Sopiva sisämaan kaupungin paikaksi – miten Jyväskylän kaupunki syntyi
Historiaan on jäänyt merkintä seudun ensimmäisestä nimeltä tunnetusta asukkaasta.
Voit suodattaa hakutuloksia valitsemalla halumiasi suodattimia haun yhteydestä.
Historiaan on jäänyt merkintä seudun ensimmäisestä nimeltä tunnetusta asukkaasta.
Kaupungintalo 2013 peruskorjauksen jälkeen: AulainfoJo noin kymmenen vuotta talon käyttöön oton jälkeen tilajärjestelyissä tehtiin muutoksia. Kirjasto ja lukusaleineen siirtyi kellarikerrokseen huutokauppakamarilta vapautuneisiin tiloihin vuonna 1908. Tuolloin valtuusmiehet saivat käyttöönsä ensimmäisen kerroksen kauniin pylväshuoneen. Huoneen ilmettä ehostettiin ja siihen tehtiin uudet, ajan tyylin mukaiset koristemaalaukset.
Kaupungintalo 2013 peruskorjauksen jälkeen: HerrainsaliKaupungintalon valmistuttua kirkkotorin laidalle Kauppakatu 4:ssä sijainneesta Raatihuoneesta sinne siirtyivät maistraatti ja raastupa kadunpuolelle ja pihan puolelle kaupungin rahatoimikamari, jota varten seppä Herman Toivolalta tilattiin rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen suuri kassaholvi. Myös valtuusmiehet saivat oman kokoushuoneensa ja kirjasto lukusalin samasta kerroksesta. Sisääntuloaulan toinen, Torikadun puoleinen, pääty vuokrattiin Suomen Pankille, joka jo suunnitteluvaiheessa esitti erityistoiveita.
Vuoden 1897 alussa nimettiin kunnallistalon rakennustoimikunta, johon kuului pormestari A.F. Aejmelaeuksen lisäksi neljä valtuusmiestä – insinööri Uno Gylling, kauppaneuvos Julius Johnson, ylimetsänhoitaja A.W. von Zweygberg ja tehtailija Herman Toivola.
Kyky sopeutua ja kyky vastata tarpeisiin ovat olleet Vapaaehtoistoiminnan palveluiden kriittisiä menestystekijöitä. Vapari on perustettu jo vuonna 1994. Aluksi yhteistyö Suomen Punaisen Ristin Jyväskylän osaston kanssa oli tiivistä. Vaparissa tehtävä työ oli silloin lähinnä ystävätoiminnan organisointia. Vapari oli myös käynnistämässä monikulttuurityötä Jyväskylässä. Ensimmäisenä vapaaehtoistoiminnan koordinaattorina toimi Leena Hänninen.
Vuonna 1837 perustetun Jyväskylän asemakaavan laati arkkitehti Carl Ludvig Engel. Ruutuasemakaavassa kaupungin keskimmäinen kortteli oli varattu torille ja sen keskelle rakennettavalle kirkolle. Kaupungin raatihuoneen oli tarkoitus nousta silloisen Nikolainkadun, nykyisen Vapaudenkadun varteen torin kohdalla olevan kortteliin vastapariksi kirkolle. Meni kuitenkin kuutisenkymmentä vuotta ennen kuin mittava rakennushanke käynnistyi.