Asemakaavamuutoksen tavoitteena on rakennusoikeuden lisääminen niin, että mahdollistetaan käyttöullakoiden käyttöönotto asuintilaksi. 

Suunnittelualue sijaitsee Mannilan alueella noin viiden kilometrin päässä keskustasta. Suunnittelualuetta rajaa idän puolella Hollitaipaleentien ja länsipuolella metsäinen viheralue. Lähiympäristössä on rivitaloja sekä erillispientaloja. Kaavamuutos laaditaan yksityisen hakijan aloitteesta.

Tavoitteet ohjaamaan yleiskaavan laadintaa

Jyväskylän yleiskaava 2050 on tullut vireille tammikuussa 2024.

Vaajakosken ohitustien mahdollistavat kaavat uudelleen ehdotusvaiheeseen

Jyskän, Vaajakosken, Varassaaren, Kanavuoren ja Ruokosaaren alueil

Jyväskylän kaupungin pohjoispuolelle Majajärven ympäristöön on suunnitteilla teknologiakeskus, joka perustuu Jyväskylän kaupungin, TOYOTA GAZOO Rac

Kuokkalan keskustasta on muodostumassa modernin puurakenteisen asumisen keskittymä.

Keljonkankaalla suunnitellaan kaavamuutosta mahdollistamaan osoitteessa Sohlberginkatu 10 sijaitsevan alueen käyttötarkoituksen muuttamisen teollisuusalueesta liikuntapaikkarakentamisen alueeksi. 

Alue sijaitsee liikenneväylien läheisyydessä rajautuen lähes kauttaaltaan ympäröivään lähivirkistysalueeseen. Kaavamuutoksella ratkaistaan myös korttelin jakaminen erillisiksi tonteiksi.

Tammirinteelle uusi suunnitteluratkaisu

Halssilan ja Jyskän väliin sijoittuvalle Tammirinteelle on suunniteltu uutta asuinaluetta.

Huhtasuon kaupunginosaan Seppälän liikealueelle osoitteisiin Vasarakatu 3-7 suunnitellaan yksityisen maanomistajan hakemuksesta  asemakaavan muutosta tavoitteena mahdollistaa vähittäiskaupan suuryksikön ja siihen liittyvien piha- ja pysäköintialueiden rakentaminen. Suunnittelualueeseen kuuluu myös Vasarakatu vähintään suunnittelualueen katuosuudelta ja viereinen rautatiealue

Huhtasuon kaupunginosaan suunnitellaan kaavamuutosta, jonka tarkoitus on mahdollistaa alueelle asuinrakentamista.

Suunnittelualue on osin rakentamatonta metsäistä aluetta ja alueella sijaitsee päiväkotirakennus piha-alueineen. Alueella on myös jäljellä vanhoja perustuksia aikaisemmasta rakennuksesta. Alueella risteilee polkuverkosto. 

Keljonlahdelle suunnitellaan kaavamuutosta olemassa olevan työpaikka-alueen laajentamiseksi sekä alueen liikenneverkon parantamiseksi. Kaavamuutoksen tarkoituksena on lisäksi selvittää Harakkasaaren venesataman ja sen eteläisen ranta-alueen mahdollisuuksia maankäytön kehittämiseksi.

Kaavamuutos on käynnistynyt Jyväskylän kaupungin hakemuksesta. Suunnittelualue on alustavasti kooltaan noin 25 hehtaaria, ja se tarkentuu asemakaavaprosessin edetessä. Alue on suurimmaksi osaksi Jyväskylän kaupungin omistuksessa. 

Kortepohjan asuinalueen keskustaan suunnitellaan täydennysrakentamista. Kaavamuutoksen tavoitteena on luoda edellytykset Kortepohjan keskustan kokonaisvaltaiselle kehittämiselle viihtyisänä, tiiviinä ja toiminnoiltaan monipuolisena lähikeskuksena.

Keskustaan alakaupungin alueelle Tellervonkatuun, Yrjönkatuun ja Tapionkatuun rajautuvalle alueelle on suunnitteilla asumispainotteista täydennysrakentamista.

Suunnittelualueella sijaitsee Vapon pääkonttoriksi rakennettu toimistorakennus (Yrjönkatu 42), toinen toimistokäytössä oleva rakennus (Tellervonkatu 5), asuinkäyttöön muutettu oikeustalona ja sosiaaliasemana toiminut rakennus (Tapionkatu 8) sekä pysäköintialue, jonka alla on pysäköintihalli.

Jyväskylän ydinkeskustaan Kauppakadun ja Asemakadun risteyksen länsipuolella sijaitsevaan Jyväskeskukseen on suunnitteilla asumispainotteista täydennysrakentamista.

Jyväskylän ydinkeskustaan Yläkaupungille, Gummeruksenkatuun, Yliopistonkatuun sekä asuinkerrostalojen korttelialueeseen rajautuvalle alueelle on suunnitteilla asumispainotteista täydennysrakentamista. 

Suunnittelualueella sijaitsee 1963 valmistuneet arkkitehti Matti Hämäläisen suunnittelemat kolme ja puoli – kuusikerroksinen asuinkerrostalo ja puolitoistakerroksinen liikerakennus. Asuinkerrostalo sijoittuu Gummeruksenkadun varteen porrastuen maastonmuotojen mukaisesti.

Alakaupungin kaupunkirakente

Ydinkeskustan korkean rakentamisen linjaukset on laadittu ohjaamaan keskusta-alueen kaupunkisuunnittelua ja asemakaavoitusta siten, että yksittäiset hankkeet toteuttavat johdonmukaisesti yhtenäistä kokonaisnäkemystä keskustan kaupunkirakenteen kehittämisestä ja jyväskyläläisen identiteetin vahvistamisesta.

Jyväskylässä asemakaavojen kaavoitusprosessi etenee neljässä vaiheessa, joita ovat aloitusvaihe, luonnosvaihe, ehdotusvaihe ja hyväksymisvaihe. Osallisilla on mahdollisuus vaikuttaa kaikissa kaavoitusprosessin vaiheissa.

Asemakaavojen muutokset ja laajennukset voivat olla vaikutuksiltaan merkittäviä tai vähäisiä. Vaikutuksiltaan merkittävät asemakaavat hyväksyy kaupunginvaltuusto ja vaikutuksiltaan vähäiset asemakaavat kaupunkirakennelautakunta.