Kaupungintalo 2013 peruskorjauksen jälkeen: KirjaamoJyväskylän kaupungintalo on yksi harvoista 1800-luvulta säilyneistä rakennuksista Jyväskylän keskustassa. Vuonna 1899 valmistunut talo on suojeltu asemakaavalla 5.10.1998. Kaavamääräyksen mukaan ”rakennuksessa ei saa suorittaa muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen tai sisätilojen kulttuurihistoriallista tai rakennustaiteellista arvoa tai tyyliä”.

Kaupungintalo 2013 peruskorjauksen vlmistumisen jälkeen: Porraskäytävän kattomaalausPeruskorjattuun kaupungintaloon tulee 2013 helmikuusta alkaen työtilat noin 30 henkilölle. Rakennukseen keskittyvät kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien kokoustilat. Myös valtuustoryhmät kokoontuvat kaupungintalolla.

Kaupungintalo 2013 peruskorjauksen jälkeen:KellarikerrostaKolmenkymmenen vuoden kuluessa kaupungintalo oli jälleen korjausiässä, vaikka pienempiä korjauksia oli matkan varrella tehty. Liikenteen aiheuttama tärinä oli vaurioittanut rakenteita, käytön kasvu aiheutti haasteita ilmanvaihdolle eikä sisäilmaongelmilta ollut vältytty. Peruskorjauksen lähtökohta oli niin terveelliset ja turvalliset tilat kuin kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen arvojen säilymisen turvaaminen.

Kaupungintalo 2013 peruskorjauksen jälkeen: Juhlasali, entinen valtuustosaliPikku hiljaa 1970-luvulle tultaessa kaupungintalon alkuperäinen 1800-luvun lopun ilme peittyi ja oli sisätiloissa lähes kokonaan häivytetty. Ala-aula, paraatiportaikko ja juhlasali olivat lähes ainoita tiloja, jossa vielä saattoi aistia alkuperäisen arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Talon ensimmäinen varsinainen peruskorjaus tuli ajankohtaiseksi 1970-luvun lopulla, kun tilanahtaus oli helpottanut Alvar Aallon suunnitteleman hallintokorttelin rakentumisen myötä.

Kaupungintalo 2013 peruskorjauksen jälkeen: AulainfoJo noin kymmenen vuotta talon käyttöön oton jälkeen tilajärjestelyissä tehtiin muutoksia. Kirjasto ja lukusaleineen siirtyi kellarikerrokseen huutokauppakamarilta vapautuneisiin tiloihin vuonna 1908. Tuolloin valtuusmiehet saivat käyttöönsä ensimmäisen kerroksen kauniin pylväshuoneen. Huoneen ilmettä ehostettiin ja siihen tehtiin uudet, ajan tyylin mukaiset koristemaalaukset.

Kaupungintalo 2013 peruskorjauksen jälkeen: HerrainsaliKaupungintalon valmistuttua kirkkotorin laidalle Kauppakatu 4:ssä sijainneesta Raatihuoneesta sinne siirtyivät maistraatti ja raastupa kadunpuolelle ja pihan puolelle kaupungin rahatoimikamari, jota varten seppä Herman Toivolalta tilattiin rakennuksen ensimmäiseen kerrokseen suuri kassaholvi. Myös valtuusmiehet saivat oman kokoushuoneensa ja kirjasto lukusalin samasta kerroksesta. Sisääntuloaulan toinen, Torikadun puoleinen, pääty vuokrattiin Suomen Pankille, joka jo suunnitteluvaiheessa esitti erityistoiveita.

Vuoden 1897 alussa nimettiin kunnallistalon rakennustoimikunta, johon kuului pormestari A.F. Aejmelaeuksen lisäksi neljä valtuusmiestä – insinööri Uno Gylling, kauppaneuvos Julius Johnson, ylimetsänhoitaja A.W. von Zweygberg ja tehtailija Herman Toivola.

Annika Dahlsten 

Lintunainen
2008, grafiikka, kivipiirros

Turussa asuva Annika Dahlsten (1975– ) on monipuolinen taidegraafikko, joka tulkitsee arkielämää kuviensa kautta. Hän kuvaa mielellään ihmisiä ja osaa taitavasti tuoda esille mielenkiintoisia yksityiskohtia ja oivalluksia. Litografia grafiikan menetelmänä merkitsee hänelle rajattomia mahdollisuuksia, löytöretkiä kuvalliseen ilmaisuun, jota rajoittaa vain hänen omat kiinnostuksen kohteet.

Vuonna 1899 valmistunut Jyväskylän kaupungintalon peruskorjaus aloitettiin 2010 ja rakennus otettiin käyttöön maaliskuun alussa 2013. Kaupungintalon teossijoituksen suunnittelu aloitettiin kesällä 2010 ja siitä ovat vastanneet arkkitehti Tuija Ilves ja amanuenssi Jaana Oikari. Teosten keskeisenä teemana on jyväskyläläinen ja keskisuomalainen maisema, toteutettuna eri aikoina ja eri tekniikoilla. Tällä hetkellä teosten lukumäärä on hieman yli 70.

Median käyttöön

Kuva

kaupungintalo

Kuva

Kaupungintalon teossijoituksen suunnittelu aloitettiin kesällä 2010. Teosten keskeisenä teemana on jyväskyläläinen ja keskisuomalainen maisema, toteutettuna eri aikoina ja eri tekniikoilla.

Teokset on sijoitettu kaupungintalon eri kerroksiin ja tiloihin aihepiireittäin. Kaupungintalon alakerrassa on grafiikkaa, piirustuksia sekä niukkaeleistä nykytaidetta kuten Kain Tapperin ja Jaakko Valon veistoksia. Pääaulan molemmin puolin olevissa tiloissa on vanhempia maisemakuvia Jyväskylästä, Jyväsjärveltä, Palokasta ja Päijänteeltä.

Pitkään pohdittu rakennushanke – kannanottoja puolesta ja vastaan

Vuonna 1837 perustetun Jyväskylän asemakaavan laati arkkitehti Carl Ludvig Engel. Ruutuasemakaavassa kaupungin keskimmäinen kortteli oli varattu torille ja sen keskelle rakennettavalle kirkolle. Kaupungin raatihuoneen oli tarkoitus nousta silloisen Nikolainkadun, nykyisen Vapaudenkadun varteen torin kohdalla olevan kortteliin vastapariksi kirkolle. Meni kuitenkin kuutisenkymmentä vuotta ennen kuin mittava rakennushanke käynnistyi.

Vapaudenkatu 32, 40100 Jyväskylä
Avoinna arkisin klo 8-16. Kesäaikana klo 8-15
Aulapalvelu p. 014 569 7117
Kirjaamo p. 014 569 0888, [email protected]