. Oireet alkavat kihomadon munan nielemisestä noin kuuden viikon kuluttua. Kihomato ei ole vaarallinen eikä aiheuta muita sairauksia.

Yksittäinen kihomato elää kuukauden ajan, mutta tartunnan saanut tartuttaa itseään herkästi yhä uudelleen raapimalla peräaukkoa, jolloin matojen munat voivat joutua käsien ja suun kautta uudelleen suolistoon.

Tartunta todetaan usein silloin, kun aletaan tutkia peräaukon tai välilihan kutinaa. Usein tartunnan saanut ei ole itse todennut valkoisia rihmoja, joiden pituus vaihtelee muutamasta millimetristä pariin senttiin. Isoimmat naarasmadot voi erottaa luikertelevan silminnähden, toisin kuin pienet koirasmadot.

Tartunnan voi varmistaa peräaukon ympäriltä otetusta näytteestä. Lähetteen näytteenottokeskukseen ja näytteenotto-ohjeet saat terveysasemalta. Näyte otetaan kostealla näytetikulla peräaukosta aamulla ennen alapään pesemistä tai ulostamista. Yleensä näytteitä otetaan kolmena peräkkäisenä aamuna varmemman tuloksen saamiseksi - yhden näytteen arvellaan paljastavan vain puolet todellisista infektioista, kun taas kolmella näytteellä löytyy yhdeksän kymmenestä infektiosta.

Hoito ja ehkäisy

Kihomadot voidaan hoitaa apteekista ilman reseptiä saatavalla kerta-annoshoidolla, toisinaan lääkärin reseptillä saatavalla tuotteella. Pakkausselosteeseen on syytä paneutua huolella. Lääkehoito (kerta-annos) on syytä toteuttaa samanaikaisesti koko perheelle, myös oireettomille (mahdollisille madon kantajille). Hoito uusitaan aina kahden viikon kuluttua ensimmäisestä annoksesta, jotta mahdollisesti ensimmäisen annoksen jälkeen munista kuoriutuneet madot saadaan hävitettyä. Vuodevaatteet imuroidaan tai tuuletetaan, lakanat ja pyyhkeet vaihdetaan lääkkeen ottamisen jälkeisenä päivänä. Muille siivoustoimille ei liene tarvetta, vaikka toisaalta esim. wc:n ovenkahvojen ja hanojen huolellinen pyyhkiminen voi auttaa kihomatojen poistamisessa.

Jos päiväkotiryhmässä vähintään kolmasosalla lapsista todetaan kihomatoja, on kannattavaa hoitaa koko ryhmä. Kihomatojen vuoksi ei tarvitse jäädä pois päivähoidosta. Kihomadoista on hyvä ilmoittaa päivähoitoon, jotta mahdollinen epidemia havaitaan ja saadaan hoidetuksi.

Kihomadon pääsyä mahasuolikanavaan tulisi ehkäistä leikkaamalla sormien kynnet lyhyiksi, jottei niiden alla jää munia. Kädet tulisi pestä ennen ruokailua ja wc-käynnin jälkeen. Sormin syötäviä ruokia kannattaa välttää.

Jos vaiva uusiutuu, on kyseessä lähes aina uusi tartunta kodin ulkopuolelta. Tällöin voi uusia apteekista saatavan hoidon.

Lähteet: Terveysportti Kihomatotauti (enterobiaasi) Sakari Jokiranta 2016 ja Tietoa potilaalle: Kihomato, Jukka Lumio 2018. THL Kihomato. Viitattu 8.10.2018.

Kurkkukipu

Syyt ja oireet

Kurkkukivun syitä on monia, yleisimmin nielun tulehdukset ja nenän tukkoisuuden aiheuttama nielun kuivuminen. Tulehdus nielussa voi olla viruksen tai bakteerin aiheuttama. Streptokokkibakteeri A:n aiheuttama nielutulehdus (eli ”angiina”) on bakteerinielutulehduksista yleisin, mutta sitä yleisempiä ovat hengitystieviruksista aiheutuva nielutulehdus ja kipu. Viruksen aiheuttamassa flunssassa nenä tukkeutuu, jolloin suun kautta tapahtuva hengitys kuivattaa nielua, joka aiheuttaa kurkkukipua. Myös nielua ärsyttävät tekijät, kuten tupakka, kemikaalit ja pöly voivat aiheuttaa kurkkukipua. Usein kurkkukipu säteilee myös korviin. Kilpirauhasen tulehdus voi oireilla pitkällisen jomotuksena joko kilpirauhasen seudulla kaulan alaosassa sekä myös leukaperissä ja korvan seudulla.

Usein kurkkukipu on ensioire flunssasta, ja kipu menee ohi muutamassa päivässä. Kurkkukipua voi hoitaa kotona itse, mikäli siihen ei liity kaulan, nielun tai kasvojen turvotusta, hengitysvaikeutta tai jotakin muuta oloa selkeästi hankaloittavaa oiretta. Kurkkukipua voi lievittää tulehduskipulääkkeillä, lämpimillä juomilla ja puudutteita sisältävillä imeskelytableteilla, joita voi ostaa apteekista ilman reseptiä.

Hoitoon hakeutuminen

Kiireellistä hoitoa vaativia tiloja ovat kurkkukipuun liittyvä hengitysteitä ahtauttava ongelma, kuten allerginen turvotus, vierasesine tai hankala tulehdus, kuten kurkkupaise, sekä kurkunpään tulehdus. Tai, jos kurkkukipuun liittyy jokin seuraavista oireista: yleistilan heikentyminen, vaikeus niellä nesteitä tai sylkeä tai avata suuta, puheen puuroutuminen, hengitysvaikeus, selkeästi näkyvä turvotus kaulalla, kovan kurkkukivun paheneminen makuuasennossa tai mikäli nieluun on mennyt vierasesine tai syövyttävää ainetta.

Hoitoon on syytä hakeutua vuorokauden sisällä jos kipuun liittyy korkea kuume, tai voimakas kurkkukipu toispuoleisesti.

Jos kurkkukipu pitkittyy, eikä sen syynä ole ilmeinen itsestään paraneva syy, on aiheen hakeutua tutkimuksiin, mikäli oireet ovat kestäneet yli viikon ajan.

Lähde: Tietoa potilaalle: kurkkukipu, Saarelma 2017, Terveysportti.

Linkkejä: Terveyskirjasto: Kurkkukipu

Poskiontelotulehdus

Syyt ja oireet

Tavalliseen flunssaan liittyy lähes aina flunssan ensipäivinä jonkinasteinen nenänielun sivuonteloiden tulehdus. Kuitenkin vain joka sadas niistä potilaista, joilla on flunssan yhteydessä sivuontelontulehduksen oireita, saa aktiivista hoitoa vaativan bakteeritulehduksen. Pelkkään virusperäiseen ylähengitysinfektioon liittyy usein paksunkin liman valuminen nenästä, nenän tukkoisuus ja joskus särkyä ja kiristyksen tunnetta poskipäissä. Jos virustauti johtaa bakteeritulehdukseen, tulevat samat oireet usein takaisin ensin lievityttyään hetkeksi. Bakteeritulehdus alkaa tavallisimmin noin viikon – kymmenen päivän kuluttua ensioireista. Lisäksi oireina voivat olla hajuaistin heikkeneminen ja öisin paheneva yskä.

Kotihoito

Omahoidolla voi lievittää poskiontelon tulehduksen aiheuttamia oireita. Omahoidon keinoja ovat särkylääkkeen ja nenäsuihkeiden käyttö (glukokortikoidisuihkeet ja nenänlimakalvoa supistavat suihkeet), nenäkannuhuuhtelut ja runsas juominen. Kuitenkin on hyvä muistaa, että kaikki eivät saa helpotusta oireisiin limakalvoa supistavista tuotteista, eivätkä ne jouduta paranemista tai estä bakteerijälkitaudin kehittymistä.

Nenäkannun voi ostaa apteekista. Nenäkannuun laitetaan kädenlämpöistä vettä ja tasapintainen teelusikallinen tavallista ruokasuolaa. Tarkemmat ohjeet linkissä alla.

Hoitoon hakeutuminen

Terveysasemalle on hyvä ottaa yhteys, jos oireet viittaavat bakteeritulehdukseen. Yleensä hoitoa vaativa sivuontelotulehdus kehittyy aikaisiin viikon kuluttua flunssan oireiden alkamisen alusta. Poskisärky, jota on kestänyt alle viikon ei vaadi lääkärin hoitoa. Myöskään muutaman viikon kestänyt jatkuva nuha ei vaadi tutkimuksia terveysasemalla, mikäli se on ainoa oire. Jos taas tauti on kaksivaiheinen, jolloin oireet pahenevat uudelleen, on syytä epäillä bakteeritulehdusta. Tämä on aiheellista etenkin silloin, jos kipu poskionteloiden kohdalla pahenee, tai nousee kuume. Välittömän hoidon merkkejä ovat, jos iho kipukohdilla poskipäillä, silmäluomissa tai otsalla turpoaa tai alkaa punoittaa.

Toisinaan sivuontelontulehdus kehittyy ylähampaiden tulehduksen seurauksena. Tätä epäiltäessä tulisi hakeutua hammaslääkärin arvioon. Myös yli neljä viikkoa kestävä yskä voi olla merkki bakteerin aiheuttamasta poskionteloiden tulehduksesta.

Lähteet: Käyvän hoidon potilasversiot; Sivuontelotulehdus. Tietoa potilaalle; Sivuontelotulehdus, Terveysportti Lumio ja Jalanko 2017

Linkkejä:
Terveyskirjasto: Sivuontelotulehdus (poskiontelotulehdus ja otsaontelotulehdus) 

Päätäit

Yleistä päätäistä

Hiuksissa asusteleva päätäi on 2-3 mm:n mittainen, läpikuultava, siivetön hyönteinen. Toisinaan päätäin munia, eli saivareita, voi havaita kulmakarvoissa tai silmäripsissä.

Päätäi siirtyy ihmisestä toiseen läheisessä kanssakäymisessä, esimerkiksi ryömimällä päästä toiseen lasten leikeissä. Päätäi ei lennä eikä hypi. Enää ei pidetä merkittävänä tarttumistienä leviämistä päähineiden tai vuodevaatteiden välityksellä. Vaikka toisaalta, päätäi saattaa levitä vaatenaulakossa päähineiden kautta.

Oireet

Päätäi aiheuttaa kutinaa, joka johtuu täin puremasta. Puremajäljet ovat punoittavia ja pistemäisiä. Päänahkaa raapiessa voi saada helposti bakteeri-infektion. Aina oireita ei kuitenkaan ole.

Toteaminen ja tartunnan hoitaminen

Päätäi havaitaan silmin tarkastellen. Tartunnan toteamiseksi riittää myös saivareiden toteaminen lähellä päänahkaa. Päätäitartunnan hoito on aloitettava heti tartunnan toteamisen jälkeen, sillä täi lisääntyy nopeasti. Olennaista on katkaista tartuntakierre. Hoitomenetelmistä tärkein on huolellinen kampaaminen tiheäpiikkisellä kammalla. Täikamman avulla saivareet ovat näppärintä löytää. Täikamman voi ostaa apteekista.

Täitä ja saivareita etsiessä täikamman avulla hiukset kammataan systemaattisesti koko päästä kahdesti joka kampauskerralla. Kampaaminen on helpoin toteuttaa hiusten ollessa kosteat ja kun pesun yhteydessä on käytetty hiustenhoitoainetta. Jokaisen kammanvedon jälkeen kampa kuivataan paperiin, jotta irronneet täit eivät kulkeudu takaisin hiuksiin. Päätäin toteamisen jälkeen kampaamista jatketaan vähintään kaksi viikkoa, vähintään joka toinen päivä.

Päätäiden torjuntaan on myös apteekista ilman reseptiä saatavia tuotteita. Tuotteiden pakkausselosteeseen kannattaa paneutua huolellisesti. Apteekkituotteiden avulla tehdyn käsittelyn jälkeen jatketaan kampaamista vähintään joka toinen päivä kahden viikon ajan.

Koko perhettä ei täiden varalta tarvitse hoitaa automaattisesti, vaan ainoastaan todetut täitartunnat. Perheenjäsenten hiukset ovat kuitenkin tarkistettava tartunnan varalta. Täitartunnasta on ilmoitettava päiväkotiin tai kouluun, sekä kavereiden perheille. Tartunnan vuoksi ei koulusta tai päivähoidosta tarvitse olla pois, kunhan hoito on aloitettu.

Terveysasemalle hakeutuminen

Terveysasemalle hakeudutaan, jos huolella toteutettu itsehoito ei ole auttanut. Hiuksissa saattaa olla onnistuneen hoidon jälkeen jopa kuukausien ajan tyhjiä, valkeita munankuoria.

Lähde: Terveysportti Tietoa potilaalle: Päätäit, viitattu 8.10.2018.

Ripulitauti

Syyt

Ripulitautien ennaltaehkäisyssä olennaista on käsien pesu.

Yleensä äkillinen ripuli johtuu suolistoinfektiosta. Infektion aiheuttajana voi olla bakteeritoksiini (ns. ruokamyrkytys) tai virus. Virukset ja bakteerit pääsevät elimistöön käsien, ruoan tai veden välityksellä.

Lasten kohdalla oksentelua ja ripulointia aiheuttavat yleensä virukset, joista useimmin rotavirus ja adenovirukset, sekä kalikivirukset. Jälkimmäisen aiheuttama tauti on yleinen myös aikuisilla ja usein on kyseessä nopeasti ohimenevä oksentelutauti. Toisinaan ripulitaudit voivat tulla tuliaisina esim. etelänmatkalta. Joskus myös Suomessa voi pilaantunut ruoka tai vesi sisältää viruksia tai bakteereita, joista aiheutuu suolisto-oireita. Tämä on mahdollista etenkin kesäaikaan.

Ripulitaudin tarttuvat yleensä kosketustartuntana. Eli ripulista käsiin joutuneet virukset siirtyvät lapsesta toiseen käsien kautta (esimerkiksi päivähoidossa). Ripuliulosteessa on runsaasti viruksia, joten tartunnan saaminen on helppoa. Myös ripulipotilaan käsissä ollut lelu voi tartuttaa, ja esim. rotavirus säilyy melko hyvin tartuttavana.

Kotihoito

Äkillisissä ripulitaudeissa keskeisintä on huolehtia nestetasapainosta. Yleensä mikrobilääkitykselle ei ole tarvetta. Aikuisen, perusterveen hoito onnistuu yleensä kotona. Nestehoidoksi sopii tuoremehu, vesi ja tee. Makeita virvoitusjuomia ei suositella juotavaksi liikaa, eikä yksistään. Suolaa on hyvä saada taudin alusta alkaen nesteytyksen ohella. Aikuisen karkea nesteentarve vuorokaudessa on 2.5 litraa, mutta vatsataudin yhteydessä tarve nousee noin kolmeen litraan. Ruokaa voi ottaa pieninä annoksina kerrallaan, syöminen ei pahenna ripulia. Nestehoitoon saa apteekista tuotteita, jotka sisältävät suoloja ja sokeria, joista voi valmistaa ns. ripulijuomaa. Kuivuminen on vaarallisempaa lapsille, vanhuksille ja perussairauksia poteville. Näissä tapauksissa vointia on seurattava huolellisemmin.

Hoitoon hakeutuminen

Lasten kohdalla ripulipotilas on hyvä tuoda terveysasemalle tarkastukseen, mikäli

  • ripulipotilas on alle puolivuotias
  • ripuli/oksentelu on yhtämittaista
  • ulosteessa on verta
  • lapsi on väsähtänyt
  • kotihoitokonstit eivät ole riittävät (lapsi ei juo, tai oksentaa kaiken)
  • ripulointia jatkuu yli 3 vuorokautta
  • ripulitartunta on peräisin etelänmatkalta
  • ripulipotilaalla on korkea kuume (yli 39°C)

Aikuisten kohdalla arvioon on hakeuduttava, jos

  • ripulissa on verta, joka ei johdu peräpukamista
  • oksennuksessa on verta
  • ripuli kestää yli viikon
  • yleistila heikkenee tai on merkkejä nestevajaukset (pienentyneet virtsamäärät, ihon ja kielen kuivuus, silmät kuopalla)
  • vatsa on kipeä.

Lähteet: Terveyskirjasto, Suolistotulehdukset, Jalanko 2009. Mikrobien aiheuttamat ripulitaudit, Kantele 2016, Terveysportti. Ripuli- ja/tai oksennustauti, KSSHP:n hoito-ohjeet potilaille

Linkkejä: Terveyskirjasto: Suolistotulehdukset

Silmän sidekalvotulehdus

Oireet

Sidekalvotulehduksen oireena on usein silmän punoitus, kirvely, vetistys, sitkeä ja märkäinen erite. Aamulla silmät voivat olla liimautuneet yhteen rähmän vuoksi, joka voi viitata bakteeritulehdukseen. Vetistys ja valonarkuus silmässä voi viitata virustulehdukseen.

Syyt

Sidekalvotulehdus voi olla bakteerin, viruksen tai sienen aiheuttama. Mekaaninen ärsytys (silmän hierominen) ja allerginen reaktio sekä kuivasilmäisyys voivat olla sidekalvotulehduksen taustalla.

Alapäävaivojen (kirvely virtsatessa, epätyypilliset eritteet) yhteydessä esiintyvät silmätulehduksen oireet voivat viitata klamydiatartuntaan.

Lapsilla aiheuttajana sidekalvotulehdukseen ovat usein samoja, kuin ylähengitystieinfektioissa. Niinpä lapsen eristäminen päivähoidosta ei ole yleensä tarpeellista lieväoireisessa sidekalvotulehduksessa.

Kotihoito

Ylähengitystieinfektion eli flunssan yhteydessä esiintyvä sidekalvon tulehdus paranee usein hyvin ilman antibioottia. Tulehduksen paranemista voi edistää poistamalla märkäeritettä eli rähmää silmästä useita kertoja päivässä. Tämä ehkäisee bakteerin leviämistä ja kasvua. Puhdistukseen voi käyttää keitettyä jäähdytettyä vettä ja harsotaitoksia/vanulappuja. Huolellisen käsipesun jälkeen erite puhdistetaan silmästä pyyhkien silmän ulkoreunasta nenään päin. Jokainen pyyhkäisy toteutetaan puhtaalla harsotaitoksella/vanulapulla.

Hoitoon hakeutuminen

Terveysasemalle on oltava yhteydessä mikäli silmässä on kipua, silmänalueella on turvotusta, näkö heikkenee tai tulehduksen oireet eivät parane muutamassa päivässä.

Lähteet: Tietoa potilaalle: silmän sidekalvotulehdus, Seppänen 2016, Terveysportti ja Terveeksi kotikonstein Omahoito-opas/Silmätulehdus

Linkkejä: Terveyskirjasto: Silmätulehdus

Sukupuolitaudit

Sukupuolitaudit ovat joukko virusten, bakteerien ja alkueläinten aiheuttamia tauteja, jotka tarttuvat pääasiassa seksikontaktissa. Sukupuolitauteja, eli seksitauteja ovat mm. klamydia, kondylooma, kuppa, tippuri, sukuelinherpes ja hiv. Useimmiten Suomessa saatu sukupuolitautitartunta on klamydia, kondylooma tai sukuelinherpes. Klamydiatartuntoja ilmoitetaan vuosittain reilut 13 000, joista 65% todetaan alle 25-vuotiailla. Todellinen klamydiatartuntojen määrä on kuitenkin korkeampi, koska moni oireeton ei hakeudu tutkimuksiin, tai saa lääkityksen partnerinsa kautta. Hiv-tartunnoista yli puolet ovat peräisin ulkomaita, eniten Thaimaasta, Venäjältä ja Virosta.

Sukupuolitaudit tarttuvat suojaamattomassa seksissä limakalvojen ja rikkoutuneen ihon kosketuksessa. Yhdyntätavasta riippuen tartunta voi tapahtua terskan, emättimen, peräsuolen tai suun limakalvolle. Koska sukupuolitauti voi tarttua useaan eri paikaan (esim. nielu, peräaukko), voidaan sukupuolitautitestejäkin ottaa eri tavoilla. Yleisimmin testit otetaan virtsa- ja verikokeilla, sekä ns. tikkunäytteillä esim. nielusta tai peräaukosta. Tämän vuoksi hoitaja haastattelee sinua oikein lähetteiden laatimiseksi. Haastattelussa tiedustellaan mahdollisen tartunnan ajankohtaa, jotta testit osataan ottaa oikeana ajankohtana itämisajasta riippuen.

Jos sinulla on pienikin huoli tai epäily sukupuolitaudista, on syytä hakeutua tutkimuksiin. Sukupuolitautitesteihin saat lähetteen esimerkiksi terveysasemaltasi tai opiskeluterveydenhuollosta. Ota rohkeasti yhteyttä!   

Sukupuolitautia epäilevän on joskus vaikeaa kertoa oireistaan. Tulevaisuudessa sähköiset palvelut madaltavat kynnystä ottaa yhteyttä sukupuolitautien testaamiseen. Omaolopalvelujen sähköinen oirearvio on helppo täyttää ja kyselyn lopuksi saat hoitosuosituksen. Omaolopalvelun sähköinen sukupuolitaudin oirearvio tulee käyttöön keväällä 2019. Aiheesta lisää: https://www.jyvaskyla.fi/sosiaali-ja-terveyspalvelut/terveyspalvelut/terveysasemat/oda-hanke-keski-suomessa

Yskä

Syyt

Ylähengitystieinfektion, eli flunssan, yhteydessä yskä on yleinen oire, ja ylipäätään yskä on oire jostakin sairaudesta, ei itsenäinen sairaus. Näin ollen flunssien yhteydessä yskää esiintyy melkein jokaisella vuosittain. Flunssan yhteydessä esiintyvä yskä paranee yleensä viikossa tai parissa, mutta voi toisinaan kestää pitempään. Jos yskää jatkuu neljästä kahdeksaan viikkoa, voidaan puhua pitkittyneestä yskästä.

Usein ”pitkittyneen” yskän syynä on jonkin virustulehduksen jälkitauti, tavallisimmin poskiontelotulehdus, joka ylläpitää yskänoiretta. Myös astma on mahdollinen. Jos yskää on pitkittyneesti ilman edeltäviä flunssan oireita, on syynä usein jokin muu keuhkosairaus, toisinaan sydänsairaus. Refluksitaudista johtuva happaman mahan sisällön nousu nieluun ja sitä kautta keuhkoputkiin, voi myös olla pitkittyneen yskän taustalla.

Kotihoito

Kotona flunssan yhteydessä esiintyvää yskää voi lievittää höyryhengityksellä (joko sähköisellä laitteella tai höyrystämällä kylpyhuone suihkuttamalla kuumaa vettä ja oleskelemalla siellä muutamia kertoja vuorokaudessa 10-20minuuttia kerrallaan), välttämällä tupakointia ja juomalla runsaasti nesteitä (neste vähentää liman sitkeyttä jolloin lima irtoaa helpommin). Häiritsevään yölliseen yskään voi koittaa yskänärsytystä vähentäviä yskänlääkkeitä, joita saa apteekista ilman reseptiä. Myös hunaja, eukalyptusöljy tai jokin muu nielua ja kurkunpäätä kostuttava neste saattaa lievittää yskää.

Hoitoon hakeutuminen

Hoitoon on hakeuduttava jo samana päivänä, mikäli

  • yskään liittyy hengenahdistusta tai rintakipua
  • yleiskunto on heikko ja kuume on korkea (yli 38,5 °C)
  • perussairaus on pahentunut yskän yhteydessä

Hoitoon on hyvä hakeutua yhden-kahden päivän kuluessa, mikäli yskää on esiintynyt yli viikon ja siihen liittyy yli 38 asteen kuume, eikä yskään liity tuolloin hengenahdistusta, perussairauksia ja yleistila on hyvä.

Kuuden viikon kuluessa hoitoon on hakeuduttava, jos ainoa oire on pitkittynyt yskä.

Lähteet: JYTE Infektiokartta: Yskä. Sairaanhoitajan vastaanoton ohjeet: Aikuisen nuha, yskä ja kuume (flunssa), Kärkinen 2011, Terveysportti. Yskä, Mustajoki 2011, Terveyskirjasto. 

Linkkejä: Terveyskirjasto: Yskä